EU:n pian käyttöön ottama metsäkatoasetus puhuttaa nyt monia valmistavan teollisuuden ja vähittäiskaupan yrityksiä sekä kone- ja laitevalmistajia. Hankintaan ja tilaus-toimitusketjuun laajasti vaikuttava vastuullisuusaloite vaatii myös IT-osastojen panosta, kertoo Goforen johdon konsultti Miina Koponen-Eskola.
EU:n metsäkatoasetus edellyttää, että tiettyjen puusta, nautakarjasta, kahvista, kaakaosta, soijasta, öljypalmusta tai kumista valmistettujen tuotteiden on oltava metsäkatoa aiheuttamattomia ja tuotantomaan lain mukaisesti tuotettuja. Lisäksi tuotteista on annettava asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus EU:n tietojärjestelmän kautta.
Asetuksen noudattaminen edellyttää yrityksiltä muutoksia toimintatapoihin ja tietojärjestelmiin. Asetuksen noudattamatta jättäminen on jatkossa kaupankäynnin este asetuksen piiriin kuuluvilla tuotteilla. Metsäkatoasetus on velvoittava, joten sen noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa myös jatkoseuraamuksia kuten sakkoja.
Metsäkatoasetus on merkittävä vastuullisuusteko EU:n alueella ja siihen valmistautuminen vaatii monilta yrityksiltä tänä vuonna paljon työtä. Asetuksen tavoitteina on taata, etteivät EU:ssa kulutetut tuotteet aiheuta metsäkatoa tai metsien tilan heikentymistä niiden tuotantoalueilla. Lisäksi tavoitteina on hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Asetuksen tavoitteet ovat tärkeitä. Kritiikkiä on herättänyt muun muassa se, ettei komissio ole tarjonnut yrityksille riittäviä valmiita ratkaisuja asetuksen edellyttämään tiedonsiirtoon.
Metsäkatoasetus mullistaa tilaus-toimitusketjuja
Metsäkatoasetus velvoittaa yritykset tarkistamaan, että EU:ssa markkinoille asetetut ja EU:sta vietävät tuotteet ovat vaatimusten mukaisia ja että raaka-aineen tuottamisessa on esimerkiksi noudatettu paikallista lainsäädäntöä ja työoloasetuksia.
– Käytännössä EU:n järjestelmään pitää kirjata kaikki asetuksen alaiset tuotteet, joita valmistetaan tai tuodaan EU:n alueelle. Aina kun kyseistä tuotetta myydään, myynti pitää rekisteröidä, myös konsernien sisäiset kaupat. Asetus vaikuttaa hankinnan lisäksi koko tilaus-toimitusketjuun, myyntiin ja IT-järjestelmiin, Miina Koponen-Eskola toteaa.
Asetus koskee yrityksiä, jotka käyttävät tuotteissaan kaakaota, kahvia, kumia, puutuotteita, soijaa ja palmuöljyä – toisin sanoen monia suomalaisyrityksiä.
Metsäkatoasetus koskee yrityksiä, jotka käyttävät tuotteissaan kaakaota, kahvia, kumia, puutuotteita, soijaa ja palmuöljyä – toisin sanoen monia suomalaisyrityksiä.
– Käytetään tuote-esimerkkinä vaikka sohvaa. Sen valmistamiseen käytettyjä puuosia voi tulla eri paikoista. Jokaisen metsäkatoasetuksen alaisen raaka-aineen kohdalla on varmistettava, että raaka-aineen tuotanto ei aiheuta metsäkatoa, havainnollistaa Miina Koponen-Eskola.
Suomessa suurimmat yksittäiset toimialat, joihin asetus vaikuttaa, ovat luonnollisesti metsäteollisuus sekä tukku- ja vähittäiskauppa.
Yritysten oltava pian valmiita metsäkatoasetuksen vaatimukseen
Suurten ja keskisuurten yritysten on oltava metsäkatoasetuksen edellyttämässä valmiudessa tämän vuoden lopussa, joten valmistautumisaikaa on enää melko vähän. Pienille ja mikroyrityksille annetaan vielä puolet vuodesta 2026 aikaa varautua.
Metsäkatoasetuksen voimaantulon tiukka aikataulu on herättänyt huolta miten yritykset ehtivät reagoida. Erityisesti asetuksen vaatiman IT-infrastruktuurin rakentaminen vaatii aikaa. Asetuksen voimaantuloa on jo kertaalleen siirretty, koska tällöin uhkana oli vakava toimitusketjujen vaarantuminen liian tiukan aikataulun vuoksi.
Metsäkatoasetuksen voimaantulon tiukka aikataulu on herättänyt huolta miten yritykset ehtivät siihen reagoida. Erityisesti asetuksen vaatiman IT-infrastruktuurin rakentaminen vaatii aikaa.
Yrityksellä tulee olla määräajan jälkeen niin sanottu DD-järjestelmä, jota käytetään yritysten välisissä kaupoissa ja jonka pohjalta vaaditut tarkistukset tehdään. Tuotteisiin on lisättävä koodit, jotka puolestaan viittaavat kyseisen raaka-aineen DDS-koodiin (Due Diligence Statement). Koodien saanti ei toimi täysin reaaliaikaisesti, vaan niiden saamisessa voi olla viivettä minuuteista kolmeen päivään. Tuotteita, jotka on tuotu EU:n alueelle vuoden 2025 jälkeen, ei saa myydä, jos niille ei ole DDS-koodeja. Käytännössä EU:n järjestelmään pitää kirjata kaikki asetuksen alaiset tuotteet, joita valmistetaan tai tuodaan EU:n alueelle.
