EU:n pian käyttöön ottama metsäkatoasetus puhuttaa nyt monia valmistavan teollisuuden ja vähittäiskaupan yrityksiä sekä kone- ja laitevalmistajia. Hankintaan ja tilaus-toimitusketjuun laajasti vaikuttava vastuullisuusaloite vaatii myös IT-osastojen panosta, kertoo Goforen johdon konsultti Miina Koponen-Eskola.
Metsäkatoasetus on merkittävä vastuullisuusteko EU:n alueella, ja siihen valmistautuminen vaatii monilta yrityksiltä tänä vuonna paljon työtä. Asetuksen tavoite on taata, etteivät EU:ssa kulutetut tuotteet aiheuta metsäkatoa tai metsien tilan heikentymistä niiden tuotantoalueilla, sekä hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Asetuksen tavoitteet ovat tärkeät, mutta kritiikkiä on herättänyt muun muassa se, ettei komissio ole tarjonnut yrityksille riittäviä valmiita ratkaisuja asetuksen edellyttämään tiedonsiirtoon.
Tilaus-toimitusketju mullistuu
Metsäkatoasetus velvoittaa yritykset tarkistamaan, että EU:ssa markkinoille asetetut ja EU:sta vietävät tuotteet ovat vaatimusten mukaisia ja että raaka-aineen tuottamisessa on esimerkiksi noudatettu paikallista lainsäädäntöä ja työoloasetuksia.
– Käytännössä EU:n järjestelmään pitää kirjata kaikki asetuksen alaiset tuotteet, joita valmistetaan tai tuodaan EU:n alueelle. Aina kun ko. tuotetta myydään, myynti pitää rekisteröidä, myös konsernien sisäiset kaupat. Asetus vaikuttaa hankinnan lisäksi koko tilaus-toimitusketjuun, myyntiin ja IT-järjestelmiin, Miina Koponen-Eskola toteaa.
Asetus koskee yrityksiä, jotka käyttävät tuotteissaan kaakaota, kahvia, kumia, puutuotteita, soijaa ja palmuöljyä – toisin sanoen monia suomalaisyrityksiä.
– Käytetään tuote-esimerkkinä vaikka sohvaa; jokainen sen puuosista tulee todennäköisesti eri lokaatiosta. Jokaisen raaka-aineen kohdalla on varmistettava, että raaka-aineen tuotanto ei aiheuta metsäkatoa, havainnollistaa Miina Koponen-Eskola.
Suomessa suurimmat yksittäiset toimialat, joihin asetus vaikuttaa, ovat luonnollisesti metsäteollisuus sekä tukku- ja vähittäiskauppa.
Suurten ja keskisuurten yritysten määräaika tulee pian
Suurten ja keskisuurten yritysten on oltava metsäkatoasetuksen edellyttämässä valmiudessa tämän vuoden lopussa, joten heille valmistautumisaikaa on enää melko vähän. Pienyrityksille annetaan vielä vuosi 2026 aikaa varautua.
Metsäkatoasetuksen voimaantulon tiukka aikataulu on herättänyt huolta siitä, miten hyvin yritykset ehtivät reagoida. Erityisesti asetuksen vaatiman IT-infrastruktuurin rakentaminen vaatii aikaa. Asetuksen voimaantuloa onkin siirretty jo kerran, koska tällöin uhkana oli vakava toimitusketjujen vaarantuminen liian tiukan aikataulun vuoksi.
Yrityksellä tulee olla määräajan jälkeen ns. DD-järjestelmä, joita käytetään yritysten välisissä kaupoissa ja jonka pohjalta vaaditut tarkistukset tehdään. Tuotteisiin on lisättävä koodit, jotka puolestaan viittaavat ko. raaka-aineen ns. DDS (Data Distribution Service) -koodiin. Koodien saanti ei toimi täysin reaaliaikaisesti vaan niiden saamisessa voi olla viivettä minuuteista kolmeen päivään. Tuotteita, jotka on tuotu EU:n alueelle vuoden 2025 jälkeen, ei saa myydä, jos niille ei ole DDS koodeja. Käytännössä EU:n järjestelmään pitää kirjata kaikki asetuksen alaiset tuotteet, joita valmistetaan tai tuodaan EU:n alueelle.
