Ilman yhteistä visiota kehitys ajautuu helposti sivuraiteille. Tässä ketterän muotoilun blogisarjan osassa pureudumme siihen, miksi kirkas visio on onnistuneen kehitystyön edellytys ja miten muotoilu auttaa muuttamaan suunnan yhteiseksi ymmärrykseksi ja konkreettisiksi askeliksi.
Kuvittele näkeväsi unta: sinut on otettu käsikirjoittajaksi suureen teatteriproduktioon. Odotukset ovat korkealla, esitystä on valmistettu ja markkinoitu jo vuosia, lipunmyynti käy kuumana ja ensi-ilta kolkuttaa ovella. Näyttelijät kipuavat jo lavalle ja kyselevät käsikirjoituksen perään, mutta tajuat, ettet tiedä edes oletko tekemässä komediaa vai tragediaa, eikä produktion ohjaajaa saa kiinni millään.
Katsojat alkavat valua katsomoon, pian esirippu nousee. Mutta kenen tulee tehdä mitä? Näyttelijät turhautuvat ja alkavat sooloilla, lavastajat kyhäilevät ovia ja ikkunoita lavalle; on kai parempi, että katsojille tulee edes jotain katsottavaa. Kirjoitat hiki hatussa vuorosanoja, jotka napataan heti käyttöön, mutta kukaan ei hahmota ollenkaan minkälainen näytelmä tästä on muodostumassa, ja tuleeko sille alkua, keskikohtaa tai loppua.
Ilman visiota ohjelmistokehitystiimi on kuin teatteriryhmä ilman käsikirjoitusta
Jos visiota ei ole, ohjelmistokehitystiimille käy kuten teatteriryhmälle, joka on jo lavalla, mutta vailla käsikirjoitusta. Repliikkejä kyllä syntyy, mutta kukaan ei tiedä, mitä tarinaa ollaan kertomassa. Suunta ja yhteinen ymmärrys puuttuvat.
Ilman visiota kehitysjono on vain kokoelma irrallisia tehtäviä. Visio antaa tehtäville merkityksen ja auttaa niiden priorisoinnissa. Kehitysjonoa ei tulisi koskaan rakentaa ilman selkeää visiota, sillä visio määrittelee niin tavoitetilan kuin sen kokonaiskuvan, johon palvelu asettuu.
Yhteinen visio ei synny tyhjiössä. Ennen kuin kehitysjonoa voidaan rakentaa tai MVP:tä määritellä, tiimin on pysähdyttävä muodostamaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan ratkaisemassa ja miksi. Visiotyötä voidaan tehdä osana sprint nollaa, jota käsittelimme tarkemmin blogisarjamme edellisessä osassa.
Kun yhteinen suunta on kirkastettu, muotoilijan rooli korostuu vision sanoittamisessa, MVP:n hahmottamisessa ja kehitysjonon rakentamisessa. Seuraavassa kuvataan, miten muotoilija tukee ohjelmistokehitystiimejä näissä vaiheissa.
Yhteinen visio antaa suunnan tekemiselle
Toimivan palvelun kehittämiseksi tarvitaan yhteisesti jaettu näkemys ja roppakaupalla yhteistyötä. Muotoilija auttaa tuoteomistajaa ja tiimiä muodostamaan selkeän käsityksen siitä, miksi palvelua kehitetään ja kenelle se on tarkoitettu. Hän konkretisoi vision käyttäjätarpeiksi, palvelulupauksiksi ja tavoitteiksi, jotka ohjaavat kehitystä. Tämä luo suunnan koko tiimin tekemiselle. Näitä aineistoja voidaan tuottaa kielimallin avulla, kuitenkin muistaen sen, että keskeistä on ihmisten välinen vuorovaikutus, jossa syvempi ymmärrys ja sitoutuminen yhteiseen visioon muodostuu.
