Älytekstiileistä on puhuttu jo vuosia. Markkinoille onkin tullut valtaosin urheilutarkoituksiin käytettäviä vaatteita. Viimeisimmäksi otsikoihin nousi jalkapallon EM-kisoissa huomiota herättäneet “rintsikat”, joita useilla pelaajilla nähtiin yllään. Ne keräävät reaaliaikaista dataa sydämensykkeestä ja fyysisestä suorituskyvystä urheilukellon tavoin. Urheilusuorituksesta palautumiseen on kehitetty verenkiertoa vilkastuttavia vaatteita, jotka keraamisen pinnoitteen avulla keräävät iholta vapautuvaa lämpöä ja heijastavat sen takaisin pitkäaaltoisena infrapunana. Joogaajille on tarjolla joogahousuja, jotka värisevät kohdasta, jossa asentoa täytyy korjata. NHL-jääkiekkoilijoiden ja kilpapyöräilijöiden käytössä on älyshortseja, jotka mittaavat lihasten toimintaa elektromyografian avulla.
Entisenä bioanalyytikkona tarkastelin asiaa muutenkin terveydenhuollon näkökulmasta. Erilaiset päälle puettavat anturit ovat tuttuja juttuja potilaiden voinnin seurannassa, aivan kuten niitä käytetään myös urheillessa. Nykyään diabetesta sairastavien verensokeritasoja pystytään mittaamaan automaattisesti ilman sormenpäähän pistämistä, muistisairaiden liikkeitä voidaan seurata GPS- ja Bluetooth-tekniikkaa käyttävien kenkien avulla, kivunlievitykseen on olemassa esimerkiksi sähköä johtavaa geeliä hyödyntäviä älyvöitä. Rintaliiveihin voidaan asentaa ultraäänisensorit avustamaan rintasyövän diagnostiikassa ja uniongelmiin voi käyttää valoterapia-maskia. Potilasdataa pystytään lähettämään suoraan terveydenhoitohenkilökunnalle pilvipalveluita käyttäen potilaan iholta tietojärjestelmään. Taistelussa Covid 19-epidemiaa vastaan tutkitaan ja kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä erilaisia älytekstiilejä viruksen diagnosoinnin ja tartunnanjäljityksen avuksi.
Turvallisuus ja varmuus kehityksen mukana
Ongelmana tässä tulee tietysti potilasturvallisuus ja tietoturva. Koska päälle puettavat teknologiat ovat teknologiaa, myös virukset, hakkerointi ja tietomurrot ovat mahdollisia. Ne on siis suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä tietoturva varmistaen. Etenkin terveydenhuollossa pykälät ovat tiukat ja myös datan on oltava erityisen luotettavaa. Normikuluttajilta kysyttäessä muina ongelmakohtina nousivat esille mm. huono integraatio esimerkiksi omaan älypuhelimeen tai muihin järjestelmiin, epämiellyttävä design ja puutteelliset sovellukset. Testiautomaatioasiantuntijana tartun tietysti heti testauksen tärkeyteen ja laadunvarmistukseen – mikä olisikaan mielenkiintoisempi projekti, kuin päästä itse testaamaan älyvaatteita.
Eräs erittäin mielenkiintoinen projekti, jonka haluan tässä nostaa esiin, on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ConIoT-hanke, joka on parin vuoden ajan tutkinut miten rakennustyömaista voisi tehdä turvallisempia älyvaatteiden ja data-analytiikan avulla. Hankkeen yhtenä konkreettisena tuloksena syntyi led-valokuidulla varustettu työtakki, mikä kerää taustajärjestelmänsä avulla sijaintitiedot työmaan koneista ja lukee vaatteiden tuottaman datan. Raportointijärjestelmä jakaa tiedon eteenpäin ja toimittaa varoitukset vaaratilanteista oikeaan paikkaan. Uutta tässä kaikessa on tekoälyn käyttäminen, ja yllätyksenä onkin ollut sen tehokkuus. Tekoäly tunnistaa datasta eri työtehtävät kontrolloiduissa olosuhteissa 90 % tarkkuudella. Tavoitteena on opettaa tekoäly tunnistamaan myös poikkeamat normaaleista tilanteista sekä kiire. Kiire on niin työturvallisuus- kuin laaturiski, ja sen huomioiminen paremmin millä tahansa alalla on hyödyllistä.
Älyvaatteita tietotyöläiselle?
Kiireen tunnistamista voitaisiin hyödyntää yleisellä tasolla muutenkin työhyvinvoinnin tukemisessa. Jos vaatteeni kertoisivat minulle työpäivän aikana, että nyt kuormitus alkaa olla liian suurta ja stressitasoni nousevat, osaisin ehkä ottaa sen kahvitaukoni tai vartin nokoset ennakoivasti. Elämme muutenkin hektisessä yhteiskunnassa, missä saamme jatkuvan ärsykkeiden tulvan, mitä emme välttämättä edes huomaa. Keväällä painin itse lähes loppuunpalamisen rajoilla ja pohdin keinoja millä helpottaa omaa oloani. Paita, joka printtaisi minulle päivän työtehtävien priorisointilistan, vastaisi sähköposteihin, kirjaisi työtunnit ja tekisi referaatit Teams-palavereista on ehkä liikaa pyydetty, mutta pienempikin apu olisi hyödyksi. Työni teen kuitenkin vielä mieluusti itse ja vietän kahvihetken kollegojeni enkä puhuvien housujen kanssa. Housut voisi kylläkin valjastaa generoimaan sähköä puhelimen akun lataukseen iltalenkillä käydessä.
Tuumasta toimeen!
Goforella on asiantuntijuutta niin uusien teknologioiden hyödyntämiseen ratkaisujen toteutuksessa.
Toteutuksen jälkeen kyvykkyydet löytyvät myös kaiken tämän testaamiseen ja laadunvarmistukseen. Ohjelmistotestaus ja laadunvarmistus takaavat tuotteen laadun koko sen elinkaaren ajan. Myös kehitystyö on tuottavaa ja kustannustehokasta, kun aikaa ja rahaa ei pala turhiin kikkailuihin vaan ongelmakohtiin pystytään pureutumaan heti.
Testauksessa voidaan hyödyntää niin automaatioratkaisuja älytekstiilien käyttämissä järjestelmissä ja sovelluksissa kuin manuaalista testausta. Käyttäjien tarpeiden huomioiminen ja etenkin älyvaatteiden käytettävyyden varmistaminen on ensisijaista. Testauksen asiantuntijan tehtävänä onkin etsiä ne pienetkin virheet ja ongelmakohdat kokonaisuus huomioiden.
Kun kaikki mahdollisuudet älyvaatteiden- ja tekstiilien ”uuteen Nokiaan” ovat olemassa, eikö Suomessa todella kannattaisi tähän mahdollisuuteen tarttua!
