Tekoälyn räjähdysmäinen esiinmarssi tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia teollisuuden liiketoiminnalle ja innovaatioille. Jotta teollisuusyritykset voivat edelleen kasvaa ja säilyttää kilpailukykynsä, pitää niiden viimeistään nyt alkaa investoida uusiin teknologoihin. Tekoälyn avulla laitteet ja koneet saadaan toimimaan yhä autonomisemmin, mikä auttaa ihmisiä keskittymään työssään olennaiseen ja jättämään esimerkiksi vaaralliset tehtävät koneen hoidettavaksi.
Teollisuuden koneet ja laitteet toimivat jo nyt hyvin autonomisesti, mutta tulevaisuudessa niiden on toimittava yhä älykkäämmin ja itsenäisemmin entistä monimutkaisemmissa tehtävissä ja ympäristöissä, kertoo Harri Laukkanen, joka johtaa Goforen älykkään teollisuuden liiketoimintaa.
”Käytännössä koneen järjestelmä avustaa kuljettajaa, jonka vastuu kokonaishallinnasta pienenee. Ihminen tarvitaan edelleen puikoissa, mutta annamme koneen hoitaa vaikeita tai työturvallisuuden kannalta vaarallisia tehtäviä itsenäisesti. Riippuu ympäristöstä, jossa kone tai laite toimii, kuinka autonomisesti sen kannattaa toimia sekä millainen rooli ja vastuu kuljettajalle jää. Mitä enemmän vastuuta kone tai laite ottaa kokonaishallinnasta, sitä enemmän ohjelmistoa ja älyä laitteessa on oltava.”
Laukkasen mukaan tekoälyä voidaan istuttaa itse koneeseen tunnistamaan esimerkiksi ajolinjoja, esteitä ja ihmisiä. Koneoppimisen menetelmillä näitä asioita voidaan opettaa laitteelle ja toisaalta koneoppimista voi tapahtua myös ajon aikana.
”Esimerkiksi metsäkoneiden toimintaympäristö on usein niin haastava, ettei kone voi eikä sen edes kannata antaa toimia täysin autonomisesti. Investointi täyteen autonomiaan tulisi kalliiksi ja on riskialtista. Metsäkoneenkuljettajan ammattitaidolla on edelleen suuri arvo esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden säästämisessä.”
”Maan alla toimivien kaivoskoneiden autonomia sen sijaan on viety pitkälle, koska niiden ympäristö on rajattu ja paremmin hallittavissa. Autonomisten koneiden kehittäminen kaivosteollisuudessa on hyödyllisempää, mutta ennen kaikkea turvallisempaa ihmisen näkökulmasta – ihminen valvoo, avustaa ja ohjaa”, Laukkanen kertoo.
Metsäkoneenkuljettajan ammattitaidolla on edelleen suuri arvo esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden säästämisessä.
Investoi tekoälyyn viimeistään nyt
Miten päästä alkuun tekoälyn hyödyntämisessä? Yrityksellä pitää olla tekoälystrategia, joka määrittää, mitä arvoa ja hyötyä se hakee tekoälyinvestoinneilla, ja kuinka uusien toimintatapojen halutaan vauhdittavan liiketoimintaa sekä hyödyttävän asiakkaita. Harri Laukkanen korostaa, että muutosta on lähestyttävä ennen kaikkea ihmislähtöisesti.
Teknologiateollisuuden käynnistämän AI Finland -tekoälyverkoston johtaja Karoliina Partanen kertoo, että suomalaisyrityksillä on erilaiset lähtökohdat tekoälyn hyödyntämisessä.
”Diginatiivit start-upit ovat tekoälyn ja datan suhteen edelläkävijöitä. Myös pitkään toimineet teollisuuden suuryrityksemme, kuten KONE, Sandvik tai Wärtsilä, ovat vahvassa asemassa tekoälyn tuomien mahdollisuuksien kanssa. Ne ovat aina panostaneet paljon tuotekehitykseen ja innovaatioihin sekä lähteneet etujoukoissa digitalisoimaan liiketoimintaansa hyvin tuloksin. Samalla vauhdilla ne ovat nyt onnistuneesti tarttuneet tekoälyn ja datan mahdollisuuksiin.”
Mahdollisuudet tekoälyn käytölle uusien innovaatioiden syntymisessä ovat rajattomat.
Valtaosa yrityksistä on Partasen mukaan yhä lähtökuopissa ja puntaroi, mikä on niille tekoälyn ja datan hyödyntämisessä strategisesti oikea suunta. Mihin panostaa ja mistä saadaan oikeanlainen hyöty, joka näkyy ja vaikuttaa loppuasiakkaalle saakka.
