Selvitimme* suomalaisten organisaatioiden testaustoiminnan ja laadunvarmistuksen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Vaikka nopeasti voisi kuvitella tietojärjestelmien testauksen olevan kuin pakollinen paha ennen järjestelmän käyttöönottoa, näin ei tutkimuksen mukaan ole.
Mieti hetki viimeisintä tietojärjestelmää, jota käytit. Ehkä se oli päivittäin työssäsi käyttämä järjestelmä. Kenties syötit ruokaostosten tiedot kauppakassijärjestelmään. Tai ostit ulkomaisesta verkkokaupasta tavaraa, jolle sinun piti hoitaa tulli- ja veromuodollisuudet kuntoon viranomaisen tarjoaman järjestelmän kautta. Ehkäpä etsit tietoa hammashoidon palveluista ja päädyit sitten varaamaan itsellesi ajan.
Tietojärjestelmiä on ympärillämme valtavat määrät. Ja eikö olekin mukavaa, kun järjestelmä toimii sujuvasti ja luotettavasti? Tämä kokemuksen mahdollistaa viime kädessä tietojärjestelmien testaus ja laadunvarmistus.
Testaus ja laadunvarmistus on arvostettu ja tärkeäksi koettu osa kehitystyötä. Tämä oli hieno tutkimushavainto! Löysimme kuitenkin myös muita kiinnostavia havaintoja. Kurkataan tarkemmin, mitä.
Monimutkaistuvat järjestelmät, digikehityksen sykli ja kasvavat käyttäjäodotukset
– Manuaalinen testaustoiminta ei enää riitä
Isossa kuvassa meillä on kuitenkin pulma taklattavana. Monessa organisaatiossa testaus ja laadunvarmistus tehdään järjestelmä- tai softakehityksen loppuvaiheessa. Karrikoiden homma hoidetaan parin viikon käsiparirypistyksenä, jossa testaajat ja muutamat loppukäyttäjät renkuttavat järjestelmää etsien kohtia, missä se ei toimi. Sitten korjataan ja toivotaan, että testaus oli riittävä. (Sittenpä sen näkee, kun järjestelmä pääsee arkikäyttöönsä.)
Jos tällä pärjättiin aikanaan, niin hyvä.
Tämän päivän maailmassa manuaalinen testaus ei kuitenkaan enää riitä.
Syitä tälle on ainakin kaksi:
- Ensinnä, tietojärjestelmät monimutkaistuvat jatkuvasti. Niissä on enemmän integraatiopintaa, jonka laatua on hankalaa, jopa mahdotonta varmistaa ilman testiautomaatiota.
2. Toinen syy liittyy nykymarkkinoiden vaatimaan digikehityssykliin. Markkinoiden vaatimuksiin pystytään vastaamaan vain, jos testaustoiminnot ovat automatisoituja ja mielellään tekoälyvetoisia.
Laadukkaasta testaustoiminnasta on kovaa kyytiä tulossa järjestelmäkehityksen pullonkaula
Testausta tehdään siis liiaksi käsiparivoimin ja muutoinkin manuaalisesti.
Suomea uhkaa siten jääminen jälkeen suhteessa kansainväliseen kehitystyöhön. Mikä siis neuvoksi?
Keskeinen haaste on ajattelutavan muutos. Testausta ei pidä ajatella kuluna, vaan liiketoimintahyötyjä tuovana investointina. Tässä on vielä tekemistä, sillä monet organisaatiot eivät osaa tunnistaa testaustoiminnalle business casea, jolla hoksattaisiin määrittää toiminnalle tavoitteet ja mittarit.
Testausta ei pidä ajatella kuluna, vaan liiketoimintahyötyjä tuovana investointina.
Haastattelututkimuksemme vahvistaa; testaustoiminnan liiketoiminnallisia hyötyjä mitataan harvoin. Liiketoiminnalliset hyödyt kytkeytyvät lisäksi moneen asiaan kuten järjestelmän luotettavuuteen, organisaation riskienhallintaan ja liiketoiminnan sujuvuuteen tai häiriöttömyyden turvaamiseen. Julkisella puolella tässä ollaan yksityistä edellä.
Testauksen liiketoiminnallisten hyötyjen mittaaminen tulevaisuudessa koettiin kuitenkin kiinnostavaksi. Samoin tekoälyn hyödyntäminen, vaikkakin tämän uuden teknologian luotettavuus mietityttää. Osassa organisaatioita tekoälykokeiluja on jo aloitettu. Kokeilujen tuloksena tekoälyvetoinen testiautomaatio oli hoitanut työn jopa 600 % tehokkaammin.
Testaus ja laadunvarmistustoiminta on murroksen äärellä
Avainasemassa on investointitasapaino: mihin meidän tulee yltää pysyäksemme kilpailussa mukana, mitä meiltä edellytetään huomenna? On selvää, että asiakkaiden odotustaso erilaisten järjestelmien toimivuudesta, saumattomuudesta ja tietoturvallisuudesta kasvaa koko ajan. Ja viime kädessä, huono kokemus tulee ihan erityisen kalliiksi.
Olennainen päätelmä on, että testaaminen ja laadunvarmistus ovat osa onnistunutta, modernia tietojärjestelmien kehittämistoimintaa. Testaus tulisi tehdä kiinteänä osana kehitystyötä alusta alkaen; mitä aiemmin kehitysprosessissa otetaan huomioon testaaminen ja laadunvarmistus, sitä onnistuneempi ja sujuvampi projektista voidaan odottaa tulevan. Niin, ja jos testaukseen ei panosteta, sekin tulee esiin. Viimeistään siellä loppukäyttäjällä.
* Tutkimuslaitos Verian haastatteli Goforen toimeksiannosta 11 organisaation testaus ja laadunvarmistuksen päättäjää ja asiantuntijaa ajalla 31.1.-25.2.2025.
Sukella syvemmälle! Lue haastattelututkimuksen keskeiset havainnot, mitä testausautomaation edelläkävijät tekevät eri lailla kuin muut, entä mihin testaustoiminnan tulevaisuudessa tulisi kiinnittää suurin huomio.
