Ymmärtävätkö päättäjät ja poliitikot sekä vastavalitut aluevaltuutetut riittävän hyvin digitalisaation roolin sote-järjestelmämme ja hyvinvointipalveluidemme tulevaisuudelle, kysyy blogissaan Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylund.
Hyvä yhteiskunta on demokraattinen ja oikeudenmukainen sekä inhimillinen, turvallinen ja kestävä. Jokaisella on oikeus laadukkaisiin, sujuvasti toimiviin hyvinvointipalveluihin. Julkisten hyvinvointipalveluiden saatavuus ja laatu uhkaavat kuitenkin rapautua, koska rahat ja työntekijät eivät riitä nykyisellä tavalla järjestettyjen palveluiden tuottamiseen.
Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 30 prosentilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Seuraavien 10 vuoden kuluessa noin kolmannes hyvinvointialueiden henkilöstöstä on eläköitymässä.
Kun tutkin hyvinvointialueita koskevia päätöksiä hallituksen huhtikuun 2025 puoliväliriihessä*, minulle heräsi huoli: Ymmärtävätkö päättäjät riittävän hyvin digitalisaation roolin sote-järjestelmämme ja hyvinvointipalveluidemme tulevaisuudelle?
Kirjauksissa nousevat kyllä ansiokkaasti esiin digitalisaation, teknologian ja tekoälyn mahdollisuudet sote-palveluille. Näitä keinoja hallitus aikoo hyödyntää, jotta voidaan mm. tarjota laadukkaampia palveluita ja vapauttaa sote-ammattilaisten aikaa potilastyöhön. Hyvinvointialueiden tulee jatkaa uudistumistaan, puoliväliriihen kirjauksissa linjataan.
Olen hallituksen tavoitteista samaa mieltä. Samalla on keskeistä oivaltaa, että hyvinvointipalveluiden tulevaisuus riippuu vastuullisesti toteutetusta digitalisaatiosta. Terveydenhuollon, sairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelut tulee ajatella, rakentaa ja tuottaa jatkossa uusilla, täysimääräiseen digitalisaatioon perustuvilla tavoilla. Katson, että tämä on ainoa tapa muokata suomalainen hyvinvointipalveluiden järjestelmä tulevaisuuskestäväksi.
Terveydenhuollon, sairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelut tulee ajatella, rakentaa ja tuottaa jatkossa uusilla, täysimääräiseen digitalisaatioon perustuvilla tavoilla.
Myös hiljattain valittujen uusien aluevaltuutettujen on ymmärrettävä tämä: Hvinvointipalveluiden tulevaisuudesta päätetään nyt. Digitalisaatio ei ole vain palvelujen sähköistämistä, vaan kokonaisvaltainen toimintatapojen muutos, jossa digitaaliset kohtaamiset ja kasvokkaiset lähipalvelut tarjotaan asiakaslähtöisesti ja saavutettavasti. Tämä voi tuottaa miljardien säästöt ja samaan aikaan parantaa palveluja.
Mitä jos eurot ja ihmiset riittäisivätkin laadukkaiden, oikea-aikaisten ja inhimillisten hyvinvointipalveluiden tuottamiseen? Nähdäkseni emme edes voi tavoitella mitään muuta.
Myös Sitran tuore selvitys suosittelee siirtymää kohti ennakoivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jota se pitää Suomen hyvinvointijärjestelmän tulevaisuuden perustana. Sitran mukaan olemme vielä lähtökuopissa, mutta potentiaalia löytyy.
Valtaosa suomalaisista pystyy digitaaliseen asiointiin. Samaan aikaan pitää muistaa, että puoli miljoonaa suomalaista ei selviydy digiympäristössä itsenäisesti. Digitalisoinnin tarkoitus ei ole viedä lähi- ja kasvokkaispalveluita, vaan pikemminkin auttaa kohdentamaan soten resursseja niihin tehokkaammin.
Oikein toteutettuna digitalisaatio vapauttaa henkilöstöä rutiinitöistä merkityksellisempään työhön, parantaa tietoturvaa ja varmistaa palvelujen saavutettavuuden kaikille. Digitalisaatioon liittyy investointeja, mutta vaihtoehtoiskustannukset ovat vielä suuremmat – Tähän meillä ei yhteiskuntana ole varaa.
Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus riippuu uudelleenajattelusta ja vastuullisesta digitalisaatiosta Keskeistä on, että päättäjät ymmärtävät tämän ja tekevät viisaita ja tietoon perustuvia päätöksiä resurssien kohdentamisessa.
*) Hyvinvointialueita koskevat päätökset hallituksen puoliväliriihessä (23.4.2025)
Digitalisaatiota koskevia kirjauksia:
9. Otetaan tekoälyn mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollossa täysimääräisesti käyttöön tavoitteena laadukkaammat palvelut ja sote-ammattilaisten ei-potilastyöhön kuluvan ajan minimointi (esim. kirjaamisen automatisointi). Hallitus tukee hyvinvointialueita tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja purkaa lainsäädännöllisiä ja muita esteitä tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämiseksi tietoturvallisella tavalla. Vuoden 2025 loppuun mennessä selvitetään ministeriöiden yhteistyönä tarvittavat kehittämistoimet ja pitkän aikavälin tavoitteet sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen varmistamiseksi.
10. Vuoden 2025 loppuun mennessä selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteistyönä tarvittavat kehittämistoimet ja pitkän aikavälin tavoitteet sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen varmistamiseksi huomioiden soveltuvin osin Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation pitkän aikavälin mahdollisuudet -raportin ehdotukset sekä hyvinvointialueiden ensimmäisten toimintavuosien kokemukset digitalisaation vauhdittamisesta ja teknologian hyödyntämisestä.
