Hyvinvointialueiden digistrategiat on perinteisesti laadittu raskaiksi ja harvoin päivitettäviksi asiakirjoiksi. Nykyisessä vauhdissa malli ei kuitenkaan enää kestä, sillä teknologinen kehitys ja erityisesti tekoälyratkaisujen nopea yleistyminen muuttavat toimintaympäristöä jatkuvasti. Kun strategia lopulta valmistuu useiden kierrosten jälkeen, se on usein jo auttamatta vanhentunut.
Sosiaali- ja terveydenhuollon parissa yli 20 vuotta työskennellyt johdon konsultti Antti Mäkelä näkee ongelman ytimessä digistrategioiden jäykkyyden. Teknologiset innovaatiot, kuten nyt pinnalla olevat AI-agentit, haastavat perinteisen ajattelutavan, jossa strategia määrittää suunnan vuosiksi eteenpäin.
Digistrategia ei saa jäädä mappiin pölyttymään
Kokonaisstrategian ja digitalisaation pitäisi kulkea alusta asti rinnakkain. Jos digitaalisuus tuodaan mukaan vasta strategian valmistumisen jälkeen, syntyy irrallisia hankkeita, joilla ei ole selkeitä hyötytavoitteita.
”Sen sijaan, että digistrategia laaditaan nelivuotiskaudeksi, sitä tulisi tarkentaa vähintään vuosittain. Suunta voi pysyä samana, mutta tavoitteet pilkotaan pienempiin osiin ja niitä arvioidaan tiiviissä sykleissä”, Mäkelä sanoo.
Digistrategian perustan muodostavat strategiset tavoitteet, ja teknologiset keinot valitaan vasta niiden jälkeen. Uudet ratkaisut voivat tukea palvelustrategian toteuttamista, mutta yhtä tärkeää on arvioida, onko juuri digi oikea väline vai löytyykö tehokkaampi tapa muualta.
Hyvinvointialueilla asiakkaat, ammattilaiset ja organisaatio muodostavat omat ryhmänsä, joilla on erilaiset tarpeet ja tavat hyödyntää digitaalista palvelua. Nämä erot on strategiatyössä tunnistettava.
”Digistrategian pitää kytkeytyä palvelustrategiaan: miten asiakkaita segmentoidaan, millaisia palveluketjuja rakennetaan ja millaista vaikuttavuutta haetaan? Yksittäisten työkalujen optimointi ei riitä, vaan tarvitaan yhteiset tavoitteet, jotka ohjaavat koko palvelutuotantoa”, Mäkelä korostaa.
Digistrategiassa on myös vastattava isoihin kysymyksiin. Kuinka pitkälle automaatio viedään? Millä periaatteilla työnjako määritellään? Mikä on ihmisen rooli ja mikä koneen? Onko ihmisen valvottava koneen tekemää työtä? Nämä ovat arvovalintoja, jotka kuuluvat strategian ytimeen.
Digistrategia pysyy relevanttina, kun se on osa kokonaisstrategiaa, päivittyy ketterästi ja on aidosti sidottu palvelutuotannon tavoitteisiin.
Kuka omistaa digitaalisen muutoksen?
Omistajuus nousee yhdeksi tärkeimmistä päätöksistä, kun digistrategiaa viedään käytäntöön. Jos vastuuta ei määritellä selkeästi, strategia pirstaloituu ja tavoitteet jäävät epäselviksi. Digitaalisen muutoksen johtamista ei voi jättää yksittäisten toimialojen harteille, vaan tarvitaan taho, joka pystyy yhdistämään tiedon, teknologian ja toiminnan yli organisaatiorajojen.
Omistajuus kytkeytyy suoraan myös tiedon hallintaan. Kuka päättää tiedon käytöstä? Kuka vastaa sen hyödyntämisestä? Millä periaatteilla tietoa kerätään ja käytetään? Nämä ratkaisut määrittävät sen, voidaanko dataa hyödyntää koko palvelurakenteen ohjauksessa vai jääkö se hajanaiseksi.
Lue asiakastarinasta, miten Kainuun hyvinvointialueen digikehittämiselle luotiin vahva perusta, joka palvelee yli toimialuerajojen.
Ota nämä asiat huomioon digistrategiatyössä:
1. Tarkenna digistrategiaa tiiviissä sykleissä, ei vain nelivuotiskausittain.
2. Yhdistä digistrategia palvelutuotannon tavoitteisiin.
3. Määrittele periaatteet ihmisen ja tekoälyn työnjaosta avoimesti.
4. Osoita digimuutokselle omistaja, joka johtaa sitä yli organisaatiorajojen.
5. Tuo laadukas data ja sen hallinta digistrategian ytimeen.