DDS-koodeihin varautuminen vaatii räätälöintiä
DDS-koodien hallintaan varautumiseen ei ole yhden koon mallia, sillä sen toteuttaminen riippuu siitä, miten yritys ostaa, millainen yrityksen rakenne on ja millainen sen toimitusketju on ja se, onko yrityksellä EU:sta vientiä, EU:hun tuontia vai molempia.
Metsäkatoasetuksen hallinta pitää integroida osaksi yrityksen tilaus-toimitusprosessia. Yrityksen pitää rakentaa tietojärjestelmiin vähintään sekä toimittajahallinta ja DDS-koodien hallinta. Eri yritysten järjestelmäarkkitehtuuri sanelee sen, mitä vaihtoehtoja tietojen käsittelylle on. Tyypilliset vaihtoehdot ovat ERP-järjestelmä, ERP-prosesseihin integroitu reaaliaikainen tietovarasto tai erillinen juuri tämän tiedon käsittelyyn tarkoitettu tietojärjestelmä. Etenkin, jos yritys toimii maahantuojana ja on vastuullinen seuraamaan tuote-erien sijaintitietoa, saattaa asetus vaatia jopa täysin uuden tietojärjestelmän käyttöönoton.
Etenkin, jos yritys toimii maahantuojana ja on vastuullinen seuraamaan tuote-erien sijaintitietoa, saattaa metsäkatoasetus vaatia jopa uuden tietojärjestelmän käyttöönottoa.
Gofore on perehtynyt metsäkatoasetukseen ja sen vaatimuksiin, ja voi auttaa asiakkaitaan varautumaan niihin. Goforella on erilaiset varautumiskonseptit kaupan alan yrityksille ja valmistavalle teollisuudelle. Gofore voi myös auttaa läpi koko varautumisen, aloittamalla siitä, että tunnistetaan eri variaatiot siitä, millaisia raaka-ainevirtoja yrityksellä on, sekä siinä, millä tavalla asetuksen alaisia tuotteita myydään ja miten DDS-koodit voidaan asiakkaille toimittaa.
DDS-prosessi – tätä se tarkoittaa käytännössä
Metsäkatoasetus vaatii EU:hun tuojaa osoittamaan, ettei tuote aiheuta metsäkatoa. Tämä tehdään kirjaamalla erän tuotantosijainti EU:n järjestelmään ja varmistamalla, että näissä sijainneissa ei aiheudu metsäkatoa. Ensimmäisen kirjauksen jälkeen kaikki kyseistä erää ostavat, asetuksen alaista tuotetta tästä raaka-aineesta valmistavat ja myyvät hakevat ennen myyntiä tuotteelle uuden DDS-koodin viittaamalla valmistuksessa tai ostaessa käytettyihin eriin.
Esimerkki: yritys A ostaa vaneria, jonka DDS-koodi on DDS1 ja puuosia, joiden DDS-koodit ovat DDS2 ja DDS3. Yritys tekee näistä puutuoleja, mikä on asetuksen alainen tuote. Ennen kun yritys voi myydä tuolin, sen tulee hakea EU:n järjestelmästä uusi DDS-koodi, millä viitataan DDS1-, DDS2- ja DDS3-koodeihin. DDS-koodin saamisessa on aina pieni viive ja pahimmillaan EU voi määrätä erän erityistarkastukseen, jolloin valmistaja ei saa myydä tuotetta ennen kuin jopa 72 tuntia pitkä tarkastus on ohi.
Yrityksen tulee toimittaa tämä uusi koodi asiakkaille, jotka saavat näistä samoista raaka-aineista tai samoista sijainneista tulevista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Jos yrityksen raaka-aineet tulevat aina samoista sijainneista, antaa asetus mahdollisuuden tehdä DDS-koodin koko vuodeksi kerrallaan. Tämä lienee kuitenkin nykymaailman globaaleilla toimitusketjuilla melko marginaalinen mahdollisuus.
Suurimmat haasteet asetuksen implementoinnilla on yritykselle, jotka eivät seuraa vastaanottamiaan, valmistamiaan tai myymiään tuotteita valmiste-erittäin. Tällöin asetuksen toimeenpano voi vaatia merkittäviä muutoksia tavaroiden käsittelyyn vastaanotossa, valmistuksessa ja varastossa. Jos taas yritys käsittelee jo valmiste-eriä ja käyttää kaikessa asetuksen alaisessa ostossa ja myynnissä edi-viestejä, asetuksen muutokset toimitusketjuun saattavat olla melko pieniä.
Tutustu aiheeseen lisää katsomalla Goforen ja asianajotoimisto Boreniuksen webinaari
Webinaarissa tutustutaan metsäkatoasetuksen vaatimuksiin, aikatauluun sekä käytännön ratkaisuihin ja siihen, mitä asetuksen noudattaminen organisaatioilta vaatii.
Mietityttääkö metsäkatoasetuksen uudet IT-vaatimukset?
Ota yhteyttä!
Tommi Rasinmäki, Head of Management Consulting
tommi.rasinmaki@gofore.com
p. +358 40 847 9032