Avaruus on muuttanut puolustuksen tilannekuvaa perustavanlaatuisesti. Satelliittien tuottama data tekee toimintaympäristöstä läpinäkyvämpää kuin koskaan, mutta samalla se synnyttää uuden haasteen: miten valtavasta tietomäärästä tunnistetaan oikeat havainnot oikeassa paikassa ja riittävän nopeasti päätöksenteon tueksi?
Vielä joitakin vuosia sitten se satelliittidatan määrä ja tarkkuus, joita on saatavilla tänä päivänä, olisivat tuntuneet poikkeuksellisilta. Nyt avaruus on kiinteä osa modernia puolustuskyvykkyyttä ja digitaalista taistelukenttää.
Tällä muutoksella on kaksi ulottuvuutta; Satelliittien ansiosta pystymme näkemään toimintaympäristöä aiempaa tarkemmin, mutta samaan kykenee vastapuolikin. Avaruus on digitaalisen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta samanaikaisesti voimavara ja uhka.
Olennaisin kysymys ei enää olekaan, kuinka paljon dataa pystymme keräämään. Ratkaisevaa on, kuinka nopeasti ja tehokkaasti kerätty data pystytään muuntamaan tilannekuvaymmärrykseksi ja päätöksenteon tueksi.
Tilannekuva syntyy yhdistämällä data ja operatiiviset havainnot
Puolustuksessa tarvittavaa tietoa syntyy yhtäaikaisesti useissa eri lähteissä ja monessa eri muodossa. Satelliittihavainnot ovat yksi osa kokonaisuutta, johon yhdistyvät niin eri järjestelmien tuottama tieto kuin operatiivisessa ympäristössä tehtävät havainnot.
Haasteeksi nousee integraatio.
Tilannekuva ei synny yksittäisen järjestelmän sisältämästä datasta, vaan kyvystä yhdistää eri lähteistä tulevaa tietoa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Puolustuksessa tämä korostuu erityisesti eri puolustushaarojen ja toimijoiden yhteistoiminnassa.
Tästä syystä puolustuksen digitaalisen kokonaiskuvan valmiuksia ei voi rakentaa kriisin jo alkaessa. Keskeistä on mahdollistaa tiedon liikkuminen ja yhdistäminen niin normaalioloissa kuin tilanteissa, joita emme vielä osaa ennakoida.
SARnotate tukee päätöksentekoa kriittisellä hetkellä
Satelliittipohjaisen tilannekuvan konkreettinen esimerkki liittyy SAR-kuvien tulkintaan (Synthetic Aperture Radar). SAR-kuvantamisessa satelliitit ottavat kuvia maasta avaruudesta käsin ja tuovat avaruuskuvia tilannekuvan uudeksi datalähteeksi.
Pelkkä satelliittikuva ei kuitenkaan riitä päätöksenteon tueksi. Komentaja, tilannekeskus tai muu päätöksentekijä ei tilannetta johtaessaan tarvitse lisää raakadataa, vaan riittävän nopeasti vastauksen, mitä toimintaympäristössä tapahtuu ja mikä on olennaista juuri nyt.
Tässä ohjelmistojen merkitys kasvaa.
Satelliittikuvan ja päätöksen väliin tarvitaankin digitaalinen ketju, joka auttaa käsittelemään, tulkitsemaan ja tuomaan havainnot osaksi muuta tilannekuvaa. Goforen SARnotate-työkalu tukee kuvamateriaalin tarkastelua ja auttaa yhdistämään satelliittihavainnon laajempaan operatiiviseen kontekstiin.
Tärkeää on, että teknologia suunnitellaan todellisen käyttäjän tarpeesta käsin. Sotilas, komentaja tai tilannekeskuksessa toimiva asiantuntija käyttää digitaalista työkalua ympäristössä, jossa tiedon luotettavuudella, käytettävyydellä ja nopeudella on huomattavasti suurempi merkitys kuin tavallisessa tietojärjestelmässä.
Data tuo moderniin puolustukseen sekä voimavaroja, että uusia riippuvuuksia
Satelliittipohjaisen tilannekuvan yleistyessä keskusteluun nousee väistämättä myös datan suvereniteetti.
Kuka tuottaa kriittisen datan? Missä sitä käsitellään? Minkä järjestelmien ja yhteyksien kautta se kulkee? Ja pystymmekö luottamaan siihen myös silloin, kun normaali infrastruktuuri tai kansainväliset riippuvuudet joutuvat paineeseen?
Kysymys ei koske vain puolustusta. Perinteiset sektorirajat hämärtyvät nopeasti. Kaupalliset toimijat kehittävät avaruusteknologiaa vauhdilla ja samoja teknologioita voidaan hyödyntää niin siviili- kuin puolustuskäytössä.
Siksi resilienssi tarkoittaa tulevaisuudessa myös kykyä hallita koko dataketjua.
Jos tieto ei kriittisellä hetkellä liiku järjestelmästä tai toimijalta toiselle, teknisesti erinomainenkaan yksittäinen ratkaisu ei muodosta riittävää tilannekuvaa. Samalla on pystyttävä tietoisesti arvioimaan, milloin data voidaan käsitellä pilvipalveluissa ja milloin sen hallinta edellyttää esimerkiksi paikallisempia ratkaisuja.
Seuraava kilpailu käydään tilannekuvan nopeudesta
Avaruuden strateginen merkitys jatkaa kasvuaan. Valtiot tavoittelevat teknologista etumatkaa, kaupalliset toimijat rakentavat uusia avaruuskyvykkyyksiä ja satelliittien merkitys niin havainnoinnille kuin yhteiskunnan kriittiselle infrastruktuurille vahvistuu.
Samalla myös avaruudesta tulee ruuhkaisempi ja kiistanalaisempi toimintaympäristö.
Puolustuksen kannalta tämä tekee yhdestä asiasta erityisen tärkeän: Satelliittidataa ei pidä ajatella erillisenä avaruuskyvykkyytenä, vaan osana digitaalisen puolustuksen kokonaisuutta.
Tilannekuva rakentuu kyvystä yhdistää avaruudesta, maalta ja muista lähteistä syntyvä tieto yhdeksi ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Tekoäly ja teknologian nopeutuvat kehityssyklit voivat edelleen lyhentää matkaa havainnosta analyysiin, mutta lopulta tiedon on palveltava ihmistä, jonka täytyy tehdä päätös kriittisellä hetkellä.
Miten avaruuspohjaiset ratkaisut tukevat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja turvallisuutta?
