Identiteettilompakko otetaan käyttöön EU-maissa vuoden 2026 loppuun mennessä. Käyttö ei ole kansalaisille pakollista, mutta se muun muassa parantaa käyttäjänsä tietosuojaa ja lisää yhdenvertaisuutta.
Suomalaiset kantavat älypuhelinta mukanaan kaikkialle, mutta harva pystyy lähtemään kotoaan mukanaan vain puhelin. Tilanne kuitenkin muuttuu pian, sillä vuoden 2026 lopulla kaikissa EU-maissa otetaan käyttöön digitaalinen identiteettilompakko.
”Identiteettilompakko on älypuhelimessa toimiva sovellus, jolla voidaan turvallisesti todistaa identiteettitietoja ja käyttää niihin liittyviä palveluja, kuten sähköistä tunnistautumista ja allekirjoittamista”, kertoo Digi- ja väestötietoviraston digitaalisten tukipalveluiden ja yhteentoimivuuden johtaja Mikko Pitkänen.
Tunnistautumisen lisäksi lompakosta voi tulevaisuudessa löytyä monenlaisia lupia ja todistuksia, kuten vaikkapa matkustus-, työ- ja tutkintotodistukset sekä esimerkiksi ajo-, eläkeläis-, rokotekortit.
”Digitaalisen identiteettilompakon ympärille kehittyy ekosysteemi, joka voi pitää sisällään monenlaisia julkisen ja yksityisen puolen palveluita ja todistuksia”, sanoo lompakon kehitystyössä mukana oleva Goforen Senior Designer Lauri Käkelä.
Suomessa identiteettilompakkohankkeesta vastaa valtiovarainministeriö. Lompakkoa pilotoi ja kehittää Digi- ja väestötietovirasto, ja kehitystyöhön osallistuu myös Gofore.
EU-asetus takaa yhteentoimivuuden ja turvallisuuden
Suomi on mukana kolmessa EU:n pilottihankkeessa, joissa tutkitaan mobiiliajokortin, opiskelua koskevien tietojen ja todistusten sekä yrityksen digitaalisen identiteetin viemistä identiteettilompakkoon. Jokaisessa pilotissa on mukana useita Euroopan unionin jäsenmaita.
”Koko Eurooppa rakentaa yhdessä uutta digitaalista infraa. Tarkastelemalla pilottien tuloksia voidaan varmistua, että lompakko kehittyy joustavaksi ja monikäyttöiseksi”, Mikko Pitkänen kertoo.
Euroopan unionin eIDAS-asetuksessa määritetään EU:n alueella käytettävät sähköiset luottamuspalvelut, kuten tunnistusvälineet ja allekirjoitukset. Keväällä 2024 uudistetun asetuksen tekniset täytäntöönpanosäädökset määrittävät nyt myös sen, millaisia tietoja digitaalisen identiteettilompakon kautta voidaan välittää.
Kun kaikki EU-maat kehittävät kansallista identiteettilompakkoa yhtäaikaisesti, on mahdollisuus luoda ratkaisuja, jotka toimivat yhteen.
”Asetuksilla EU velvoittaa jäsenmaat rakentamaan lompakon samalla tavalla samaan aikaan. Kun kaikki EU-maat kehittävät kansallista identiteettilompakkoa yhtäaikaisesti, on mahdollisuus luoda ratkaisuja, jotka toimivat yhteen”, Pitkänen sanoo.
Asetus määrää, että jokaisen jäsenvaltion täytyy julkaista digitaalinen identiteettilompakko kansalaistensa käyttöön vuoden 2026 loppuun mennessä.
Lompakko lisää tietosuojaa
Vaikka identiteettilompakko tulee jokaisen suomalaisen saataville parin vuoden kuluttua, ei sen käyttöönotto ole kansalaisille pakollista. Perinteiset muoviset ja paperiset asiakirjat säilyvät digitaalisen identiteettilompakon rinnalla.
Pitkäsen ja Käkelän mukaan on kuitenkin monia syitä, miksi identiteettilompakko kannattaa ottaa käyttöön. Lompakko muun muassa parantaa käyttäjänsä tietosuojaa, he sanovat.
eIDAS-asetuksessa on määritetty konkreettiset ohjeet siihen, millaisella tietosuojatasolla lompakon palveluita kehitetään ja tietoja käsitellään. Lisäksi jokaisen jäsenvaltion tulee nimetä tietosuojaviranomainen, joka valvoo lompakon käyttöä.
Käkelä huomauttaa, että kadulle pudonneesta nahkalompakosta voi kuka tahansa saada käsiinsä siellä olevat kortit ja todistukset.
”Mutta jos pudotat puhelimesi kadulle, ovat tietosi digitaalisessa identiteettilompakossa ensin puhelimen ja sitten vielä sovelluksen lukituksen takana.”
