Olen aktiivinen mobiili-internetin käyttäjä ja minua harmittaa. Aktiivisena käyttäjänä törmään usein verkkopalveluihin, jotka eivät tue mobiilikäyttöäni. Tilanteeni ja laitteeni huomioonottavan verkkopalvelun sijaan joudun kahlaamaan läpi isoja sivuja zoomaillen ja haluamani löytäminen on hankalaa. Joskus taas mobiililaitteeni kysyy, haluanko avata sivun mobiiliversion, jolloin uskoisin kadottavani jotain sivun sisällöstä. Kuulostaako tutulta? Erityisesti minua kuitenkin harmittaa, kun tiedän, ettei näin tarvitsisi olla.
Verkkopalvelun käyttöliittymän mukauttaminen erilaisille päätelaitteille on mahdollista. Se on jopa yksinkertaista. Tämä ei tarkoita, että sivuista luotaisiin erilliset mobiilisivut tai jopa erillinen mobiilisovellus. Se ei vaadi käyttäjältä valintaa siitä, haluaako hän käyttää sivujen mobiiliversiota. Sen sijaan ammattitaitoisesti toteutetut responsiiviset, eli mukautuvat, verkkopalvelut mahdollistavat palvelun sujuvan käytön kaikilla päätteillä – tietokoneella, tabletilla ja mobiililaitteella. Yksi verkkopalvelu, joka mukautuu kuhunkin näyttökokoon.
Yksinkertaiset ja ilmaiset kehykset, kuten suosittu Bootstrap, tarjoavat erinomaiset työkalut responsiivisen verkkopalvelun luomiseen. Näiden avulla toteutettuna lopputuloksena on verkkopalvelu, joka mukautuu jokaiseen näyttökokoon. Hyvänä esimerkkinä responsiivisesta verkkopalvelusta toimivat yrityksemme nettisivut, joita juuri nyt katselet. Suosittelen kokeilemaan sivuja tietokoneella erikokoisilla selainikkunoilla, tabletilla ja älypuhelimella. Responsiivisuus on tässäkin tapauksessa saavutettu käyttämällä tukena valmista kehystä, joita löytyy mitä moninaisimpia ja uusia eri käyttötarkoituksiin sopivia tulee jatkuvasti lisää.
Ehkä aavistatkin, että mobiili-internetin käyttö ei ole ainoastaan minun juttuni. TNS Gallupin tuoreen tutkimuksen mukaan jo 45% suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa matkapuhelimellaan. Lisäksi jo 17 % on sitä mieltä, että he turvautuvat tiedon etsinnässä mieluummin mobiili-internettiin kuin myyjään. Avanaden teettämä kysely taasen osoitti, että jopa 64% suomalaisyrityksistä työntekijöiden enemmistö käyttää älypuhelintaan työtehtävien hoitamiseen. Kehitys ei varmastikaan pysähdy tähän ja olipa kyseessä vapaa-aika tai työympäristö, verkkopalveluiden käyttö mobiililaitteilla tulee varmasti lisääntymään. Yhä useampi käyttäjä on siis harmistunut, kuten minä.
Tämä on myös varmasti se hetki, jolloin joku lukija ajattelee: ”Mutta meillä ei käytetä mobiililaitteita ja meillä on isot näytöt. Kyllä niihin mahtuu.”. Iso näyttökoko ei kuitenkaan ole tae sille, että käyttäjäkokemus olisi toivotunlainen ilman responsiivista toteutusta. Isot näytöt mahdollistavat useamman ikkunan aukiolon samalla näytöllä. Tällöin selainikkunan koko saattaa olla muu kuin, mille perinteinen verkkopalvelu on suunniteltu. Tällaisessa tilanteessa verkkosivu ei joko mahdu selainikkunaan tai käyttäjä joutuu joustamaan tarpeistaan ja isontaa selainikkunaa. Tällaisessakin tapauksessa responsiivinen verkkopalvelu kykenisi mukautumaan käyttäjän tarpeeseen ja käyttäjä voi pitää selainikkunan juuri sellaisen kokoisena kuin haluaa. Lisäksi responsiivinen toteutus mahdollistaa ylimääräisen tilan tehokkaamman käytön, jos käyttäjä käyttää verkkopalvelua isolla näytöllä ja täydellä ruudulla. Responsiivivuus mahdollistaa joustavuuden molempiin suuntiin.
Vaikka olenkin nyt puhunut käyttöliittymän joustavuudesta, mobiiliystävällisyys on kuitenkin muutakin. Todellinen mobiiliystävällisyys saavutetaan vasta, kun otetaan huomioon kunkin päätelaitteen käyttökonteksti ja tarpeet kussakin kontekstissa. Tyypillisesti käyttäjien tarpeet toimistolla palvelua käyttäessä ovat erilaiset kuin heidän tarpeensa esim. mobiilitilanteessa. Pelkkä näyttökokoon mukautuva verkkopalvelu ei ota tätä huomioon ja käyttäjä ei edelleenkään saa sellaista käyttäjäkokemusta, mikä hänelle oli mahdollista tarjota. Kun käyttäjien tarpeet eri konteksteissa tunnetaan, voidaan mainitsemiani kehyksiä hyödyntäen muodostaa verkkopalvelu, joka myös järjestää käyttöliittymäelementtejä sen mukaan, minkä laitteen kautta palveluun tullaan.
Kauppakeskus Citycenterin verkkopalvelu, jota Gofore on ollut toteuttamassa, on erinomainen esimerkki juuri tällaisesta mobiiliystävällisestä verkkopalvelusta. Sen lisäksi, että verkkopalvelu mukautuu eri näyttökokoihin vanhemmista älypuhelimista lähtien, niin palvelu huomioi tietotarpeet eri käyttökonteksteissa. Palvelu mm. nostaa aukioloajat ja yhteystiedot mobiilikäytössä selkeämmin esille, sillä se todettiin käyttäjätutkimuksessa erityistarpeeksi juuri mobiilikäytössä.
Kuten huomaat, ammattitaitoisesti toteutettuna verkkopalvelu voi nykyisin olla aidosti mobiiliystävällinen. Mutta mitä tarkoittaa tämä ’ammattitaitoinen’, jota käytän tässä jutussa usein? Mielestäni aidosti mobiiliystävällisen verkkopalvelun muodostaminen vaatii seuraavat ammattitaitoiset osaajat:
- Käyttäjäkokemusasiantuntija, joka selvittää eri käyttökontekstien erityistarpeet
- Käyttöliittymäsuunnittelija, joka suunnittelee responsiiviseksi soveltuvan käyttöliittymän
- Sovelluskehittäjä, joka hallitsee eri kehysten käytön ja osaa toteuttaa responsiivisen verkkopalvelun
Mutta oletko kenties jo ehtinyt teettää itsellesi verkkopalvelun, joka ei ole responsiivinen? Älä heitä vielä kirvestä kaivoon, sillä on mahdollista, että tilanne on korjattavissa. Mainitsemani Kauppakeskus Citycenterin verkkopalvelu ei aiemmin ollut responsiivinen. Ammattitaitoisella työllä niistä kuitenkin saatiin jälkikäteen responsiiviset, ilman merkittäviä lisäkustannuksia tahi sivuston toteuttamista uudestaan. Luonnollisesti kuitenkin suosittelen, että työ mobiiliystävällisyyden hyväksi aloitetaan heti projektin alussa.
