Tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, miten perinteinen viisivuotiskausiksi tehtävä strategiatyö ei enää toimi. Usein liiketoiminnan kannalta oleellisia päätöksiä tehdäänkin pitkälle aikavälille, mutta reagointisyklin täytyy kuitenkin olla nopea – tarvittaessa strategian voi haastaa vaikka joka päivä.
Syksyn podcast-sarjan neljännessä jaksossa sain vieraakseni Mika Sutisen. Mika on hallitusammattilainen, joka on tehnyt pitkän johtajan uran. Mikan kanssa keskustelimme strategiatyön uudistumisesta: Mikä on strategian rooli tulevaisuudessa ja mistä strategian pitäisi kertoa? Jakson löydät SoundCloudista ja Spotifysta.
Hyvä strategia on positiivisella tavalla häiritsevä
Mika vaikuttaa nykyisin Vaaka Partnersin Industrial partnerina ja on mukana 11 yhtiön hallituksessa. Näistä tehtävistä Mika näkee monenlaisia strategioita: Minkälainen strategia kiinnittää näköalapaikalla istuvan hallitusammattilaisen huomion?
”Hyvä strategia on omintakeinen, se ei ole lattea eikä geneerinen. Siinä on jotain positiivisella tavalla häiritsevää.”
Mika Sutinen
Toiseksi hyvä strategia tuottaa aidosti asiakkaalle arvoa eli se on puritaanisesti asiakkaan näkökulmasta tehty. Silloin sen tavoite ei ole työllistää omaa väkeä vaan vastata asiakastarpeisiin.
”Kolmantena tärkeänä elementtinä hyvä strategia rakentuu niille kyvykkyyksille, joita organisaatiossa on.” Hyvän strategian ei välttämättä tarvitse olla radikaali. Usein pienillä muutoksilla saadaan hyvän ja toimivan strategian suunnittelu eteenpäin.
Suunnittelujänne ja strategian voimassaoloaika erilleen
Tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, miten perinteinen viisivuotiskausiksi tehtävä strategiatyö ei enää toimi. Mikä on strategian aikajänne nykyisin? ”Välillä keskusteluissa agile ajattelutapa menee sekaisin strategisen suunnittelun ja reagoinnin kanssa. Strategia voidaan edelleen tehdä pitkälle aikavälille, mutta sitä on kyettävä päivittämään uuden, saamamme tiedon perusteella.”
Usein liiketoiminnan kannalta oleellisia päätöksiä tehdään pitkälle aikavälille, kuten vaikka vanhainkotien rakennuttamisessa. Reagointisyklin täytyy kuitenkin olla nopea – tarvittaessa strategian voi haastaa vaikka joka päivä.
Johtajan tehtävä: ”Maintenance and upkeep”
Edelleen näemme esimerkkejä siitä, kuinka organisaatioissa yksi taho tekee strategian ja toisen tahon odotetaan toteuttavan sitä. Strategia on usein ylimmän johdon tehtävä, mutta jalkauttamisesta puhutaan muiden puhteena. ”Olisi erittäin huolestuttavaa, jos strategiaa suomalaisissa organisaatioissa tehtäisiin edelleen näin.”
Mika kannustaakin osallistavaan strategiseen suunnitteluun, jo prosessin alkuvaiheessa. ”Osallistaminen lisää jonkin verran valmisteluaikaa mutta lyhentää strategian läpivientiä. Siksi se kannattaa.” Hukkaamme valtavan määrän resursseja, jos ihmisiä ei oteta mukaan: ”Osallistamalla ihmisiä teemme myös parempia päätöksiä.”
Hukkaamme valtavan määrän resusseja mikäli emme ota ihmisiä mukaan päätöksentekoon.