Digitaalisen identiteettilompakon käyttäjä voi esittää kussakin paikassa vain juuri kyseiseen asiointiin tarvittavat tiedot. Esimerkiksi ikää todistaessa lompakko voi kertoa ainoastaan sen, että olet täysi-ikäinen, eikä muita tietoja tarvitse jakaa. Jokainen voi itse päättää, mitä identiteettiä koskevia tietoja tai lupia lompakosta kulloinkin luovuttaa.
”Jos nyt vuokraat auton tai ostat viinipullon, näytät henkilökunnalle todistuksen, jolla paljastat paljon muutakin kuin auton vuokraamisen tai viinin ostamisen kannalta olennaista tietoa”, Käkelä sanoo.
Yhdenvertaisuuden asialla
Digitaalinen identiteettilompakko lisää myös yhdenvertaisuutta. eIDAS-asetuksella on haluttu varmistaa, että digitaalisen identiteetin palvelut ovat jokaisen EU-maan kansalaisen saatavilla.
Digitaalisella identiteetillä tarkoitetaan henkilöstä digitaalisesti tallentuneita tietoja, joiden perusteella ihminen voidaan tunnistaa.
”Digitaalinen identiteetti on yhteiskunnan digitaalisen kehityksen keskeisin kulmakivi. Laadukkaan identiteettitiedon perusteella henkilö ja hänen tietonsa voidaan yksilöidä luotettavasti”, Mikko Pitkänen sanoo.
Digitaalinen identiteettilompakko ei vaadi pankin tai puhelinoperaattorin asiakkuutta vaan on valtion jokaiselle kansalaiselle tarjoama tunnistusväline.
”Nykyään yleisimmät tavat kirjautua esimerkiksi Kelan tai verotoimiston verkkopalveluun vaativat pankin tai muun yrityksen asiakkuuden. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta, eivätkä kaikki halua käyttää asiakkuutta tunnistautumiseen”, Goforen Käkelä huomauttaa.
Digitaalinen identiteetti on yhteiskunnan digitaalisen kehityksen keskeisin kulmakivi.
Käyttö lisää palveluiden määrää
Lauri Käkelä kertoo, että digitaalisen identiteettilompakon kehitystyössä on selvitetty sekä kansallisesti että Euroopan laajuisesti, mitä ihmiset lompakkoon tulevaisuudessa kaipaavat. Esimerkiksi sähköiset reseptit ja muut terveydenhuoltoon liittyvät asiakirjat, matkustusasiakirjat, kanta-asiakaskortit, ammattipätevyydet ja -luvat sekä CV voisivat tulevaisuudessa löytyä identiteettilompakosta.
Suuri osa lompakon käyttötapauksista ja todistuksista liittyy vielä vanhojen asioiden siirtämiseen digitaaliseen muotoon, Käkelä huomauttaa.
”Kun aikaa kuluu, kehittyy varmasti ihan uusiakin tapoja käyttää lompakkoa”, hän sanoo.
Mikko Pitkänen toivoo, että suomalaiset ottavat digitaalisen identiteettilompakon käyttöön sankoin joukoin. Hänen mukaansa lompakko voisi realistisesti ajatellen olla laajassa käytössä viiden vuoden kuluttua.
”Olemme pieni maa, jonka kansalaiset käyttävät jo nyt paljon sähköisiä palveluita. Identiteettilompakon laaja käyttöönotto on tärkeää, sillä meillä ei ole varaa ylläpitää palveluita, jotka jäävät vain pienen piirin käyttöön.”
Pitkänen muistuttaa myös, että digitaalinen identiteettilompakko houkuttelee sekä julkisia että yksityisiä palveluntarjoajia sitä enemmän mitä enemmän sillä on käyttäjiä.
Kymmenen vuoden kuluttua lompakkoekosysteemi on houkutellut mukaan jo laajan joukon julkisia ja yksityisiä toimijoita, Pitkänen toivoo.
”He julkaisevat lompakoihin hyödynnettäväksi vahvistettua tietoa, joka tekee arjestamme entistä sujuvampaa.”
Kuusi asiaa, joilla digitaalisen identiteetin ratkaisut saadaan onnistumaan:
- Perusta kuntoon: rekisterit ja datan laatu
- Systeeminen ymmärrys ja arkkitehtuuri
- Luottamuksen varmistaminen integroimalla turvallisuus
- Käyttäjälähtöisyys ja saavutettavuus keskiöissä
- Yhteensopivuustestaus eri maiden ja toimijoiden ratkaisuiden välillä
- Kompleksisen sidosryhmäkokonaisuuden hallinta, tiedonkulku ja muutosjohtaminen
