Me suomalaiset olemme hyviä varautumaan. Jo maamme neljä vuodenaikaa aiheuttaa monenlaisia toimintaympäristön tilanteita, joissa sormi ei voi mennä suuhun, vaan toiminnan on jatkuttava. Myös historiassamme on tapahtumasarjoja, joissa viisaasti toimiminen kansakuntana on mahdollistanut sen Suomen, jonka tunnemme.
Perinteisessä mielessä huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Keskeistä siinä on jatkuvuudenhallinta: turvataan elintärkeät toiminnot, joiden avulla yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat elää turvallisesti arkeaan.
Maailma ympärillämme muuttuu, siksi huoltovarmuuden perinteinen määritelmä ei enää riitä. Väitänkin, että varautumisen kansainvälisenä mallimaana tunnetun Suomen huoltovarmuus on osittain rikki, sillä maassamme huoltovarmuuden digitaalinen ulottuvuus on pahasti hakusessa. Meillä on yhteiskunnassa paljon toimijoita, joita ei ole tunnistettu kriittisiksi toimijoiksi, mutta he vaikuttavat silti erilaisten riippuvuuksien kautta yhteiskuntamme toimivuuteen.
Miten se saadaan kuntoon? Mitä meidän Suomessa pitää tälle asialle tehdä?
Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyteen on tarpeen lisätä uusi käsite: digitaalinen huoltovarmuus
Digitaalinen huoltovarmuus tarkoittaa huoltovarmuuden käsitteen laajentamista digitaalisiin toimintaympäristöihin ja prosesseihin, jotka liittyvät omaan toimintakykyyn.
Kun monet arjen rutiinit rakentuvat digitaalisten järjestelmien varaan, digitaalisen huoltovarmuuden avainkysymys on tämä: Jos tilanne ympärillämme muuttuisi rajusti, ovatko nuo järjestelmät ja erilaiset palvelut käytettävissä? Millä tavoilla pystymme organisaatioina ja yksilöinä jatkamaan arkista toimintaamme digitaalisessa ympäristössä mahdollisissa häiriö- tai poikkeustilanteissa? Miten pystymme pitämään yllä toimintakykyämme? Miten pääsemme nopeasti takaisin tasapainoon?
Kenestä olet riippuvainen, kenen arjen toiminta nojaa sinuun?
Digitaalisen huoltovarmuuden kokonaisuuden ymmärtämisessä keskeistä on oivaltaa, että elämme riippuvuusyhteiskunnassa, jossa todellinen toimintakykymme on riippuvaista digitaalisista asioista.
Kenen palveluista sinä tai organisaatiosi on riippuvainen? Entä kenen arki nojaa organisaatiosi tuottamien palveluiden saatavuuteen ja luotettavuuteen? Tämän ymmärtäminen luo ketteryyttä reagoida muutoksiin ja tukea ihmisten toimintakykyä.
Yritysten digitaalisen huoltovarmuuden tavoitteena voidaan pitää kykyä voida jatkaa toimintaansa mahdollisimman vähin erikoisjärjestelyin, oli kyse sitten digitaalisista toimintaympäristöistä mitä organisaatio käyttää itse tai tarjoaa muiden käytettäväksi.
Jos tilanne ympärillämme muuttuisi rajusti, ovatko digitaaliset järjestelmät ja palvelut käytettävissämme?
Kestävän yhteiskunnan arki rakentuu rutiineille – Tavoitteena jatkuvuus ja tasapaino
Hallinnan ja turvallisuuden tunne ovat keskeinen pilari yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden toteutumiselle. Mitä paremmin tiedostamme meitä kulloinkin uhkaavat riskit, sitä paremmin ymmärrämme, mitä ne toteutuessaan tarkoittaisivat. Tiedämme myös, miten toimia häiriö- ja poikkeustilanteessa. Kun tähän lisää säännöllisen, häiriö- ja poikkeamatilanteissa toimimisen harjoittelun, sitä paremmat edellytykset meillä on turvata jatkuvuus. Tämä koskee niin yhteiskunnan toimijoita, yrityksiä kuin yksilöitäkin.
Yhteiskunnallisessa isossa kuvassa yhteiskunnan digitaalisesta huoltovarmuudessa kyse on juuri jatkuvuuden ja tasapainon säilyttämisestä. Suomi pitää saada astumaan huoltovarmuuden uuteen aikaan, jossa digitaalinen ulottuvuus on tunnistettu ja jota johdetaan kansallisella tasolla määrätietoisesti.
Digitaalisen huoltovarmuuden toteuttaminen vaatii tulevaisuudessa merkittävästi enemmän viranomaisten ja yksityisen puolen saumatonta yhteistyötä.
Digitaalisen huoltovarmuuden kannalta yhteiskunnassa tulisi keskustella ja tehdä strategisia päätöksiä siitä, kuka ottaa vastuun ja omistajuuden huoltovarmuuden digitaalisesta ulottuvuudesta. Tämä vaatii aivan uudenlaista julkisen ja yksityisen sektorin keskinäistä dialogia ja yhteistyötä.
Kun otamme askelia kohti johdettua, kansallisen tason digitaalista huoltovarmuutta, tunnistamme ainakin nämä rakennuselementit:
- Kansalaisten tulee oppia ymmärtämään, mitä digitaalinen huoltovarmuus tarkoittaa ja sen merkitys omaan arjen toimintakykyyn.
- Yritysten digitaalisen huoltovarmuuden kehittämistä tulee tukea systemaattisesti ja luoda kannustimia.
- Digitaalisen huoltovarmuuden omistajuus tulee määritellä. Omistajuuteen tulee liittyä myös resurssit kehittämiselle.
- Digitaalisen huoltovarmuuden kehittämisen tulee jalkautua sektorit yhdistäviin johdettuihin verkostoihin.
