Kuinka palvella 100 erilaista perhetyyppiä?

Hyvinvoinnin luominen reaaliaikaisella julkisella datalla

Ei ole uutinen, että kaikki perheet ovat erilaisia ja että niillä on erilaiset tarpeet päivittäisessä arjessa. Kunnille ja kaupungeille on kuitenkin ollut haaste palvella perheitä yksilöllisten tarpeiden perusteella, sillä tieto on hajallaan eri järjestelmissä, eikä päättäjillä ole ollut oikeita työkaluja kehittää palveluita perheiden näkökulmasta.

Kuusi suomalaista kuntaa (Tampere, Vantaa, Pori, Ylöjärvi, Vaasa ja Laihia) päätti tarttua tähän haasteeseen Lapsiperheiden edistynyt analytiikka -hankkeessa (LEA) ja loi Goforen digitalisaatio-osaamisen avulla yksityiskohtaisen kuvan 80 000 perheestä, joissa on 132 000 alle 19-vuotiasta lasta. Tiedot kerättiin kymmenestä kansallisesta rekisteristä ja analyysissä yhdistettiin edistyksellisin menetelmin asiantuntijatietoa, tekoälyä sekä eettistä arviointia.

”Palveluiden rakentamisessa olennaista ei ole perheiden määrä, perheiden monimuotoistumisen takia kuntien pitää ymmärtää palveluiden ja tuen tarpeen moninaisuus. Perhetyyppi tai perheen tausta eivät määrittele, millaisia palveluita perhe tarvitsee. Kunnasta riippuen perhe voi tarvita sosiaalisen verkoston tukea, apua perheiden työmarkkinatilanteen kehittämiseen tai tukea monihaasteellisen perheen tilanteeseen”, Goforen johtava konsultti Petri Takala kertoo.

Analyysissa määriteltiin 100 erilaista perhetyyppiä ja katsottiin miten 11 hyvinvointiin vaikuttavaa ilmiötä, kuten tulotaso, koulutus, terveys ja sosioekonominen tilanne korostuvat erilaisissa perhetilanteissa.

Vaikka olikin odotettu havainto, että perheillä on hyvin erilaisia tarpeita, perheiden monimuotoisuus oli silti yllätys. Pelkkä analyysin tulos ja tieto siitä, missä tai kuka tarvitsee minkäkinlaista tukea ei riitä muutoksen aikaansaamiseksi vaan tilannekuvan tueksi tarvitaan uudenlaista johtamisosaamista sekä kykyä organisoitua asiakaslähtöisesti. Hankkeessa hyödynnettiin digitalisaatio-osaamisen lisäksi Goforen muutosjohtamisen osaamista. Keinovalikoimiin kuuluvat mm. vuorovaikutuskyvykkyyden ja dialogin lisääminen, uudenlaisten johtamismenetelmien ja -käytäntöjen tuominen organisaatioon, kokeilut, palvelumuotoilu sekä erityisesti sen mallintaminen, miten ja mistä asiakkaan kokema arvo syntyy.

Tilannekuvan sekä uusien toimintatapojen ja tiedon avulla kunnat pystyvät toimimaan asiakaslähtöisemmin ja tehokkaammin. Strategisella tasolla palveluverkko voidaan suunnitella paremmin, kun tiedetään mihin kohderyhmiin tai maantieteellisiin lokaatioihin tarvitaan tukea tai erityistä osaamista. Näin kapasiteettia pystytään hallitsemaan ja priorisoimaan tehokkaammin. Tilannekuva mahdollistaa myös asiakkaiden tasa-arvoisen kohtelun, kun sekä johdolla että käytännön asiakastyötä tekevillä on sama tieto tuen tarpeesta, alueellisista eroista tai yllättävistäkin kohderyhmistä, joista esimerkkinä LEA-hankkeessa esille tullut yksin asuvien nuorten suuri määrä.

Edistyksellinen menetelmä yhdistettynä eettiseen pohdiskeluun

Goforen tavoitteena on olla paitsi digitalisaation huippuasiantuntija myös eettisen digitalisaation edelläkävijä. Lapsiperheiden edistynyt analytiikka -projekti oli täydellinen esimerkki eettisestä digitalisaatiokehityksestä, jossa käsiteltävä tieto voi olla erittäin arkaluonteista ja tuloksilla on todellinen vaikutus analysoitaviin henkilöihin.

Hankkeessa uraauurtavaa on tapa ja menetelmät, miten tutkittu tieto, asiantuntijatieto ja tekoäly on saatu yhdistettyä konkreettisten tulosten saamiseksi ja tilannekuvan muodostamiseksi.

”Olemme onnistuneet mallintamaan rekisteritietoa tekoälyllä ja opettamaan algoritmia toimimaan asiantuntijoilta saadun tutkitun tiedon ja kokemustiedon kanssa yhdessä. Olennaista eettisestä näkökulmasta on ollut myös se, että ihminen on johtanut prosessia koko ajan. Samanlaista mallintamisen tapaa voidaan käyttää suomalaisten hyvinvoinnin tilannekuvan analysointiin muissakin väestöryhmissä”, Goforen Petri Takala kertoo.

Eettinen arviointi on ollut keskeinen osa hanketta. Goforen analyytikot ovat ohjanneet tiedon käsittelyä ja varmistaneet, että dataa käsitellään vastuullisesti, eettisesti ja että yksityisyydensuoja säilyy. Tiedoista ei ole voinut tunnistaa yksittäisiä perheitä.

”Eettinen arviointi varmisti, että tuloksia tulkitaan oikein ja pystyimme reagoimaan nopeasti esille nouseviin eettisiin pohdintoihin. Tietoturvan lisäksi olemmekin kiinnittäneet huomiota esimerkiksi omien ennakkoasenteiden tiedostamiseen tuloksia tulkittaessa sekä siihen, että emme tuloksista viestiessä tule vahingossa vahvistaneeksi yhteiskunnallisia jakolinjoja. Olemme yhdessä luoneet toimintatapoja eettiseen arviointiin myös muiden toimijoiden hyödynnettäväksi”, toteaa selvityksen eettistä prosessia tukenut CoHumans Oy:n toimitusjohtaja, eetikko Anna Seppänen.

Tutustu älykaupunkipalveluihimme!

---

Tai ota yhteyttä Data ja tekoäly -tiimiimme:

---

Artikkeli on alunperin julkaistu Tampere Smart City Weekin sivuilla 10.1.2022.