Teknologiamurrosten vauhti haastaa organisaatiot uudistamaan ajatteluaan, toimintamallejaan ja osaamistaan. Kyse ei ole nopeasta sprintistä, vaan kestävyyslajista, pitkästä muutosmatkasta, jossa menestys rakentuu johdonmukaiselle johtamiselle, jatkuvalle kehittämiselle ja avoimelle vuoropuhelulle.
Menestyksekäs pitkien muutosmatkojen johtaminen vaatii selkeän ja strategiaan sidotun tiekartan, joka ohjaa tavoitteisiin. Muutosjohtaminen tulee integroida organisaation arkeen, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstön ymmärrykseen ja jaksamiseen.
Kyberturvallisuus ja tekoälyn hyödyntäminen ovat ajankohtaisia esimerkkejä teknologiamurroksista, jotka vaativat organisaatioilta pitkää muutosmatkaa. Kestävien tulosten saavuttamiseksi muutos on nähtävä pitkäjänteisenä prosessina, joka perustuu ajattelu- ja toimintatapojen uudistamiseen sekä jatkuvaan kehittämiseen ja oppimiseen koko organisaation tasolla.
– Teknologiamurroksen läpivienti vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, läpinäkyvää viestintää ja yhteistä oppimista, jossa johto näyttää suuntaa ja henkilöstö osallistuu aktiivisesti. Kokeilukulttuuri ja jatkuva kehittäminen ovat välttämättömiä. Onnistumista tuetaan mittareilla ja huolia tai pelkoja voidaan taklata avoimella keskustelulla, kiteyttää Goforen muutosjohtamisen liiketoiminnan johtaja Maria Rusko.
Gofore Leading Change -tapahtumassa 6.11.2025 Helsingissä puhuneet AI Finlandin Community Manager Jenni Porvari sekä KONEen Head of Cybersecurity Governance, Risk & Resilience, Pauliina Hartikainen jakoivat näkemyksiään pitkien muutosmatkojen läpiviennistä ja johtamisesta.
Osaaminen, asenteet vai roolit – mikä ratkaisee tekoälymurroksessa?
Nordic State of AI Survey -kyselyn mukaan organisaatiot kokevat merkittävimpinä haasteina tekoälyn käyttöönotossa vähäiset investoinnit, osaamisen puutteen, epäselvät prosessit ja rooliodotukset sekä datan laadun.
AI Finlandin Jenni Porvari nosti esiin konkreettisia muutosjohtamisen keinoja, joilla organisaatiot voivat onnistua tekoälymurroksessa:
Tekoälymuutoksen onnistuminen ei ole pelkästään teknologinen vaan ennen kaikkea ihmisten ajattelua ja toimintaa uudistava prosessi. Muutosjohtaminen tulee integroida arjen keskusteluihin ja päätöksiin, ja pienetkin saavutukset on syytä huomioida, sillä ne tukevat jaksamista pitkän muutoksen aikana. Johdon aktiivinen osallistuminen, selkeät tavoitteet, hyvin määritellyt toimintamallit sekä kokeilukulttuuri ovat ratkaisevia.
Tekoälyn käyttöönotossa korostuu johdon sitoutuminen – kehitys etenee, kun johto osallistuu prosessiin ja työpajoihin. Muutoksen hallintaan tarvitaan selkeitä tavoitteita, prosesseja ja laadukasta dataa. Tekoälystä saadaan todellista hyötyä, kun käyttötapaukset ja investoinnit ovat tarkasti määriteltyjä. Pitkällä aikavälillä johdon esimerkki ja selkeä suunta varmistavat, että teknologiset mahdollisuudet muuttuvat kilpailueduksi.
Kokeilukulttuurin tukeminen ja epäonnistumisten salliminen hälventävät pelkoja ja mahdollistavat oppimisen. Tekoälyn käyttö arjessa opitaan vain kokeilemalla ja jakamalla kokemuksia yhteisöllisesti. Onnistumista tukevat jatkuva, avoin ja läpinäkyvä viestintä, jossa jaetaan myös haasteet ja opit, mikä vahvistaa yhteistä ymmärrystä.
Kyberturvallisuus osaksi arkea
KONEen Pauliina Hartikainen esitteli oman organisaationsa matkaa kyberturvallisuuden juurruttamisessa arkeen ja kuvasi kulttuurisen muutoksen matkaa ja oppeja näin:
Muutoksen pysyvä juurtuminen organisaatioon edellyttää monipuolista ja jatkuvaa muutosjohtamista, jossa kaikki työntekijät osallistuvat vastuullisesti arjen toimintaan. KONEen kokemusten pohjalta keskeisiä oppeja ovat pelillistetyt ja roolikohtaiset oppimispolut, jotka lisäävät motivaatiota ja tekevät oppimisesta käytännönläheistä. Jokaisessa tiimissä toimivat kyberturvallisuusvastaavat ja paikalliset sponsorit, jotka edistävät tiedonkulkua ja tukevat vastuullista toimintaa eri puolilla organisaatiota.
Kyberturvallisuuskulttuurin vahvistaminen perustuu jatkuvaan, suunnitelmalliseen ja monikanavaiseen viestintään, jossa alueellinen johto osallistuu aktiivisesti ja työntekijöitä kannustetaan mukaan arjen toimintaan. Kestävyyttä tuetaan toistuvilla rutiineilla, säännöllisillä kyselyillä ja auditoinneilla, joiden avulla seurataan kehitystä ja ohjataan parannuksia.
Strateginen johtaminen, luottamus, yhteistyö ja kokeilukulttuuri ovat ratkaisevassa asemassa jatkuvalla matkalla kohti kestävää ja joustavaa kyberturvakulttuuria. KONEen esimerkki osoittaa, että onnistunut muutos vaatii hyviä muutosjohtamisen käytäntöjä, oppimisen jatkuvuutta sekä kyberturvallisuuden integroimista arkeen. Yhteiset tavoitteet ja tahtotila varmistavat, että teknologiset mahdollisuudet muuttuvat kestäväksi kilpailueduksi ja organisaation menestystarinaksi. Kyberturvaan liittyvä muutos ei ole koskaan täysin valmis, vaan kehitys on jatkuvaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Uhat, sääntely, teknologian kehitys ja muut tekijät edellyttävät joustavuutta sekä teknisissä ratkaisuissa että ihmisiin liittyvässä muutosjohtamisessa.
Kestävän teknologisen muutoksen ytimessä ovat luottamus, yhteistyö ja oppiminen, jotka rakentuvat johdon suunnannäytön ja henkilöstön aktiivisen osallistumisen varaan. Muutosjohtaminen ei ole irrallinen prosessi, vaan jatkuva matka, jossa avoimuus ja kokeilukulttuuri mahdollistavat sekä tekoälyn että kyberturvan hyödyntämisen osaksi arjen toimintaa. Yhdessä rakennettu suunta ja yhteiset tavoitteet muuttavat muutoksen mahdollisuudet kestäväksi kilpailueduksi ja menestystarinaksi.