5.6.2024 09:00:00 EEST
Mitä jokaisen tulisi tietää digitalisaatiosta juuri nyt ja matkalla tulevaan? Kuinka digitalisaatio muovaa elämää, työtä ja yhteiskuntaa? Mikä tekee digitalisaatiosta inhimillistä? Goforen julkaisema uutuuskirja Inhimillisesti digitaalinen Suomi avaa ainutlaatuisen laajan näkökulman digitalisaatioon tunnettujen organisaatioiden ja johtajien silmin. Puheenvuorot kyseenalaistavat ja haastavat sitä, kuinka inhimillistä digitalisaatiota tulee tehdä ja johtaa.
Goforen 5.6.2024 julkaisemaan kirjaan on haastateltu yhteiskuntamme digitalisointia keskeisesti edistäviä tahoja; mukana on kaikkiaan 12 edelläkävijäorganisaatiota ja 16 johtajaa: Verohallinnon Markku Heikura, DVV:n Janne Viskari, Kelan Nina Nissilä, valtiovarainministeriön Jarkko Levasma, SOK:n Hannu Krook; YLE, Business Finland, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, Tampereen kaupunki, TTL, KEHA-keskus. Goforen näkemyksistä kertovat toimitusjohtaja Mikael Nylund sekä hallituksen puheenjohtaja, yhtiön perustajiin kuuluva Timur Kärki.
Puheenvuorot piirtävät kuvaa Suomesta digitalisaation kärkimaana, jossa suurin muutos on vasta alkanut. Nyt palveluja kehitetään uudenlaisin menetelmin ja ihmisiä kuuntelemalla. Samalla digitalisaatiossa puhuttavat niin tasapuolisuus, eriarvoistuminen kuin turvallisuus. Moninkertaisesti maailman onnellisimmaksi valitussa maassamme digitalisaation tulee kuulua jokaiselle. Näkemykset haastavat miettimään, voisiko inhimillinen digitalisaatio olla jopa uusi suomalainen vientituote.
Gofore on ollut yli 20 vuoden ajan keskeisesti mukana digitalisoimassa yhteiskuntaa ja julkisen sektorin palveluita.
”Haluamme rohkaista suomalaisia organisaatioita pitämään edelläkävijän paikan nyt, kun palveluiden digitalisoinnissa onnistuminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kaikki päätökset, joita parhaillaan yhteiskuntana teemme tai jätämme tekemättä, muovaavat suomalaisuutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Kyse on lisäarvon tuottamisesta ihmisille, ympäristölle ja liiketoiminnalle, missä keskeistä on saumaton yhteistyö yli organisaatio- ja maarajojen. Digitalisaation potentiaali ja hyödyt ovat näkemiämme ilmeisiä tarpeita paljon suuremmat”, sanoo toimitusjohtaja Mikael Nylund.
Kirjailija Martti Vaalahti avaa teoksessa inhimillisen digitalisaation 12 teesiä, jotka perustuvat haastateltujen organisaatioiden johdon piirtämään kuvaan tulevaisuudesta: miten varmistetaan, että Suomessa digitalisaatio kuuluu jokaiselle.
Teos ilmestyy painettuna, e-kirjana ja äänikirjana, lisäksi myöhemmin painettuna englanniksi ja saksaksi.
Kirja kuunneltavissa Spotifyssa
Otteita kirjan haastatteluista
Jarkko Levasma, ICT-johtaja, valtiovarainministeriö: “Inhimillinen digitalisaatio on sitä, että digitalisaation keinoin tehdään ihmisten ja yritysten elämä helpommaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen ei odoteta tekevän asioita, jotka voivat tapahtua automaattisesti. Ihminen osallistuu prosessiin silloin, kun hänen mielipidettään tarvitaan ja hän saa osallistumistarpeesta herätteen.”
”Inhimillisten digipalvelujen tuottaminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Tärkeintä on havaita ja hyväksyä se, että ympärillä on muita osapuolia, joiden kanssa yhteistyötä tekemällä palveluja voidaan lähestyä paljon ihmiskeskeisemmästä näkökulmasta. Kansalaisilta inhimillinen digitalisaatio ei vaadi paljoakaan muuta kuin avointa ja ennakkoluulotonta suhtautumista uudenlaisiin lähestymistapoihin. Yleisesti ottaen merkittävin kehitysaskel on ollut se, että käynti- ja puhelinasiointi vähenee ja digiasiointi kasvaa tasaisesti. Esitäytetyt ratkaisut asioinnissa lisääntyvät, eli taustalla kerätään tieto asiakkaalle valmiiksi ja hänen pitää vain tarkistaa ja mahdollisesti täydentää asioita.”
