Muutosjohtamisessa uteliaan, tutkivan mielen mahdollistava aktiivinen kuuntelu tarjoaa keinon ymmärtää muutosta pintaa syvemmältä ja monista eri näkökulmista – ei vain siitä omasta – käsin.
Uskaltaisitko sinä pistää omat näkemyksesi muutoksesta hetkeksi sivuun ja pysähtyä uteliaasti ja tutkivasti kuulemaan, miten ihmiset ympärilläsi muutoksen kokevat ja tuntevat? Ja vielä rohkeampaa: uskallatko muuttaa omaa tekemistäsi kuulemasi pohjalta?
Kuunteletko aidosti vai odotatko omaa suunvuoroasi?
Aktiivinen kuuntelu on yksi tärkeimmistä muutosjohtamisen työkaluista. Vain kuulemalla toistemme näkemyksiä voimme muodostaa kokonaiskuvaa muutoksesta. Kuulostaapa helpolle – muutoksen läpivienti on helppoa, kun vaan kuulemme toisiamme!
Arjen tavallisissa tilanteissa tapahtuva kuunteleminen voi kuitenkin todellisuudessa olla kaukana siitä kokemuksesta, jonka aktiivisen kuuntelun tilaan asettuminen tarjoaa. Stephen Covey onkin todennut: ”Useimmat ihmiset eivät kuuntele tarkoituksenaan ymmärtää; he kuuntelevat tarkoituksenaan vastata.”
Kuulostaako tutulta? Kun juttelet kaverisi kanssa, oletko aidosti kiinnostunut siitä mitä hän kertoo, vai keskitytkö ennemminkin muotoilemaan mielessäsi omaa kommenttiasi? Tarkkaavaisuutesi suuntautuessa oman kommenttisi miettimiseen itse asiassa sivuutat ison osan kaverisi tarinasta.
Uteliaisuus on edellytys aktiiviselle kuuntelulle
Aktiivinen kuuntelu vaatii tarkkaavaista keskittymistä toisen puheeseen. Lisäksi tarvitaan rohkeutta luopua omista automaattisesti päälle kytkeytyvistä kuulemisen suodattimista. Omat aiemmat kokemukset, mielipiteet ja näkemykset pitää pystyä pistämään hetkeksi syrjään. On hyvä myös unohtaa puhujan positio ja tarkastella kuulemaansa neutraalisti yhtenä tilanteen kuvauksena muiden joukossa: ei johtajan näkökulmana, tai assistentin, vaan asiaa tarkastelevan ihmisen näkökulmana.
Aika villi ajatus, vähän pelottavakin – pitääkö todella luopua omien mielipiteiden ja kokemusmaailman luomasta suojamuurista? Kyllä pitää, eikä se lopulta ole kovin vaikeaa, koska siihen voi hyödyntää ihmisten luontaista uteliaisuutta!
Utelias mieli on erityisen hyödyllinen siksi, että se tutkii kohdettaan neutraalisti. Miltä kaverin puhe kuulostaa? Millaista tietoa siitä välittyy? Entäpä tunne – millaisia tunteita puheesta voidaan havaita? Mieti pientä vauvaa, joka tutkii esineitä käsillään ja suullaan sekä pyrkii sinnikkäästi eteenpäin tutkimaan vielä tuntemattomia nurkkia. Me aikuiset emme aina automaattisesti kykene samanlaiseen vilpittömään uteliaisuuteen, vaan sitä täytyy tietoisesti ruokkia.
Aktiivinen kuuntelu on hyvän muutosjohtamisen avain
Muutosjohtamisessa uteliaan, tutkivan mielen mahdollistava aktiivinen kuuntelu tarjoaa keinon ymmärtää muutosta pintaa syvemmältä. Muutoskonsultin pakasta tämä väline varmasti löytyy, mutta sen pitäisi olla mitä suurimmassa määrin muutosjohtajan ja organisaation johdon työväline.
