Suomi on kansainvälisestikin tunnettu varautumisen ja ensiluokkaisen huoltovarmuusosaamisen mallimaa. Silti maassamme on digitaalisen huoltovarmuuden kehitysvelkaa. Miksi on näin?
Digitaalinen huoltovarmuus on kokonaisuutena uusi, erittäin laaja käsite jollaista suomalaisessa yhteiskuntakeskustelussa tai yleissivistyksessä ei nykyisessä mittakaavassaan ole ollut.
Tilanne on kuitenkin muuttunut.
Digitaalinen huoltovarmuus on yhteiskunnallisen toimintakentän uusi ulottuvuus, jossa perinteisen huoltovarmuuden käsite laajennetaan koskemaan digitaalisia toimintaympäristöjä.
Geopolitiikan viimeaikaisten muutosten myötä toimintaympäristömme, uhat ja sen myötä huoltovarmuusvaatimukset ovat muuttuneet merkittävästi ja erittäin nopeasti. Digitaalisen huoltovarmuuden kehitysvelan kiireellisyys on eskaloitunut Ukrainan sodan myötä asiaksi, johon tulee tarttua vielä tänään eikä vasta huomenna.
Mitä nyt pitäisi hoksata tehdä toisin?
Materiaalisesta varautumisesta kohti digitaalisen huoltovarmuuden johtamista
Suomessa poikkeusolojen toimintakyvyn koneisto on rakennettu pitkälti digitaalista aikaa edeltäneeseen toimintaympäristöön peilaten. Tällä kehityksellä on juuret, jotka tunnemme kansallisen historiamme kautta. Helposti yhdistämme jo huoltovarmuus-sanan fyysisiin ja perinteisiin varautumisen asioihin kuten hyvin säilyviin elintarvikkeisiin, taskulamppuihin, paristoihin, lääkkeisiin ja varavesikanistereihin.
Digitaalista huoltovarmuutta ei kuitenkaan voida samalla tavalla mitata ja varastoida kuin perinteistä huoltovarmuutta. Digitaalisen huoltovarmuuden varasto onkin ihmisissä, toimintatavoissa, eri toimijoiden välisessä aktiivisessa yhteistyössä ja jatkuvassa kehityksessä.
Digitaalisen huoltovarmuuden varasto on ihmisissä: yhteisessä ajattelussa, toimintatavoissa sekä eri toimijoiden aktiivisessa yhteistyössä ja jatkuvassa kehityksessä.
Huoltovarmuuden kokonaisuudessa fyysisten asioiden tuotanto, logistiikka ja saatavuus muodostavat pitkiä digitaalisia ketjuja. Nämä ketjut koskettavat lukuisia toimijoita.
Suomeksi: ilman digitaalisia järjestelmiä ja niiden toiminnan varmistamista, myös poikkeustilanteissa, fyysisen maailman huoltovarmuus ei toimi. Esimerkiksi perunat eivät liiku pellolta varmuusvarastoon ja sieltä edelleen ihmisten saataville.
Maamme digitaaliseen huoltovarmuuteen tarvitaan tasonnosto – ja isoja investointeja
Digitaalisen huoltovarmuuden tason nosto tulee vaatimaan meiltä yhteiskuntana paljon.
Ensimmäiseksi tarvitaan rohkeaa katsetta eteenpäin sekä systemaattista ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tähtäävää yhteistoimintaa.
Upea esimerkki tällaisesta uudenlaisesta, yksityistä ja julkista voimavaraa yhdistävästä keskustelusta nähtiin kesäkuisen SuomiAreenan Suuren Turvallisuuspäivän lavalla. Suomen digitaalisen huoltovarmuuden tilasta oli kanssani keskustelemassa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja ja Digipoolin puheenjohtaja Hanna Kivelä, Traficomin alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen sekä Teknologiateollisuus ry:n Kyberalan toimitusjohtaja Peter Sund.
Jos et ollut paikalla, tästä tärkeästä yhteiskunnallisesta keskustelusta on myös tallenne. Kiitos kanssakeskustelijoille tästä rohkeasta ja eteenpäin katsovasta, arvokkaasta ajatustenvaihdosta!
