Julkisten tietovarantojen avaamisen ympärillä tapahtuu. Isoja datan avauksia on tehty, ja ministeriöissä ja virastoissa laaditaan avoimen tiedon suunnitelmia ja mietitään avoimen toimintamallin strategisia ja teknisiä linjauksia.
– Julkisen hallinnon toimijoiden suhtautuminen tietovarantojen avaamiseen on viime vuosina muuttunut selvästi myönteisemmäksi, sanoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen.
Kauhanen-Simanainen koordinoi kansallista avoimen tiedon ohjelmaa, joka vauhdittaa julkisten tietovarantojen avaamista purkamalla esteitä ja luomalla käytäntöjä, puitteita ja välineitä tiedon avaamiselle.
Koordinaattorin paikalta avautuu laaja näkymä toimijakenttään. Ainakin yksi selitys asenteiden muutokseen löytyy Kauhanen-Simanaisen mukaan organisaatioista itsestään.
– Monessa talossa on menossa toimintakulttuurin muutos, ja tiedon avaaminen tukee sitä. Avoimen tiedon hyödyt yhteiskunnalle ja kansantaloudelle ymmärretään, ja nähdään, että nyt ollaan yhdessä luomassa edellytyksiä jonkin uuden syntymiselle.
Talous uudistuu, hallinto tehostuu
Julkishallinnolla on valtavat varannot julkista tietoa. Tämä tieto ollaan nyt Suomessakin avaamassa uudelleenkäytettävään muotoon ja saataville. Anne Kauhanen-Simanainen kertaa perustelut:
- Se on kansataloudellisesti järkevää, sillä tiedon uudelleenkäyttö luo mahdollisuuksia uusiin palveluihin ja uudelle liiketoiminnalle.
- Hallinnon sisäinen tehokkuus paranee, kun päällekkäistä tiedonkeruuta ja hallintaa voidaan karsia.
- Hallinnon läpinäkyvyys paranee ja demokratia vahvistuu, kun esimerkiksi tietoja yhdistämällä ja havainnollistamalla voidaan parantaa asioiden ymmärrettävyyttä ja muodostaa uutta tietoa päätöksenteon tueksi.
- Koulutuksen ja tutkimuksen aineistot monipuolistuvat. Sillä on suuri merkitys tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.
USA ja Iso-Britannia globaalin trendin kärjessä
Ajatuskulku avoimen tiedon (open data) -aatteen takana on karkeasti pelkistettynä tämä: Uuden kasvun merkittävin tekijä on kyky soveltaa teknologiaa. 2000-luvulla kehityksen draiveri on tieto- ja viestintäteknologia. Data on sen raaka-ainetta, ja avaamalla valtavia tietovarantojaan julkinen hallinto luo mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle ja uusille palveluille.
Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa hallinnon datan avaaminen on jo otettu osaksi toimintapolitiikkaa ja strategioita, ja EU on ohjannut PSI- eli Public Sector Information -direktiivillään jäsenmaita helpottamaan julkisen tiedon avaamista jo vuosituhannen vaihteesta.
Suomessa hallituksen kärkihanke
Suomessa valtio tarttui asiaan kolmisen vuotta sitten järein toimin. Julkisen tiedon hyödyntämisen edistäminen julkisia tietovarantoja avaamalla on kirjattu hallitusohjelmaan kärkihankkeeksi kilpailukyvyn painopistealueella, ja tavoite on keskeinen julkisen hallinnon ICT-strategiassa, ICT2015-työryhmän ehdotuksissa ja hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa.
Tämä kaikki on tuonut valtionhallinnon organisaatioihin painetta ryhtyä toimiin julkisten tietovarantojensa avaamiseksi, ja muutamia isoja tietovarantoavauksia on jo toteutettukin.
Teknisiä edellytyksiä datan avaamiselle ja uudelleenkäytölle luo vuoden 2014 aikana rakentuva kansallinen dataportaali, josta löytyvät tiedot julkisen hallinnon tietovarannoista.
Laillisesti, teknisesti ja maksutta
Data on avointa silloin, kun se on laillisesti, teknisesti ja maksutta kaikkien saatavilla ja uudelleenkäytettävissä kaupallisiin ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
– Teknisen ja laillisen uudelleenkäytettävyyden edellytysten suhteen olemme pitkällä, sillä kansallinen dataportaali on valmistumassa osana yhteentoimivuuspalvelujen kokonaisuutta, ja ehdotus datan avoimen lisensoinnin JHS-suositukseksi on tulossa käsittelykierrokselle vielä tänä keväänä, Anne Kauhanen-Simanainen sanoo.
– Maksuttomuus toteutuu jo monen ison tietovarannon, esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteenlaitoksen datan osalta. Eteneminen laajojen tietovarantojen avaamisessa ei onnistu kertaheitolla, koska myyntituloja saavien virastojen pitää pystyä sopeuttamaan datan avaamisen vaikutukset talouteensa pidemmällä ajalla.
Tavoitteena on, että kaikki merkittävät tietovarannot saadaan avoimiksi tällä vuosikymmenellä.
Suljetut rajapinnat tulevaisuudessa poikkeus
Gofore on sisällä avoimen tiedon ja julkisen datan avaamisen prosesseissa monella tasolla. Se tekee kokonaisarkkitehtuurityötä ministeriöiden ja virastojen kanssa, rakentaa Valtiokonttorin kumppanina yhteentoimivuuspalvelujen portaalikokonaisuutta ja on toteuttanut avoimen datan koulutuksia, tieto-omaisuuden ja -varantojen kartoituksia, tiedon avaamiseen tähtääviä suunnitelmia sekä avoimen datan rajapintojen ja palveluiden kuvauksia useille julkisen hallinnon asiakkailleen.
Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki on eri yhteyksissä muistuttanut, että nyt tehtävä suljetun datan avaaminen on vasta ensimmäinen askel matkalla kohti avointa tietoa.
– Olemassa olevien järjestelmien tieto on lähtökohtaisesti teknisesti suljettua, vaikka tieto sinänsä olisi täysin julkista. Tulevaisuudessa lähtökohtana pitää olla avoimuus. Lainsäädäntöön perustuvista käyttörajoituksista pidetään kiinni, mutta muuten kaikki rakennetaan alun alkaen avoimeksi, Kärki sanoo.
– Juuri näin, Anne Kauhanen-Simanainen vahvistaa.
– Se merkitsee julkisessa hallinnossa isoa ajattelutavan muutosta, mutta toteutuu sitä mukaa kun elinkaarensa päähän tulleita järjestelmiä uusitaan.
Koulutuksella hyödyt kotiin
Taloustaantumassa tiedon avaaminen nähdään erityisesti kilpailukyvyn edistäjänä, ja nopeita tuloksia odotetaan.
Anne Kauhanen-Simanainen painottaa myös muiden osa-alueiden tärkeyttä ja nyt alkaneen työn pitkää aikaperspektiiviä.
– Itse näen, että koulutuksella on ratkaiseva rooli siinä, miten me Suomessa pystymme tulevaisuudessa hyödyntämään kotimaisia ja kansainvälisiä avoimia tietovarantoja. Kun ihmisillä on tietoa ja taitoa löytää ja yhdistellä erilaista dataa, syntyy uusia palveluja ja uutta liiketoimintaa, joita emme osaa edes kuvitella.
TEKSTI Marketta Tammisto, Effet