Vision rakentaminen voidaan toteuttaa käytännössä joko yksittäisessä työpajassa tai useamman työpajan kokonaisuutena, jossa tavoitetta tarkennetaan vaiheittain. Yhden työpajan malli toimii tilanteissa, joissa organisaatiolla on jo alustava käsitys suunnasta, mutta se kaipaa yhteistä sanoitusta ja varmistusta. Tällöin osallistujat tuodaan yhteen pohtimaan, mitä arvoa palvelun tulisi tuottaa, millaisia muutoksia tulevaisuudessa tavoitellaan ja mitä esteitä on poistettava, jotta tavoitteeseen päästään. Työpajan tarkoituksena on muodostaa ensimmäinen selkeä luonnos visiosta – sellainen, jonka taakse osallistujat voivat jo alustavasti asettua.
Laajemmassa työpajasarjassa visiota rakennetaan syklisesti: ensin kartoitetaan taustatekijät ja nykytilan kipupisteet, sitten tarkennetaan tavoitetta ja lopulta muotoillaan yhteinen näkemys siitä, millaista tulevaisuutta kohti palvelulla halutaan kulkea. Työpajoissa hyödynnetään vuoropuhelua, havainnollistamista ja yhteistä priorisointia, joiden avulla osallistujat pystyvät tarkastelemaan palvelua sekä käyttäjän että organisaation näkökulmasta. Muotoilija ohjaa prosessia niin, että hiljaiset oletukset tulevat näkyviksi, ristiriidat voidaan käsitellä rakentavasti ja lopputuloksena syntyy visio, joka on selkeä, realistinen ja innostava – sekä ennen kaikkea sellainen, jonka varaan tuoteomistaja ja kehitystiimi voivat rakentaa päätöksentekonsa.
Ensimmäinen versio varmistaa, että suunta on oikea
Vision rinnalle tarvitaan myös nopeaa arvontuottoa. Vision konkretisoitumisessa loppuun viedyksi palveluksi ja sen käyttöönotoksi kestää pitkään ja visio tulee muuttumaan tuon matkan aikana. Nopea arvontuotto varmistaa, että sidosryhmät pysyvät sitoutuneina tuon matkan ajan ja saavat tuloksia pitkin matkaa – hieman samalla tapaa kuin näytelmä avautuu katsojille repliikki repliikiltä ja kohtaus kohtaukselta.
Muotoilija auttaa tuoteomistajaa kirkastamaan MVP:n, palvelun ensimmäisen version, joka tuottaa arvoa nopeasti, mutta on samalla linjassa pitkän aikavälin tavoitteen kanssa. Näin jokainen kehitysaskel vie kohti kokonaisvisiossa määriteltyä päämäärää.
Kehitysjono tekee visiosta totta askel kerrallaan
Kuinka sitten varmistetaan, että päästään etenemään vision osoittamaan suuntaan MVP MVP:ltä? Jokainen palvelukonsepti tarvitsee tuekseen kehitysjonon, joka toimii käsikirjoituksena toteutukselle. Kun kehitysjonon muodostaminen alkaa, muotoilija on tuoteomistajan tärkein työpari. Hän auttaa muodostamaan kehitysjonon, kirjoittamaan käyttäjätarinat, sekä hyödyntämään ymmärrystä sidosryhmien tarpeista priorisoinnissa.
Lisäksi muotoilija konseptoi ratkaisuja yhdessä teknisen tiimin kanssa alusta alkaen, jotta visio ei jää irralliseksi ideaksi, vaan jalostuu realistisiksi ja toteuttamiskelpoisiksi askeliksi.
Näin kehitysjonosta syntyy enemmän kuin pelkkä tehtävälista – se on yhteinen suunnitelma siitä, miten visio muutetaan todeksi. Tällä tavoin toimimalla kehitystiimi on kuin teatteriryhmä, joka tietää tasan tarkkaan mitä lavalla tulee tapahtumaan, ja että siitä tulee yleisön rakastama menestys, jota kokemaan halutaan palata yhä uudestaan ja uudestaan.
Seuraavassa blogipostauksessamme syvennymme asiakaslähtöisyyden ja muotoiluyhteistyön arvoon tuoteomistajalle.
Lue myös Tanja Florackin blogi: Aloita fiksusti – näin Discovery ja Sprint 0 luovat kestävän pohjan kehitykselle