Neutraalisti kuunnellen eri osapuolten näkökulmat asioihin näyttäytyvät rikkaana ”tutkimusaineistona”, joista muodostuu kokonaiskuva muutoksen suuruudesta ja luonteesta. Toiseksi aktiivisen kuuntelun avulla voidaan ymmärtää myös muutoksen vaihtelevia vaikutuksia organisaation eri osille, työntekijäryhmille tai henkilöille. Kolmanneksi aktiivinen kuuntelu on osoitus toisen näkökulman arvostamisesta. Siinä välittyy tietoa, joka mahdollistaa muutoksen läpiviennin ihmislähtöisesti.
Eräässä muutoshankkeessa hyödynsimme aktiivista kuuntelua johtoryhmän työskentelyssä. Johtoryhmän jäsenet saivat jokaisen tapaamiskerran aluksi sanoittaa parin minuutin ajan muutostilannetta omalla vastuualueellaan sekä tiettyjen ohjaavien kysymysten avulla että vapaasti. Muut tekivät käsin muistiinpanoja, puhelimet oli hiljennetty ja läppärit pysyivät kiinni.
Kun kierros oli käyty loppuun, teimme yhdessä yhteenvedon kuulemastamme: mitä yhteistä löysimme? Entä erilaista? Miten voimme auttaa toisiamme? Onko tarpeen tehdä jotain toimenpiteitä, kuten esimerkiksi uusia linjauksia tai päivittää intrasivulle tietoa muutostilanteesta? Ja niin edelleen.
Monet johtoryhmän jäsenet ottivat aktiivisen kuuntelun myös omaksi työkalukseen jäsentäessään muutosta omalla vastuualueellaan. Aktiivisen kuuntelun metodia hyödyntämällä yhteinen ymmärrys muutoksesta syveni ja osallisuuden kokemus vahvistui ympäri organisaatiota.
Heitänkin haasteen kaikille (muutos)johtajille: uskaltaisitko sinä pistää omat näkemyksesi muutoksesta hetkeksi sivuun ja pysähtyä uteliaasti ja tutkivasti kuulemaan, miten ihmiset ympärilläsi muutoksen kokevat ja tuntevat? Mitä voit oppia kuulemastasi? Uskallatko muuttaa omaa tekemistäsi kuulemasi pohjalta?
Vinkkejä aktiivisen kuuntelun harjoitteluun:
- Pysähdy ja rauhoitu kuuntelemiseen. Älä tee tai ajattele mitään muuta samaan aikaan.
- Ymmärrä, millaisten suodattimien läpi kuulet – miten aiemmat kokemuksesi vastaavista tilanteista saman henkilön kanssa värittävät kuulemaasi, ja miten omat asenteesi ja mielipiteesi suodattavat sitä.
- Pyri pääsemään eroon suodattimistasi, ole utelias ja suhtaudu kuulemaasi kuin tutkimusaineistoon.
- Älä keskeytä. Halutessasi voit tehdä muistiinpanoja.
- Kun olet varma, että puhuja on saanut sanottua kaiken haluamansa, voit esittää neutraaleja tarkentavia kysymyksiä varmistaaksesi, että ymmärsit oikein.
- Tämän jälkeen vaihtakaa vuoroja – nyt on sinun vuorosi puhua.
- Lopuksi tehkää yhteenveto keskustelustanne ja reflektoikaa, syventyikö ymmärryksenne asiasta?
- Jutelkaa myös siitä, miltä tuntui, kun sai puhua keskeyttämättä, ja kuunnella ilman tarvetta puhua.
Haluatko perehtyä aiheeseen tarkemmin?
Tämä blogikirjoitus ammentaa omien koulutustemme ohella muun muassa seuraavista lähteistä:
Sanna Ala-Kortesmaa (2022) Listening can heal and hurt. Resilience-related elements in supportive listening situations.
Stephen Covey (1989) The 7 habits of highly effective people.
Hanna Siefen (2021) Uteliaisuuden taito.
Helena Åhman (2019) Keskusteluälykkyys painetilanteissa.
