Gofore on luonut oppaan ja työkalun ekologisesti kestävän digipalvelun suunnitteluun. Ekologisen kestävyyden huomiointi digipalveluiden luomisessa pienentää hiilijalanjälkeä ja kustannuksia sekä ohjaa kohti kestävämpää käyttäytymistä.
ICT-sektorin osuus kaikesta sähkönkulutuksesta on 7–9 prosenttia, ja sen odotetaan nousevan 13 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Osuus on suuri, mutta silti vain harva digitaalisten palvelujen parissa toimiva organisaatio pohtii, millainen ekologinen jalanjälki heidän digipalvelustaan syntyy.
”Organisaatioiden pitäisi kiinnittää enemmän huomiota digipalveluidensa ekologisuuteen. Moni johtaja on tietoinen tästä, mutta ei välttämättä siitä, miten asiaa tulisi omassa toiminnassa lähestyä”, sanoo Goforen Service Design and Sustainability Lead Anna-Kaisa Varjus.
”Olisi kuitenkin hyvä toimia ennen kuin on aivan pakko”, Varjus sanoo. Hän huomauttaa, että digipalveluiden ekologisuus on yksi keino, joka vie organisaatiota lähemmäs EU:n asettamia velvoitteita ja niiden omia vastuullisuustavoitteita.
Ihmiskeskeisyydestä elokeskeisyyteen
Digipalveluita on perinteisesti suunniteltu ihmiskeskeisesti, mutta moderni kestävyyttä tavoitteleva organisaatio huomioi myös ekologiset seikat. Parhaimmillaan syntyy ratkaisuja, jotka minimoivat planeetalle aiheutuvia vaikutuksia, eli vähentävät hiilijalanjälkeä ja suojelevat luonnon monimuotoisuutta.
”Moni ajattelee, ettei yksittäisellä digipalvelulla ole merkitystä maailmassa, jossa muun muassa teknologiajätit, tekoäly-yritykset, suoratoistopalvelut ja somealustat kuluttavat suurimman osan tietoliikenneverkkojen käyttämästä sähköenergiasta. Tulevaisuudessa yritysten tulee kuitenkin raportoida digitaalisesta jalanjäljestään entistä tarkemmin ja jäljitettävämmin. Siksi nyt on oikea hetki kiinnittää huomio ekologiseen digitalisaatioon”, Varjus sanoo.
Ecologically Sustainable Digitalisation -opas kaikkien saatavilla
Kannustaakseen organisaatioita ekologiseen, digitaaliseen kestävyysajatteluun Gofore on luonut oppaan, joka auttaa suunnittelemaan, kehittämään ja ylläpitämään entistä ympäristöystävällisempiä digipalveluita. Osana opasta on muun muassa konkreettinen ladattava työkalu.
Yksi oppaan ja sen osana olevan työkalun kehittäjistä on digitaalinen palvelumuotoilija Suse Miessner. Hän kertoo, että uutuusopas tarjoaa helposti lähestyttävän tavan tutustua aiheeseen sekä käydä siitä keskusteluja ja ottaa käytäntöjä osaksi arkea.
”Työkalu sopii monenlaisiin tarpeisiin ja organisaatioihin, ja siitä saa räätälöityä itselleen sopivan version”, Miessner sanoo ja kannustaa niin pieniä suin suuriakin organisaatioita kokeilemaan työkalua rohkeasti.
Ecologically Sustainable Digitalisation -opas on jaettu neljään teemaan, ja jokaisessa teemassa on kolme osiota: Lyhyt johdanto, tärkeimmät periaatteet ja lopuksi vinkki- ja muistilista. Käytännössä jokainen teema kuvaa, miten digipalveluita voi luoda ekologisuuden huomioiden.
Oppaan teemat ovat 1. Planetaarinen palvelumuotoilu, 2. Tiedostava digitaalinen suunnittelu, 3. Energiatehokas kehittäminen sekä 4. Vihreät pilvipalvelut ja datakeskukset.
”Opas on helppokäyttöinen eikä vaadi perehtyneisyyttä aiheeseen. Sillä voi päästä digiekologisuudessa alkuun tai syventää jo olemassa olevaa osaamista ja käytäntöjä.”
Opasta ja työkalua työkalua kehitetään Goforella jatkuvasti.
”Koska digitaalinen toimintaympäristö muuttuu koko ajan, työkalu on pidettävä ajan tasalla.”
Tutustu tarkemmin uuteen oppaaseen ja lataa työkalu.
Lisätietoja:
Viljakaisa Aaltonen, Goforen muotoilupalvelut
viljakaisa.aaltonen@gofore.com
p. 050 483 5663
Neljä teemaa ekologisesti kestävän digipalvelun suunnitteluun ja kehitykseen
1. Planetaarinen palvelumuotoilu: Muotoiluajattelu perustuu palvelun haluttavuuteen, toteutettavuuteen ja taloudelliseen kestävyyteen. Uusi työkalu tuo planeetan mukaan muotoilumetodeihin: miten ottaa esimerkiksi eläinlajit tai topografiset muodot huomioon palvelupoluissa ja profiileissa.
2. Tiedostava digitaalinen suunnittelu: Tavoitteena on suunnitella ympäristön kannalta kestäviä digituotteita ja tehdä kestävät valinnat käyttäjille houkutteleviksi. Työkalu listaa millaisia konkreettisia tekoja suunnittelija voi työssään tehdä: miten esimerkiksi ladata fontit, optimoida grafiikat ja tallentaa kuvat mahdollisimman ekologisesti.
3. Energiatehokas kehittäminen: Vaikka digitalisaatio voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä, uusien palveluiden luominen voi samalla synnyttää uusia päästölähteitä. Siksi on tärkeää, että kehittäjät ottavat aktiivisesti käyttöön ympäristöystävällisiä käytäntöjä, kuten ”green coding” -periaatteita. Tämä tarkoittaa kestäviä kehityskäytäntöjä, jotka vähentävät energiankulutusta, minimoivat hiilidioksidipäästöjä ja optimoivat resurssien käytön koko ohjelmiston elinkaaren ajan.
4. Vihreät pilvipalvelut ja datakeskukset: Hosting-palvelua valitessa on hyvä selvittää käyttääkö se uusiutuvaa energiaa ja raportoidaanko energiankulutuksesta avoimesti. Myös palvelinten fyysiseen sijaintiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä mitä lähempänä palvelin on käyttäjiään, sitä lyhyempi ja energiatehokkaampi on tiedonsiirto. Tämä vähentää viiveitä ja energiankulutusta, kun data ei joudu kulkemaan pitkiä matkoja saavuttaakseen käyttäjänsä.