Vaikka digitalisaatio on terminä kuultu juhlapuheissa ja julkisessa keskustelussa niin usein, että sen uutuudenviehätys on jo aikaa sitten karissut, elämme tosiasiassa vasta uuden digitaalisen aikakauden ensimmäisiä vaiheita. Organisaatiomme sekä työ- ja elinkeinoelämämme rakentuvat yhä edellisen ison murroksen, teollistumisen, luomien lainalaisuuksien ja rakenteiden varaan, ja juuri tällä hetkellä kuilu nykyisten toimintatapojemme sekä uusien, teknologisen kehityksen mahdollistamien toimintatapojen välillä on poikkeuksellisen suuri.
Digitalisaatiossa on kyse tuon kuilun kiinni kuromisesta. Julkisella sektorilla digitalisaatio on aivan oikein tunnistettu tilaisuudeksi parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä tuottavuutta ja samalla synnyttää uutta kilpailukykyä ja menestymisen paikkoja kansalaisille, yrityksille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Niiden rooli digitalisaatiossa ei voi kuitenkaan rajoittua vain organisaation sisäisten prosessien uudistamiseen eikä edes organisaatiorajat rikkovien palveluprosessien luomiseen kansalaisille. Uusi, ennalta-arvaamaton arvo syntyy ekosysteemeissä, joissa palveluntuottajat, kansalaiset sekä julkiset organisaatiot kohtaavat uudella tavalla. Tämä merkitsee lopulta yksittäisen organisaation tarkoituksen muuttumista – toisinaan jopa tarpeettomaksi tulemista. Monet organisaatiot potevatkin nyt tästä aiheutuvaa eksistentiaalista kriisiä, joka hidastaa välttämätöntä muutosta ja lukitsee ne nykyisiin tapoihin toimia. Pohdin digitalisaation sudenkuoppia ja julkisten organisaatioiden eksistentiaalista kriisiä valtiovarainministeriön Pilkahduksia tulevaisuuteen -raportissa.
Nyt on aika irrottaa muutosta jarruttavista vanhentuneista ajatusmalleista ja päästä digitalisaation vauhtiin mukaan, ettei vain raahaudu mukana. Jokainen toimija voi omalta osaltaan olla kehityksen katalyytti ja toimia siten, että uutta arvoa luovat palveluinnovaatiot ja uudet toimintatavat ovat mahdollisia yhteiskunnassamme.
Meillä Goforessa sudenkuoppia oli miettimässä lisäkseni Arto Puikkonen, Juha Virtanen ja Mikael Nylund. He kirjoittivat omista näkökulmistaan blogitekstejä, jotka julkaisemme nyt sarjana. Seuraavassa osassa Arto tarkastelee, miten organisaatio- ja toimintakeskeisyys estävät aidon asiakaslähtöisyyden syntymistä.
Tässä blogisarjassa pohdimme organisaatiolähtöisyyden, kulttuurin ja johtamisen sekä toimintatapojen sudenkuoppia, joiden yli julkisten organisaatioiden on ponnistettava voidakseen hyödyntää digitalisaation ja teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet toimintansa kehittämiseen – siis aidosti vaikuttavaan digiloikkaan.
Lue lisää siitä, millainen tulevaisuus meitä odottaa: Pilkahduksia tulevaisuuteen – digitalisaation ja robotisaation mahdollisuudet -seminaari.
