Geopoliittinen epävarmuus, kiristyvä julkinen talous ja vahva menokuri pakottavat julkisen sektorin uudistumaan tavalla, jossa tuottavuus, turvallisuus ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Vuonna 2026 julkisen sektorin katse kohdistuu palvelujen uudelleenajatteluun, vastuulliseen tekoälyyn ja digitaaliseen infrastruktuuriin, joka tukee kestävää kasvua ja yhteiskunnan toimintakykyä.
Vuoteen 2026 tultaessa digitalisaatio on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Kyse ei ole enää yksittäisten järjestelmien kehittämisestä tai teknologisista kokeiluista, vaan siitä, miten yhteiskunnan keskeiset toiminnot pysyvät toimintakykyisinä, tuottavina ja luotettavina aikana, jota leimaavat geopoliittinen epävarmuus, kiristyvä julkinen talous, vahva menokuri, osaajapula ja nopea teknologinen murros.
Julkisen talouden reunaehdot ovat muuttuneet pysyvästi. Nettomenopolku ja kustannuspaineet pakottavat priorisoimaan: kaikkea ei voi tehdä, ja se mitä tehdään, on tehtävä aiempaa vaikuttavammin.
“Enemmän vähemmällä” ei ole enää strateginen valinta – se on toimintaympäristön realiteetti.
Digitalisaation onnistuminen mitataan lopulta sillä, kuinka inhimillistä, toimivaa ja luotettavaa yhteiskuntaa se rakentaa kansalaisille.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kiteytti uudenvuodenpuheessaan toimintaympäristön kolmeen sanaan: rauha, kasvu ja välittäminen, samalla korostaen huolta julkisen talouden kestävyydestä. Näihin teemoihin myös digitalisaation on nyt vastattava.
Tätä kokonaisuutta heijastavat myös kansalliset linjaukset. Valtioneuvoston tutkimus- ja innovaationeuvoston TKI-strategiassa korostuvat datapohjainen arvonluonti, murrosteknologiat, kestävä kasvu sekä turvallisuus ja resilienssi. Samalla Sitran megatrendit osoittavat, että digitalisaatio on noussut yhteiskunnan perusinfrastruktuuriksi, ei vain kehittämisen kohteeksi.
Julkisen sektorin keskeisimmät teemat vuonna 2026
Digitalisaation seuraava vaihe: palvelujen uudelleenajattelu menokurin ehdoilla
Vuonna 2026 digitalisaation onnistuminen mitataan siinä, miten palvelut toimivat kansalaisen ja käyttäjän näkökulmasta ja kuinka paljon ne vapauttavat aikaa, resursseja ja osaamista. Vanhojen prosessien digitointi ei enää riitä, eikä usein edes auta.
Kiristyvä talous ja vahva menokuri pakottavat siirtymään hankkeista kokonaisuuksiin. Palvelut on suunniteltava ja rakennettava uudelleen niin, että ne:
- ylittävät hallinnolliset rajat
- poistavat päällekkäisyyksiä
- vähentävät manuaalista työtä
- skaalautuvat ilman jatkuvaa lisäresursointia.
Tämä koskee yhtä lailla valtionhallintoa, kuntia ja kaupunkeja sekä koulutussektoria. Kun työvoimaa on vähemmän ja kustannuspaine kasvaa, tuottavuus syntyy vain priorisoinnin, automaation ja datan yhdistelmästä.
Tekoäly: kokeiluista hallituksi perusinfrastruktuuriksi
Tekoäly on siirtymässä nopeasti kokeiluista osaksi yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Vuonna 2026 keskeinen kysymys ei ole, hyödynnetäänkö tekoälyä, vaan miten se tehdään hallitusti, vastuullisesti ja turvallisesti.
Goforen näkökulmasta tekoälyn rooli on ennen kaikkea:
- tukea asiantuntijatyötä ja päätöksentekoa
- parantaa tuottavuutta menokurin ehdoilla
- varmistaa laatu ja vaikuttavuus.
