Ihmiskeskeisyyttä edistäisi eri sektorien rajoja ylittävä palvelutuotanto, joka saisi arjen rullaamaan paremmin. Muutos on käynnissä, mutta sitä on jarrutellut esimerkiksi tiukka sääntely. Suomen laki on velvoittanut eri toimijat keskittymään tiettyihin asioihin.
Mistä parempi arki koostuu ja mitä meidän pitää sen eteen tehdä? Recoding-podcastissa käynnistyi jo viides tuotantokausi. Ensimmäisen jakson aiheena on älykäs arki, ja vieraana on ihmiskeskeisen digitalisaation pioneeri ja kansallista AuroraAI-tekoälyohjelmaa rakentamassa mukana oleva Aleksi Kopponen. Jakson löydät myös SoundCloudista ja Spotifysta.
Recodingin keskustelua vetävät paremman arjen puolesta puhuja ja julkishallinnon liiketoiminnasta vastaava Riikka Vilminko-Heikkinen sekä datan keräämiseen intohimoisesti suhtautuva ja Turun toimistoa vetävä Eero Rostiala Goforelta.
Muutos, jossa laitetaan ihminen keskiöön. Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen on ollut tiiviisti mukana rakentamassa kansallista AuroraAI-tekoälyohjelmaa. Sen tavoitteena on rakentaa ihmisille parempaa arkea tekoälyn ja digitalisaation keinoin.
“AuroraAI-ohjelman rakentamalla tietoverkolla pyritään tukemaan yhteiskuntaa muutoksessa, jossa palvelutuotanto tukee ihmisiä entistä paremmin heidän eri elämäntilanteissaan ja -tapahtumissaan”, Kopponen sanoo podcastissamme.
AuroraAI:n tavoitteet osuvat hyvin yksiin myös digitalisaation kehitykseen ylipäätään. Recoding-podcastin hosteina tällä kaudella toimivien Riikka Vilminko-Heikkisen ja Eero Rostialankin tavoitteena on nähdä teknologia hyvinvoinnin edistäjänä eikä päinvastoin. Riikka vastaa Goforella julkisen hallinnon liiketoiminta-alueesta ja sanoo, että nimenomaan pyritään paremman arjen rakentamiseen.
“Vaikka puhumme digitalisaatiosta ja teknologioista, on loppujen lopuksi tavoitteena aina helpottaa ihmisten arkea älykkäillä ja ennakoivilla palveluilla, jotka tuodaan entistä lähemmäs ihmisiä.”
Eero on ollut rakentamassa Goforen Turun toimipisteen yhteisöä alusta saakka. Työyhteisössä on panostettu arkeen, jossa kaikkien on hyvä olla. Lisäksi Eero on erityisen kiinnostunut datasta ja sen käytöstä.
“Olen ollut hieman koukussa jopa my datan keräämiseen, ja jaan sitä myös palveluntarjoajille. Datan käyttö sujuvamman arjen mahdollistamiseksi on intohimoni”, hän kertoo.
Ovatko julkiset palvelut kadottaneet ihmisen?
Kun yksittäinen virasto tai kunta tarkastelee ihmistä, nähdään hänet oppilaana, kuntalaisena, veronmaksajana, potilaana tai asiakkaana. Aleksi Kopposen mukaan ihminen tulee sen sijaan harvemmin esille yksilönä, jossa olisi mukana koko hänen elämäntilanteensa.
“Meillä on vielä aika pitkä matka sellaiseen ihmiskeskeisyyteen, jossa jokainen nähtäisiin omana itsenään ja osattaisiin huomioida kaikki näkökulmat, jotka hänen elämäänsä liittyy.”
Ihmiskeskeisyyttä edistäisi eri sektorien rajoja ylittävä palvelutuotanto, joka saisi arjen rullaamaan paremmin. Muutos on käynnissä, mutta sitä on jarrutellut esimerkiksi tiukka sääntely. Suomen laki on velvoittanut eri toimijat keskittymään tiettyihin asioihin.
Lainsäädäntöä sekä sen tulkintaa ollaan kuitenkin muokkaamassa, jotta yhteistyö rajojen yli olisi helpompaa. Tekoälyohjelma AuroraAI on myös yksi tapa rikkoa perinteisiä rajoja. Sen keskeisenä ideana on ollut kehittää uusia teknologisia edellytyksiä ja toimintamalleja, ja mukana ovat niin julkiset kuin yksityiset toimijat.
“Tällainen iso muutosohjelma pakottaa meidät vähäksi aikaa luopumaan perinteisestä ajattelusta ja miettimään tilannetta kokonaisvaltaisesti.”
