ICT:n organisoinnilla merkittävä rooli kuntarakenneuudistuksessa

Jokaisen kunnan tuli marraskuun 2013 loppuun mennessä ilmoittaa valtiovarainministeriölle minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä kuntarakennelaissa säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Kuten yritysten fuusioissa, on myös kuntaliitoksissa pystyttävä varmistamaan tietojärjestelmien toiminnan katkoton jatkuminen yhdistymisen jälkeen. Valtiovarainministeriö tukee kuntarakenneuudistukseen liittyviä ICT-toiminnan muutoksia ICT-muutostukiohjelmalla.
Minulla on ollut mahdollisuus osallistua kuntasektorin ICT-selvitystyöhön yhdessä ensimmäisistä muutostukiohjelman projekteista. Marraskuussa 2013 käynnistyneen Porin seudun kuntien ICT-ympäristöjen nykytilan kartoitusprojektin tavoitteena on nykyisten tietoteknisten ratkaisujen dokumentoinnin lisäksi kuvata potentiaaliset kehityskohteet. Maantieteellisesti selvitys kattaa Porin ja sen yhdeksän ympäryskunnan muodostaman alueen. Työkaluina käytetään ICT-muutostukiohjelmaan kehitettyjä malleja, menetelmiä ja JHS 179 -suosituksen mukaisia kuvauksia.
Kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen liittyvät haasteet ovat käyneet selviksi jo selvitystyön alkuvaiheessa. Toimialoittain on luotu lukuisia kattavuudeltaan ja luonteeltaan toisistaan poikkeavia yhteistyömalleja, Porin seudun osalta esimerkiksi:
• Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä
• Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
• Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä (PoSa)
• Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (YTA)
• Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue
• Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu)
• Satakunnan työterveyspalvelut
• Winnova Oy
• Porin opetusteknologiakeskus / Cedunet
• KuntaPro Oy
• Satakuntaliitto
• SAMK
• Ravintohuollon seudullinen yhteistyö
Listan pituudesta huolimatta on sen ja ICT-selvitystyön ulkopuolelle rajattu joukko liikelaitoksia ja yhtiöitä. Vaikka liikevaihdolla mitaten ne saattavatkin olla merkittävä osa kuntakonserneja (vrt. Porin Energia), ei näiden liikelaitosten ja yhtiöiden tässä selvitystyössä katsota olevan osa kuntien ydintoimintaa.
Edellä mainittujen yhteistyömuotojen lisäksi perustietotekniikkaan liittyvät palvelut on järjestetty useilla toisistaan poikkeavilla tavoilla ja näiden palvelujen tuottamisesta vastaavat osin myös selvitysalueen ulkopuoliset toimijat.
Varsinaisten johtopäätösten aika koittaa vasta vuoden 2014 puolella. Jo tässä vaiheessa voidaan kuitenkin myös mahdollisuuksia rinnastaa yritysmaailman puolelta saatuihin kokemuksiin. Vaikka sopimukset ja tekniikka saattaisivat mahdollistaa mittavankin järjestelmäkonsolidaation, ei tätä toiminnallisista syistä pystytä valitettavasti läheskään kaikilta osin toteuttamaan. Huomattava osa nykyisestä järjestelmäkannasta joudutaan pitämään yllä vähintään kyselykäytössä vielä useita vuosia yhteisen järjestelmän käyttöön siirtymisen jälkeenkin. Arviossa pelkällä tietotekniikan konsolidoinnilla saavutettavissa olevista hyödyistä tuleekin noudattaa suurta varovaisuutta.