Tampereen Teknillisen yliopiston tiedote:
Mitä haasteita suomalaiset julkisen hallinnon organisaatiot kohtaavat kokonaisarkkitehtuurin saattamisessa osaksi toiminnan kehittämistä ja johtamista? Miten haasteet voidaan ratkaista? Kysymyksiin vastaa Juuso Tuomola Tampereen teknillisessä yliopistossa tekemässään diplomityössä.
–Kokonaisarkkitehtuurin koetaan olevan ylimääräistä työtä, joka vain kuluttaa jo valmiiksi tiukkoja resursseja, toteaa diplomi-insinööri Juuso Tuomola.
Tuomola selvitti Tampereen teknillisen yliopiston tietojohtamisen opintoihin liittyvässä diplomityössään julkisen hallinnon organisaatioiden kokemuksia kokonaisarkkitehtuurin nivomisesta toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Gofore Oy:n toimeksiannosta tehtyä diplomityötään varten hän haastatteli kymmentä terveys- ja hyvinvointisektorin virastoissa ja laitoksissa työskentelevää. Diplomityö valmistui loppuvuodesta 2014.
”Kyse on vain normaalista toiminnan kehittämisestä”
Tuomolan mukaan haastatteluissa keskeisimpiä esiin nousseita haasteita ovat julkishallinnon laajaan organisaatiorakenteeseen liittyvät ongelmat, johdon sitoutuminen, resurssien puute sekä kokonaisarkkitehtuurin kokeminen ylimääräisenä vaivana.
–Menetelmä tuntuu vieraalta ja liian tekniseltä henkilöille, joilla ei ole osaamista tietotekniikasta. Sen ei myöskään koeta sopivan julkisen sektorin moniorganisaatiomalliin. Kokonaisarkkitehtuuri nähdään lisäksi usein tietohallinnon omana menetelmänä tai asiana, joka kuuluu vain arkkitehdeille. Resurssien ja ymmärryksen puute jarruttivat kokonaisarkkitehtuurin käyttöä, Tuomola luettelee.
Askarruttavia asioita olivat myös käytetty kokonaisarkkitehtuurimenetelmä, kokonaisarkkitehtuurin puuttuminen lainsäädäntöprosesseista, kokonaisarkkitehtuuriosaamisen puute sekä IT:n ja liiketoiminnan yhteistyön haasteet.
–Haastatellut kokivat kokonaisarkkitehtuurin liian tekniseksi ja luotaantyöntäväksi. Sen myynnissä johdolle ja työntekijöille ei ollut onnistuttu, vaikka sen avulla saavutettavat hyödyt ovat merkittäviä.
Tuomolan mukaan organisaatioiden pitäisi keskittyä avoimeen ja jatkuvaan kommunikaatioon, aitoon organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön ja eri osa-alueiden yhteistyön tiivistämiseen. Organisaation kokonaisarkkitehtuuria tulisi käytännöllistää, kokonaisarkkitehtuurimenetelmiä kehittää ja sovittaa niitä organisaatioon. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota kokonaisarkkitehtuurin myymiseen, resurssien uudelleenkohdistamiseen sekä osaajien kouluttamiseen, osaamisen jakamiseen ja kokonaisarkkitehtuuritietouden lisäämiseen.
–Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin vain normaalista toiminnan kehittämisestä.
Kokonaisarkkitehtuuri pitäisi ottaa mukaan lainsäädäntöprosesseihin. Julkisella sektorilla kokonaisarkkitehtuuria on käytetty toiminnan suunnittelussa tietohallintolain velvoittamana syksystä 2011 lähtien. Lukuisia haasteita on kuitenkin ratkaistavana, jotta kokonaisarkkitehtuuri nivoutuu kiinteästi osaksi toiminnan kehittämistä ja johtamista.
Tuomola antaa diplomityössään suosituksia julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin saattamiseksi osaksi toiminnan kehittämistä ja johtamista. Diplomityön toimeksiantaja Gofore Oy palkkasi Tuomolan diplomityöprojektin alkaessa nuoremmaksi palveluarkkitehdiksi.
–TTY:n tietojohtamisen opinnoista sain erinomaiset valmiudet konsulttina työskentelyyn. Diplomityön tekeminen Goforella antoi hyviä kontakteja ja työpaikan loistavassa yrityksessä. Nyt minulla on mahdollisuus syventää osaamistani entisestään ja todella vaikuttaa yhteiskuntaamme, Tuomola sanoo.
Lisätietoja:
Gofore Oy
Juuso Tuomola, nuorempi palveluarkkitehti
puh. 040 869 9162, juuso.tuomola@gofore.com
Tampereen teknillinen yliopisto
Professori Samuli Pekkola
puh. 040 586 0791, samuli.pekkola@tut.fi
Juuson blogikirjoitus: Pöytälaatikkoarkkitehtuurista keskeiseksi johtamisen ja kehittämisen välineeksi
Juuson diplomityö: Kokonaisarkkitehtuurityön saattaminen osaksi toiminnan kehittämistä ja johtamista: terveyden ja hyvinvoinnin kohdealue