Tämä edellyttää vahvaa tiedonhallintaa, selkeitä pelisääntöjä ja arkkitehtuuria, joka mahdollistaa tekoälyn skaalaamisen ilman, että luottamus tai turvallisuus vaarantuu. Tekoäly ei ole irrallinen ratkaisu, vaan osa laajempaa kokonaisuutta: dataa, prosesseja ja palveluja.
Luottamus, turvallisuus ja digitaalinen identiteetti
Digitalisaation seuraava vaihe ei onnistu ilman luottamusta. Kyberturva, tietosuoja ja digitaalinen itsemääräämisoikeus ovat nousseet teknisistä yksityiskohdista strategisiksi johtamiskysymyksiksi.
Erityisen merkittävä muutos on EU:n digitaalinen identiteettilompakko (EUDI). Se muuttaa perustavanlaatuisesti tapaa, jolla ihmiset tunnistautuvat, jakavat tietojaan ja asioivat julkisten ja yksityisten palveluiden kanssa. Identiteetistä tulee palveluja ohjaava peruskerros, joka yhdistää:
- turvallisen tunnistamisen
- luotettavan tiedonvaihdon
- sujuvan käyttäjäkokemuksen.
Kun digitaalinen identiteetti, data ja tekoäly yhdistyvät, palvelu voi alkaa käyttäjän elämäntilanteesta, ei lomakkeesta tai organisaatiorajasta.
Eri sektorit, eri ongelmat – sama pakottava muutos
Valtionhallinnossa menokuri, turvallisuusympäristön muutos ja hallinnolliset uudistukset pakottavat priorisoimaan ja tehostamaan toimintaa. Digitalisaation rooli on varmistaa, että päätöksenteko, lupaprosessit ja ohjaus toimivat luotettavasti myös kiristyvissä olosuhteissa.
Kunnissa ja kaupungeissa vahva menokuri yhdistyy demografiseen muutokseen. Ikääntyvä väestö, heikkenevä huoltosuhde ja kasvavat palvelutarpeet pakottavat tarkastelemaan palveluverkkoja ja toimintamalleja uudelleen. Tässä kontekstissa tuottavuus on myös välittämistä: kykyä turvata peruspalvelut kaikille.
Koulutussektorilla muutos on erityisen rakenteellinen. Pienenevät ikäluokat, kiristyvä rahoitus, profiloitumispaineet ja kansainvälinen kilpailu osaajista ohjaavat kohti ekosysteemitason ratkaisua. Digivisio 2030 ja Opin.fi konkretisoivat siirtymää kohti joustavaa, dataohjattua ja elinikäistä oppimista, jossa kapasiteettia, vaikuttavuutta ja rahoitusta voidaan johtaa kokonaisuutena.
Kestävä tuottavuus on kestävää kasvua
Vahva menokuri ei ole digitalisaation vastavoima, se on sen tärkein ajuri. Julkisen sektorin tuottavuus ei ole ristiriidassa kasvun kanssa, vaan sen edellytys. Toimiva digitaalinen infrastruktuuri, yhteentoimivat palvelut ja luotettava tiedonhallinta luovat perustan koko yhteiskunnan uudistumiselle ja kilpailukyvylle.
Luottamusta rakennetaan yhteistyössä
Gofore johtaa julkisen sektorin digitaalista muutosta yhdessä viranomaisten, kaupunkien ja koulutuksen toimijoiden kanssa, muuttaen murroksen kestäväksi tuottavuudeksi ja luottamukseksi. Se tarkoittaa palvelujen uudelleenajattelua, tekoälyn vastuullista käyttöönottoa sekä turvallisuuden, datan ja identiteetin sisäänrakentamista kaikkeen digitaaliseen kehittämiseen.
Vuosi 2026 ei ole hypeä varten.
Se on vuosi, jolloin digitalisaation on lunastettava lupauksensa – kestävänä tuottavuutena, toimivana arkena ja yhteiskunnallisena luottamuksena.