AuroraAI-ohjelmaa rakennetaan vuoden 2022 loppuun asti. Kopponen sanoo, että ohjelma on onnistunut, jos sen myötä on pystytään luomaan esimerkkejä ja suuntaa näyttäviä organisaatioita.
“Ohjelmassa on tarkoitus saada teknologian ydinkomponentit sellaiseen kuntoon, että niitä voidaan kytkeä eri elämäntilanteisiin ihmisten parhaaksi. Ohjelma on jo nyt vaikuttanut todella monien organisaatioiden tapoihin viedä asioita eteenpäin. Hyvien esimerkkien avulla muutosta viedään edelleen eteenpäin”, Kopponen sanoo.
Eettistä on myös viedä kehitystä eteenpäin
Tekoälyyn ja datan hyödyntämiseen liittyy edelleen monia ennakkoluuloja, varauksia ja pelkoja. Recoding-podcastissa perataan näitä auki yhdessä Aleksi Kopposen kanssa. Hänen mielestään olemme itse onnistuneet tekemään tekoälystä vieraan hahmon, jonka pelätään hyökkäävän ihmisiä vastaan.
“En sano, että se on pelkästään huono juttu, sillä tämä pitää meitä varpaillaan siitä, mihin tekoäly voi kyetä.”
Silti tekoäly ja data ovat kuitenkin Kopposen mielestä ennemmin ratkaisuja, joilla rakennetaan parempaa. Teknologian avulla saamme tietoa ja parempaa ymmärrystä, jonka myötä voimme kehittää niin johtamista kuin paremmin kohdistettuja ja ihmisläheisempiä palveluja.
Teknologian avulla saamme tietoa ja parempaa ymmärrystä, jonka myötä voimme kehittää niin johtamista kuin paremmin kohdistettuja ja ihmisläheisempiä palveluja.
On myös tärkeää pitää yllä jatkuvaa ja huolellista keskustelua tekoälyn etiikasta. AuroraAi-ohjelmaa varten on perustettu oma etiikka-asiantuntijaryhmä, joka opponoi sitä säännöllisesti. Aleksi haluaa myös haastaa etiikkakeskustelua.
“Minua harmittaa se, että esillä ovat jatkuvasti vain uhat. Yhtä lailla olisi syytä kysyä, onko eettistä olla kehittymättä? Olen aidosti huolissani myös siitä, että julkisten palveluiden legitimiteetti pienenee, jos ei pysytä siinä kehityksen kelkassa, missä muut toimijat ympäri maailman etenevät.”
Kumpi on inhimillisempää: digitaalinen vai fyysinen?
Mutta entä ihmisläheisyys: onnistuuko se oikeasti teknologioiden avulla? Aleksi sanoo, että olemme jumittuneita siihen käsitykseen, että fyysinen kontakti on automaattisesti inhimillisin vaihtoehto.
“Minulla on esimerkiksi älysormus. Se on täysin digitaalinen palvelu ja vain juuri minun parhaakseni. Eikö se ole henkilökohtaista palvelua? Mielestäni fyysisen ja digitaalisen maailman välille on luotu teennäinen vastakkainasettelu. Olemme oikeasti eläneet jo vuosia hybridimaailmassa, jossa fyysiset ja virtuaaliset palvelut kohtaavat jatkuvasti. Tämä ei tietenkään poista sitä faktaa, että fyysistä kohtaamista totta kai tarvitaan jatkossakin.”
”Olemme oikeasti eläneet jo vuosia hybridimaailmassa, jossa fyysiset ja virtuaaliset palvelut kohtaavat jatkuvasti. Tämä ei tietenkään poista sitä faktaa, että fyysistä kohtaamista totta kai tarvitaan jatkossakin.”
Kiinnostavaa on myös pohtia sitä, miten muutoksen onnistumista voidaan mitata. Vaikka keräämme dataa ja hyödynnämme tekoälyä, onko silti mahdollista hahmottaa, mitä ihmisille oikeasti kuuluu? Mistä tiedämme, voivatko ihmiset paremmin?
“Hyvinvointi on ensinnäkin todella subjektiivinen käsite ja äärimmäisen vaikeasti mitattava verrattuna vaikkapa kovaan talouden mittaamiseen. Tärkeintä on tunnistaa hyvinvointiin vaikuttavat tai niitä kasvattavat trendit, joihin kannattaa investoida. LIsäksi on tunnistettava ne ihmiset, joiden hyvinvointi selvästi sakkaa ja tarjottava heille palveluita, jotka tukevat heitä kohti parempaa.”
Voit kuunnella Recoding-podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa ja Applen podcastissa.