Partanen viittaa mm. konsulttiyhtiö Gartnerin tutkimuksiin, jotka osoittavat, että seuraava kolmen-viiden vuoden ajanjakso tulee olemaan ratkaiseva yrityksille ja organisaatioille.
”Vaatii rohkeutta tehdä lopullinen päätös siitä, mikä on oman yrityksen suunta, millaista kilpailuetua tekoälystä halutaan ja mikä on investoinnin hintalappu ja tuotto-odotus. Investointi tekoälyyn pitää kuitenkin tehdä viimeistään nyt. Muuten yritys uhkaa pudota kyydistä ja kilpailijat menevät ohi.”
Partanen käyttää esimerkkinä Teslaa alansa kärkiyhtiönä, joka on onnistunut valjastamaan tekoälyratkaisunsa konkreettisesti loppukäyttäjän hyödyksi. Tesla kehittää jo seuraavaksi itseajavaa taksia.
”Mieti, miten teet teslat omalla toimialallasi.”
Hän suosittelee teollisuusyritysten ottavan huomioon kolme näkökulmaa tekoälyn tuomien liiketoimintamahdollisuuksien arvioimisessa.
”Ymmärrä, mikä on eri vaihtoehtojen hintalappu. Älä tee päätöstä vain sen perusteella, mikä vaikuttaa helpoimmalta, vaan arvioi, mikä on liiketoiminnallisesti kannattavin ja rohkein. Koska moni on vielä tekoälymatkallaan alkutekijöissä, kannattaa myös keskustella ja verkostoitua muiden yritysten kanssa.”
Partasen johtamassa tekoälyverkostossa on mukana jo 220 yritystä oppimassa toisiltaan.
Tee päätös tekoälyn käytöstä vain sen perusteella, mikä on liiketoiminnallisesti kannattavin ja rohkein.
Tuotteen elinkaaren digitalisointi tuo parhaan hyödyn
Autonomisen laitteen rakentaminen niin sanotun perinteisen teknologian päälle ei ole aina toimivin ratkaisu. Harri Laukkanen suosittelee teollisuutta luomaan vankan teknologisen pohjan, jonka päälle rakentaa uutta. Hänen mukaansa koneiden ja laitteiden kehittämisessä kohti autonomiaa tekoälyn avustamana onnistuu parhaiten, jos yritys pystyy digitalisoimaan tuotteen tai laitteen koko elinkaaren sekä osaa hyödyntää virtuaalisia prototyyppejä.
”Tekoäly voi auttaa myös tuotekehitysprosessissa, jossa se tuo tehokkuutta toimintoihin. Autonomisia laitteita kehitetään parhaiten virtuaalisessa ympäristössä digitaalisten prototyyppien tai kaksosten avulla. Laadunvarmistuksessa tekoälyä voidaan hyödyntää testitapausten, ajotilanteiden tai erilaisten tunnistettavien objektien automaattiseen generointiin.”
Ohjelmistokehityksessä tekoäly toimii ihmisen tukena, kunhan huomioidaan, että ohjelmiston tulee toteuttaa sille vaaditut spesifikaatiot ja turvallisuusstandardit.
Mahdollisuudet tekoälyn käytölle uusien innovaatioiden syntymisessä ovat rajattomat.
”Kun puhutaan liikkuvista työkoneista, ei siirtymää täyteen autonomian tasoon nähdä kaikilla toimialoilla tarpeellisena ainakaan lähivuosina. Kustannukset nousevat vielä liian korkeiksi siihen nähden, mikä on autonomiasta saatava hyöty. Operaattorin tai kuljettajan korvaaminen ei ole itseisarvo, vaan se tulee nähdä mahdollisuutena, jos autonomia parantaa turvallisuutta tai työn teho nousee merkittävästi.”
Karoliina Partanen näkee lukuisia hienoja mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiselle teollisuudessa. Kone- ja laiteteollisuudessa AI kannattaa valjastaa erinomaisen asiakaskokemuksen tavoittelemiseen. Prosessiteollisuudessa sen sijaan, riippuen lopputuotteesta, on se sitten ohutlevyä tai autonrenkaita, kannattaa panostaa oman prosessin tehostamiseen, laatuun ja optimointiin.
Ymmärtääksemme paremmin Suomessa toimivien valmistavan teollisuuden yritysten nykytilaa vuonna 2024, päätimme haastatella alan yritysten johtajia. Tietävätkö suomalaisyritykset, kuinka tekoäly mahdollistaa kilpailuetua?