Olen kolunnut jo yli 40 vuoden ajan eri yrityksiä, organisaatioita ja työyhteisöjä lukemattomissa rooleissa konehuoneen viileydessä työskentelevästä operaattoriharjoittelijasta asiakasta onnistumaan auttavaan konsulttiin.
Ai mikä oli operaattori? Operaattori oli henkilö, joka ohjasi keskustietokonetta lävistämällä JCL-kielisiä komentoja reikäkorteille ja luettamalla ne lukijalla. Näiden komentojen ohjaamana kone pyysi sitten laittamaan reikä- tai magneettinauhan lukijaan, paperia printteriin jne. Se tällä erää ATK:n (lue ICT) historiasta.
Eteen on osunut monenlaisia työyhteisöjä. Ja samankin organisaation sisällä erilaisia. Rohkenen jakaa ne kahteen pääluokkaan eli Taivas ja Helvetti.
Taivas, aivan liian harvinainen Suomessa
Taivaassa on avoin, tasapuolinen, kannustava, demokraattinen ja ihmiset edellä menevä kulttuuri. Ikärasismia ei suvaita. Ihmisiä rohkaistaan ilmaisemaan avoimesti mielipiteensä ja mielipiteillä on selkeä vaikutus organisaation valintoihin ja toimintaan. Täysin litteä organisaatio. Ihmisten arvostelukykyyn ja vastuuntuntoon luotetaan eli käytössä on minimal viable management mvm.
Ihmisten osaamista tuetaan ja heitä rohkaistaan opettelemaan asioita, jotka eivät edes juuri nyt ole organisaation toimintaan liittyviä, mutta mahdollistavat toiminnan joustavan kehittämisen tarvittaessa.
Ihmisten työnhyvinvoinnista pidetään huolta ja kaveria autetaan ja kannustetaan julkisilla kiitoksilla. Mietitään yhdessä, mitä etuuksia tulisi vielä lisätä, jotta kaikilla olisi vielä parempi olla. Että se olisi hyvä työpaikka kaikille.
Pintaan nousevat yksilön parhaat puolet, innostuneisuus, ystävällisyys, avoimuus, pitkäjänteisyys, kunnianhimo ja vilpittömyys. Ja kun ihmiset voivat hyvin, uskaltavat ja ovat motivoituneita antamaan parastaan, asiakas kiittää ja ihmettelee saaneensa enemmän kuin osasi pyytääkään. Myönteisyyden kierre vie organisaatiota yhä korkeampiin saavutuksiin ja vain Taivas on rajana, jos sekään.
Helvetti, liian yleinen nykypäivän Suomessa
Varsinaisessa Helvetissä en onneksi ole ollut, mutta sinne menossa olevissa organisaatioissa kylläkin. Lisäksi kuulin juuri eilen tuttavani pöyristyttäviä tarinoita omasta ICT-alan organisaatiostaan. YT:t seuraavat toistaan, joten kaikki pelkäävät työpaikkansa menettämistä. Mielipiteitä ei uskalleta tuoda esiin avoimesti. Kyräillään ja puhutaan toisista itseään nostaakseen selän takana pahaa. Ollaan jopa ilkeitä toisille, kun itse voidaan pahoin.
Pintaan nousevat yksilön heikkoudet, selkään puukottaminen, tiedon pimittäminen, ahneus, pelkuruus, pyrkyryys jne. Ei ole avoimesti keskusteltuja linjauksia asioista, joten ihmisiä kohdellaan epätasa-arvoisesti. Suosikkeja suositaan ja toisia syrjitään, mikä aiheuttaa pahaa verta ja kademieltä.
Kaikesta supistetaan, mikä lisää epävarmuutta tulevasta ja halua ja mahdollisuutta kehittää osaamistaan. Ja kun ihmiset voivat pahoin ja ovat epämotivoituneita, asiakas pettyy saamaansa. Kielteisyyden kierre vie yhä syvemmälle pätsiin.
Toki moni työyhteisö on ollut jossain noiden välitilassa. Ei Taivaassa, mutta ei Helvetissäkään. Pysymässä työyhteisönä kehityksessä paikallaan. Suuntana voi lopulta olla Taivas tai Helvetti riippuen, miten työkulttuuria kehitetään tai sen annetaan kehittyä.
Nöyränä, kiitollisena ja onnellisena voin todeta, että olen siinä onnellisessa asemassa, että saan päättää pitkän ja monivaiheisen työelämäni täällä Taivaassa.