Markku Heikura, pääjohtaja, Verohallinto: “Yleisellä tasolla toivon viranomaispalveluiden kehittyvän siihen suuntaan, että voisimme hyödyntää käytettävissä olevaa tietoa poikkihallinnollisesti ilman, että joudumme kyselemään samoja asioita moneen kertaan – tästä on toki lakikin olemassa, mutta se ei käytännössä ole toteutunut. Tiedon tehokkaammalla käytöllä voitaisiin myös ennakoida henkilöiden tarvitsemia palveluita sekä tehdä ehdotuksia ennakoidusta palvelutarpeesta.”
Hannu Krook, pääjohtaja, SOK: “Suomessa tarvitaan lisää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tämä mahdollistaa sekä kuntien elinvoiman että ikääntyvien ihmisten palvelemisen. Esimerkkinä mainittakoon pitkälle automatisoidut ostoslistat, kuljetusketjut kotiovelle saakka sekä niihin yhdistetyt etuudet.”
“Kysymys ei ole pelkästään verkkokaupasta, digipalveluista tai sovelluksista, vaan liiketoiminnan ja koko ekosysteemin digitalisoitumisesta ja sen johtamisesta tiedon avulla. On kannustavaa, että datan avulla voi tehdä hyvää ja säästää rahaa yhtä aikaa. Inhimillinen digitalisaatio lisää tietoisuutta sekä auttaa tekemään fiksuja valintoja helposti.”
Nina Nissilä, IT-palvelut ja Yhteiset palvelut -toimialueiden johtaja, KELA: ”Inhimillinen digitalisaatio on enemmän kuin hyvin rakennettuja verkkopalveluja. Se vaatii rekistereissä olevien tietojen hyvää laatua, integraatioita eri rekisterien välillä sekä sujuvia tapoja ilmaista halunsa antaa tietojen liikkua eri toimijoiden välillä. Kysymys ei ole ainoastaan palvelujen muotoilusta, vaan myös kulttuurista. Tarvitsemme ymmärrystä siitäkin, mistä kansalaiskokemus kussakin maassa muodostuu. Esimerkiksi joidenkin maiden historiasta juontuvat asiat vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka niissä suhtaudutaan henkilörekistereihin. Henkilörekistereiden käytöstä taas riippuu se, kuinka pitkälle palveluja on mahdollista kehittää ja millaiset palvelut tuntuvat käyttäjästä sopivilta.”
Mikael Nylund, toimitusjohtaja ja Timur Kärki, hallituksen pj, Gofore: “Inhimillisen digitalisaation ytimessä on ajatus siitä, että palvelut tekevät ihmisten arjesta sujuvaa – ei niin, että ihmiset taipuvat yrittäessään pärjätä digitalisoituvassa maailmassa. Digitalisaatiossa on kyse kestävän, joustavan ja toimivan yhteiskunnan rakentamisesta meille kaikille. Järjestelmät ja toimintamallit, joita nyt rakennetaan, määrittävät ja ohjaavat ihmisten elämää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Siksi on merkityksellistä rakentaa ne sillä ajatuksella, että ne toimivat myös huomisen ilmitarpeita pidemmälle. Kysymys on lisäarvon tuottamisesta ja hyödyksi olemisesta niin ihmisille, ympäristölle kuin liiketoiminnalle, mikä edellyttää rakentavaa tietopoliittista keskustelua sekä ajattelun ja asenteiden muutosta. Tähän dialogiin kutsumme mukaan koko yhteiskunnan – ratkotaan yhdessä oikeita ongelmia sekä tehdään tiivistä yhteistyötä yli organisaatio- ja maarajojen.”
Lisätiedot, haastattelupyynnöt, painetun kirjan toimitus medialle
Goforen viestintä: Anne Sivula, anne.sivula@gofore.com, p. 040 717 4873
Lehdistökuvia kirjasta ja siihen haastatelluista johtajista
Perustietoa kirjasta ja kirjailijasta