Toiseksi digitaalisen huoltovarmuuden tasonnostoa tulee jatkaa tarttumalla sen kehitysvelan korjaamiseen. Digitaaliseen huoltovarmuuteen kytkeytyvää kehitysvelkaa on selvitetty muun muassa Teknologiateollisuuden ja Liikenne- ja viestintäministeriön toimesta.
Arvio kokonaisinvestoinnin tarpeesta on hurja, yhdestä kahteen miljardia euroa. Kehitysvelan remonttilistalle nousevat ainakin kyberturvallisuuden taso, vanhentuneen teknologian tuomat haasteet, kyberriskien hallinta ja digitaalisten ympäristöjen turhan monimutkaistumisen taklaaminen.
Digitaalisen huoltovarmuuden kehitysvelan remonttilistalle nousevat ainakin kyberturvallisuuden taso ja kyberriskien hallinta, vanhentuneen teknologian haasteet sekä digitaalisten ympäristöjen turhan monimutkaistumisen taklaaminen.
Kriittisen ajattelun ja kehitysmentaliteetin valjastaminen Suomen digitaalisen huoltovarmuuden tason nostamiseen
Digitaalisen huoltovarmuuden kehittämisen näkökulmasta meidän suomalaisten erityistaitona on kyky ja taipumus myös positiivisella tavalla kriittiseen ajatteluun. Vaadimme itseltämme paljon. Meissä suomalaisissa on sisäsyntyistä tahtoa kehittää omaa toimintaamme.
Mahdollisten häiriö- ja poikkeusolojen sietokyky lähteekin meistä kaikista, sillä digitaalisen huoltovarmuuden kehitysvelkamme kerralla parantavaa taikatemppua ei valitettavasti löydy.
Yhteiskuntamme rakenteet ja palvelut rakentuvat digitaalisuuden varaan sekä normaali- että poikkeusoloissa. Kun haluamme suojata sitä häiriöiltä tai hyökkäyksiltä, suojaamiseen vaaditaan paitsi digitaalisten riippuvuuksien, myös niiden monimutkaisuuden luonteen syvällistä ymmärrystä. Mitä paremmin kykenemme turvaamaan arkemme sujuvuutta myös poikkeusoloissa, sitä sietokykyisempiä olemme yhteiskuntana.
Yhteiseksi tavoitteeksi digitaalisen huoltovarmuuden suunnan näyttäminen
Vaikka tunnistamme huoltovarmuusajattelussamme digitaalisen ulottuvuuden mentävän kehityskohdan, se ei tarkoita, että jo vuosikymmeniä tehty poikkeustilanteisiin varautumisemme olisi ollut huonoa tai puutteellista. Kyse on ennemmin siitä, että yritämme osua liikkuvaan maaliin. Maailma ympärillämme on muuttunut merkittävästi ja kenties pysyvästi. Siksi meidän on vastattava niihin uhkiin, jotka meitä tänään ja myös tulevaisuudessa ympäröivät.
Suomi on EU-tasollakin todennetusti digitaalisuuden edelläkävijä monella tavalla. On korkea aika, että näytämme tietä Euroopan ja NATOn tasolla, miten digitaalista huoltovarmuutta ja kestävää varautumista rakennetaan koko yhteiskuntaan.
Kenties digitaalisen huoltovarmuuden osaamisessa on jopa tulevaisuuden vientituotteen potentiaalia ja uutta merkittävää liiketoimintaa suomalaisille yrityksille.
Syvenny aiheen yhteiskunnalliseen keskusteluun
Suomen huoltovarmuusosaamista käydään ihmettelemässä ympäri maailmaa, mutta miten on digitaalisen huoltovarmuuden laita? Digitaalista huoltovarmuutta ei voi varastoida siiloon, joten mikä on viranomaisen rooli ja yrityksien vastuu yhä digitalisoituvassa tekoälymaailmassa?
Katso SuomiAreena 25 Suuren Turvallisuuspäivän lavakeskustelun tallenne:
Digitaalinen huoltovarmuus on Suomen heikko kohta – kun iskuja tulee, onko Suomi valmis?
Puhujina
- Goforen turvallisuus- ja puolustussektorin liiketoimintajohtaja Markus Asikainen
- Digipoolin puheenjohtaja ja Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja Hanna Kivelä
- Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen
- Kyberala ry:n toimitusjohtaja Peter Sund
- Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen
