EU:n esteettömyysdirektiivi laajentaa saavutettavuusvaatimuksia myös yksityiselle sektorille. Kannattaa kääriä hihat, sillä direktiivin soveltaminen alkaa Suomessa jo kesäkuussa 2025. Tiedätkö esimerkiksi, kuinka laki määrittelee verkkokaupan?
Esteettömyysdirektiivi pähkinänkuoressa
Monet ajattelevat saavutettavuusvaatimusten koskevan vain julkista sektoria. Näin ei kuitenkaan ole. Esteettömyysdirektiivin myötä kuluttajan kannalta tärkeimmät palvelut ja tuotteet on tehtävä saavutettaviksi riippumatta siitä, tuottaako niitä julkinen vai yksityinen sektori.
Suomessa esteettömyysdirektiivin soveltaminen alkaa 28.6.2025. Palvelujen ja tuotteiden osalta aikaraja tarkoittaa hieman eri asioita: palvelujen tulisi olla lain voimaan tullessa jo saavutettavia, kun taas uusien tuotteiden on noudatettava vaatimuksia vasta lain voimaan tulosta alkaen.
EU:n alueella olevien, direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden on oltava saavutettavia, vaikka ne tulisivat EU:n ulkopuolelta. Lisäksi esteettömyysdirektiivi vaikuttaa myös julkisiin hankintoihin. Tämä kaikki tekee saavutettavuudesta selkeän kilpailuedun kaikille EU:n markkinoille tarkoitetuille palveluille tai tuotteille. Jos palvelu tai tuote ei täytä vaatimuksia, markkinavalvontaviranomainen voi poistaa sen EU:n markkinoilta.
Esteettömyysdirektiivi ei kata B2B-palveluita tai -tuotteita, eikä sitä sovelleta mikroyrityksiin (alle 10 henkilöä ja vuosittainen liikevaihto tai tase alle 2 miljoonaa euroa). Mikroyritystenkin kannattaa kuitenkin ottaa saavutettavuus huomioon jo ennen kasvamista merkitsevän rajan yli!
Asiakas valitsee sen palvelun, jota hän voi käyttää ja jonka sisällön hän ymmärtää. Onko se palvelu sinun vai kilpailijasi?
Kuulutko esteettömyysdirektiivin piiriin?
Esteettömyysdirektiivi kattaa mm. seuraavat tuotteet ja palvelut:
- Verkkokaupat
- Telekommunikaatio- ja viestintäpalvelut
- Henkilöliikenne: verkkosivustot ja mobiilisovellukset, sähköiset liput ja niiden ostaminen, reaaliaikaiset matkustustiedot
- Kuluttajapankkipalvelut
- E-kirjat ja niiden käyttöön tarkoitetut ohjelmistot
- Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät, älypuhelimet, audiovisuaalisten mediapalveluiden käyttöön tarkoitetut laitteet, e-kirjan lukulaitteet
- Itsepalvelupäätteet, kuten maksupäätteet, pankkiautomaatit ja lippuautomaatit
Termi verkkokauppa kattaa laajan alueen toimintoja, ja siksi se on yksi laajimmista esteettömyysdirektiivin osa-alueista. Tiesitkö esimerkiksi, että verkkokaupassa rahan ei aina tarvitse liikkua?
Kaikessa yksinkertaisuudessaan verkkokaupassa tehdään verkkopalvelun tai mobiilisovelluksen kautta sopimus palvelun tai tuotteen hankkimisesta. Lisävaatimuksena verkkokaupassa on tarjottava tietoa tuotteiden ja palveluiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, jos maahantuoja tai valmistaja on toimittanut ne asianmukaisesti.
Kaikille muillekin edellä mainituille osa-alueille on laissa omat määritelmänsä, ja joillekin on olemassa myös lisävaatimuksia.
Saavutettavuus ei ole vain kaavamaista lain noudattamista tai sinänsä tärkeää vastuullisuustekemistä, vaan se tuo mukanaan myös merkittävää kilpailuetua. Kirjoitamme tästä lisää seuraavassa blogitekstissä!
Kaipaatko tukea saavutettavien palveluiden toteuttamiseen? Ryhdy saavutettavuuden edelläkävijäksi ja ota yhteyttä!
Ota jatkuva saavutettavuus osaksi palvelukehitystä
Saavutettavuustyön ei pidä päättyä auditointiin. Saavutettavuus lähtee jo suunnittelupöydältä, ja se on myös olennainen osa toimivia suunnittelujärjestelmiä (design system). Saavutettavuusajattelu on juurrutettava osaksi kaikkia työskentelyn vaiheita suunnittelusta testauskäytäntöihin.
Kokeneet, IAAP-sertifioidut saavutettavuusasiantuntijamme tukevat asiakkaitamme erityisesti digitaalisten palvelujen saavutettavuuden rakentamisessa sekä saavutettavien hankintojen suunnittelussa ja tuotteiden vaatimusmäärittelyissä. Palvelua kehittäessä tulee ottaa huomioon sekä tekninen että kognitiivinen saavutettavuus, ja tässä kokonaisuudessa asiantuntijamme ovat parhaimmillaan.
Saavutettavuusasiantuntijamme tekevät tiivistä yhteistyötä UI/UX-suunnittelijoiden, sisältömuotoilijoiden ja kehittäjien kanssa. Sen lisäksi, että varmistamme toteutuksen standardien mukaisuuden, ensisijaisena tavoitteenamme on luoda helppokäyttöisiä ja ihmislähtöisiä palveluita kaikille.