Varautuminen vaatii räätälöintiä
DDS-koodien hallintaan varautumiseen ei ole yhden koon mallia, sillä sen toteuttaminen riippuu siitä, miten yritys ostaa, millainen yrityksen rakenne on ja millainen sen toimitusketju on ja se, onko yrityksellä EU:sta vientiä, EU:hun tuontia vai molempia.
Metsäkatoasetuksen hallinta pitää integroida osaksi yrityksen tilaus-toimitusprosessia. Yrityksen pitää rakentaa tietojärjestelmiin vähintään sekä toimittajahallinta ja DDS-koodien hallinta. Eri yritysten järjestelmäarkkitehtuuri sanelee sen, mitä vaihtoehtoja tietojen käsittelylle on. Tyypilliset vaihtoehdot ovat ERP-järjestelmä, ERP-prosesseihin integroitu reaaliaikainen tietovarasto tai erillinen juuri tämän tiedon käsittelyyn tarkoitettu tietojärjestelmä. Etenkin jos yritys toimii maahantuojana ja on vastuullinen seuraamaan tuote-erien sijaintitietoa, saattaa asetus vaatia jopa täysin uuden tietojärjestelmän käyttöönoton.
Gofore on perehtynyt metsäkatoasetukseen ja sen vaatimuksiin, ja voi auttaa asiakkaitaan varautumaan niihin. Goforella on erilaiset varautumiskonseptit kaupan alan yrityksille ja valmistavalle teollisuudelle. Gofore voi myös auttaa läpi koko varautumisen, aloittamalla siitä, että tunnistetaan eri variaatiot siitä, millaisia raaka-ainevirtoja yrityksellä on, sekä siinä, millä tavalla asetuksen alaisia tuotteita myydään ja miten DDS-koodit voidaan asiakkaille toimittaa.
**
DDS-PROSESSI KÄYTÄNNÖSSÄ
Metsäkatoasetus vaatii EU:hun tuojaa osoittamaan, ettei tuote aiheuta metsäkatoa. Tämä tehdään kirjaamalla erän tuotantosijainti EU:n Traces-järjestelmään ja varmistamalla, että näissä sijainneissa ei aiheudu metsäkatoa. Ensimmäisen kirjauksen jälkeen kaikki kyseistä erää ostavat, asetuksen alaista tuotetta tästä raaka-aineesta valmistavat ja myyvät hakevat ennen myyntiä tuotteelle uuden DDS-koodin viittaamalla valmistuksessa tai ostaessa käytettyihin eriin.
Esimerkki: yritys A ostaa vaneria, jonka DDS-koodi on DDS1 ja puuosia, joiden DDS-koodit ovat DDS2 ja DDS3. Yritys tekee näistä puutuoleja, mikä on asetuksen alainen tuote. Ennen kun yritys voi myydä tuolin, sen tulee hakea EU:n Traces-järjestelmästä uusi DDS-koodi, millä viitataan DDS1-, DDS2- ja DDS3-koodeihin. DDS-koodin saamisessa on aina pieni viive ja pahimmillaan EU voi määrätä erän erityistarkastukseen, jolloin valmistaja ei saa myydä tuotetta ennen kuin jopa 72 tuntia pitkä tarkastus on ohi.
Yrityksen tulee toimittaa tämä uusi koodi asiakkaille, jotka saavat näistä samoista raaka-aineista tai samoista sijainneista tulevista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Jos yrityksen raaka-aineet tulevat aina samoista sijainneista, antaa asetus mahdollisuuden tehdä DDS-koodin koko vuodeksi kerrallaan. Tämä lienee kuitenkin nykymaailman globaaleilla toimitusketjuilla melko marginaalinen mahdollisuus.
Suurimmat haasteet asetuksen implementoinnilla on yritykselle, jotka eivät seuraa vastaanottamiaan, valmistamiaan tai myymiään tuotteita valmiste-erittäin. Tällöin asetuksen toimeenpano voi vaatia merkittäviä muutoksia tavaroiden käsittelyyn vastaanotossa, valmistuksessa ja varastossa. Jos taas yritys käsittelee jo valmiste-eriä ja käyttää kaikessa asetuksen alaisessa ostossa ja myynnissä edi-viestejä, niin asetuksen muutokset toimitusketjuun saattavat olla melko pieniä.
Lisätietoja
Tommi Rasinmäki, Head of Management Consulting
tommi.rasinmaki@gofore.com
p. +358 40 847 9032