Tällä hetkellä tekoälyä hyödyntävien organisaatioiden keskuudessa puhutaan paljon asiakaskokemuksesta ja siitä, miten dataa voidaan hyödyntää asiakaskokemuksen parantamiseen. Tekoälyä hyödyntävien työkalujen avulla työntekijöiltä voidaan ottaa toistuvaa työtä pois, jonka seurauksena näiden roolit muuttuvat. Tällä hetkellä suurin haaste on työntekijöiden kyvykkyyden kehittämisessä.
Recoding-podcastin kyseiseen jaksoon sain vieraakseni suomalaisen tekoälymaailman matkaoppaan Antti Merilehdon, joka julkaisi viime vuonna aiheesta kirjan Tekoäly: Matkaopas johtajille. Viime vuoden myydyimmän bisneskirjan kirjoittajaa on kutsuttu mm. tekoälyn supermieheksi, ja hän on kiertänyt ympäri Suomea puhumassa tekoälystä ja sen käyttöönotosta. Keskustelimme Antin kanssa siitä, miten tekoäly tulee muuttamaan liike-elämää ja yhteiskuntaa, ja missä tällä hetkellä Suomessa mennään tekoälyn hyödyntämisessä. Löydät jakson myös SoundCloudista, Spotifysta.
Kokeilusta tuotantoon
Tällä hetkellä tekoälyä hyödyntävien organisaatioiden keskuudessa puhutaan paljon asiakaskokemuksesta ja siitä, miten dataa voidaan hyödyntää asiakaskokemuksen parantamisessa. Esimerkiksi asiakaspalautteiden analysointiin on kehitetty tekoälyä hyödyntäviä työkaluja. Tällaisten työkalujen avulla työntekijöiltä voidaan ottaa toistuvaa työtä pois, jonka seurauksena näiden roolit muuttuvat. Antin mukaan nyt suuri haaste on työntekijöiden kyvykkyyden kehittämisessä. Hän painottaa erityisesti tiiminvetäjien kouluttamista tiimiläisten tukemisessa, kun nämä siirtyvät tekemään erilaista työtä ja ratkomaan haastavampia ongelmia.
Myös julkisella puolella on kokeiltu tekoälyn hyödyntämistä esimerkiksi valtion Aurora AI -tekoälyohjelmassa, ja tässä myös Goforen asiantuntijat ovat olleet mukana. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että jos uusi hallitus uskoo tekoälyn vaikuttavuuteen, julkisella puolella on mahdollista rakentaa uudenlaisia palveluita seuraavan hallituskauden aikana. Tämä kuitenkin edellyttää siirtymistä pienistä tekoälykokeiluista tuotantoon sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Antin mukaan kokeiluista ei tule kokonaan luopua, mutta kokeilujen tulee olla riittävän kokoisia, jotta niiden vaikutus todella tulee esiin.
”Ei me järjestetä enää kokeiluja siitä, toimiiko sakset. Me tiedetään, että ne toimii, meidän pitää vaan oppia käyttämään niitä.”
Antti Merilehto
Johdon asenne tekoälyn hyödyntämisen mahdollistajana tai jarruttajana
Antin mukaan yritysten välillä on runsaasti eroja siinä, miten tekoälyä hyödynnetään. Suurimpana syynä tähän hän näkee johdon asenteen. Tekoälystä ja sen hyödyntämisestä ei ole olemassa kahden sivun yhteenvetoa, vaan sen käyttöönotto edellyttää aiheeseen tutustumista ja perehtymistä. Tiivistelmän tai yhteenvedon puuttuessa saatetaan ajatella, että annetaan jonkun muun hoitaa, ja tällaisen ulkoistamisen Antti sanoo olevan historiaa.
”Jokaisen johtajatittelillä olevan pitää ymmärtää dataa. Ei niin, että tekee itse data-arkkitehtuuria, vaan ymmärrystä datan hyödyntämisestä. Yritykselle, joka on ulkoistamassa datan käsittelyn ja hyödyntämisen, suosittelen ehdotusta seuraavan yhtiökokoukseen: myydään assetit ja ajetaan firma alas. Koska viiden vuoden päästä sellaista yritystä, joka ei hyödynnä dataa, ja jonka johto ei ymmärrä tätä, sitä ei ole olemassa.”
Tekoälyn käyttöönotossa johdolta vaaditaan koko organisaatiolle viestittävissä olevaa visiota siitä, miten tekoäly vaikuttaa organisaatioon. Antin mukaan tekoälyn soveltaminen vaatii samoja asioita kuin muutoksen johtaminen: läpinäkyvää, rohkeaa ja visionääristä johtajuutta sekä avointa viestintää. Hän peräänkuuluttaa myös myötätuntoa: ”Myötätuntoa itselle, eli kun en ymmärrä, kysyn apua. Mutta myös myötätuntoa niitä kohtaan, jotka jarruttelevat muutosta. Ei kuitenkaan niin, että mennään jarruttajien tahdilla, siihen ei ole varaa.”
Positiivista on kuitenkin se, että Antin kokemuksen mukaan johtoryhmät alkavat jo tuntemaan perusteet melko hyvin. Hallitusten kanssa tekemistä vielä kuitenkin riittää.
Vie työpaikat vai parantaa maailman?
Tekoälystä maalaillaan usein kauhukuvia, joissa robotit vievät ihmisiltä työt. Tekoälyn käyttöönotto ei ole puhtaasti teknologiakysymys ja kaikki näkökulmat täytyvät olla mukana keskustelussa. Antti kuitenkin huomauttaa, että harva enää kyntää peltoakaan käsin, vaan maataloudessakin on otettu koneita ja automaatiota avuksi. Samalla lailla tekoäly on yksi muutoksen suunta, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Antti korostaa myös, että tekoälyn tuomista muutoksista puhuttaessa on tärkeää ymmärtää mistä puhutaan. Hän kannustaakin tekoälyn opiskelua ja siihen tutustumista jokaiselle, joka pelkää tekoälyn tuomaa muutosta. Myös esimerkiksi eduskuntatasolle tarvitaan ihmisiä, joilla on riittävä ymmärrys asiasta. Sillä Antin mukaan tekoäly on keino kohti parempaa elämää ja parempaa maailmaa.
Uskotko sinä muutokseen?
Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin!