Osallistamiseen liittyy myös johtajan rooli muutos isommassa kuvassa. Johtaja ei ole enää kovin asiantuntija huoneessa, vaan antaa puheenvuoron fiksuille työntekijöilleen. ”Hyvä nimitys johtajan roolille on Maintenance and Upkeep. Vaikka vastuukysymykset ovat esimerkiksi omistajien ja hallituksen suuntaan toimitusjohtajalla edelleen samat kuin ennenkin, voidaan lopputulokseen päästä hyvinkin eri tavalla.”
Hahmottuuko iso kuva?
Organisaatioilla on monia strategioita. Suuret yritykset tekevät omille saiteilleen erilliset strategiat, ja teknologia- ja digistrategioita syntyy tiuhaan tahtiin. Kehitetäänkö strategioita siiloissa? ”Oleellista on määritellä, mikä on se yksikkö, jonka pitää onnistua tulevaisuudessa. Strategia on suunnitelma onnistumisesta tulevaisuudessa. Siksi aluksi tarvitaan ymmärrystä siitä, mihin strateginen suunnittelu kohdistetaan.”
Tulokset ja tekeminen menevät herkästi sekaisin. Pelkkä kasvu ei riitä strategiseksi tavoitteeksi. ”Minulle strategia on teonsana. Geneeristen strategioiden ongelma on se, että se ei muutu tekemiseksi.”
Strategia ei ole kulttuurin aamupala
Strategiaa ja kulttuuria on aseteltu monissa puheissa vastakkain. Tuttu on myös väite, että kulttuuri söisi strategian aamupalaksi. Minkälainen on strategian ja organisaatiokulttuurin välinen suhde?
”Kulttuurin kehittäminen tapahtuu pitkällä aikavälillä, mutta ainakin teoriassa johto pystyy muuttamaan strategiaa hetkessä, yhdellä miekaniskulla.”
Käytännössä johto voi päättää strategian, mutta kulttuuri täytyy ansaita. Kulttuurin rakentaminen vaatii sitkeyttä ja aikaa. Siksi niiden vastakkainasettelu ei ole kovin hedelmällinen lähtökohta. Kulttuuria tarvitaan strategian onnistumiseen.
Johtajan uskallettava asettua alttiiksi
Mika puhuu paljon virheistä oppimisen voimasta ja rohkeuden merkityksestä. Miten johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, että yrityksen kaikki työntekijät kulkevat kohti samaa maalia?
”Johtamistyössä on helppoja, keskivaikeita ja vaikeita asioita. Helpot ja keskivaikeat näistä on pitkälti jo tehty. Esimiesten kuuluu näyttää esimerkkiä – osoittaa myös omat virheensä, jottei meidän kaikkien tarvitse tehdä samoja virheitä uudestaan.”
Mika Sutinen
Organisaatioissa juuri systeeminen virheistä oppiminen on kovaa osaamista. Se on ”mustan vyön tasoa”: organisaation oppimisen kannalta siitä rakentuu merkittävä kilpailuetu. Johdon esimerkillä on tässä suuri merkitys.
Esimiehet rakentavat onnistumisia
Hyvän johtamisen kannalta esimiehet kantavat edelleen paljon vastuuta. Omana itsenä ihmisten kohtaaminen ja epätäydellisyyden myöntäminen ovat ihmisten kohtaamisissa tärkeitä.
Kokemusta voimme pohtia siviilielämän havaintojen kautta: ”Kukaan ei halua olla sellaisen ihmisen seurassa, joka tietää kaikesta kaiken. Tämä pätee myös työpaikalla. Siksi epätäydelliset esimiehet ovat parhaita esimiehiä.”
Ymmärrettävän ja onnistuneen strategian positiiviset vaikutukset?
”Parhaimmillaan strategia sitouttaa ja vaikuttaa työtyytyväisyyteemme. Se antaa vastauksen siihen, miksi teemme työtä. Lisäksi se tarjoaa kaivattua merkityksellisyyttä, purposea arkeen. Sen avulla houkutellaan parempia työntekijöitä ja pidetään omat osaajat.”
Uskotko sinä muutokseen?
Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin!
