Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan tilapalveluiden tiimit ovat kulkeneet merkittävän kehitysmatkan kohti tiedolla ohjautuvaa tiimityötä ja valmentavaa johtamista. Haastattelussa siivouspalveluiden palvelualueen esihenkilö Merja Sairanen ja siivouspalveluiden esihenkilö Ulla Silvennoinen kertovat, miten muutos toteutui ja mitä sen aikana opittiin.
Eloisan tavoitteena oli rakentaa tiimejä, joissa työntekijät vastaavat yhdessä tiiminsä toiminnasta tiedolla ohjautuvasti. Sairasen ja Silvennoisen tiimeistä mukana työskentelyssä oli sosiaali- ja terveysaseman siivouspalveluiden tiimi.
Kehitystyön tavoitteena oli kehittää tiimien itseohjautuvaa toimintaa ja itsenäistä päätöksentekoa arjessa valmentavan johtamisen tuella. Goforen toteuttamat valmennukset järjestettiin osana Kestävän kasvun Eloisa -hanketta, jota rahoittaa Euroopan Unionin NextGeneration EU.
Osallistamisen kautta tiedolla ohjautuvaan arjen työhön
Alussa tiimitoiminta oli tuttua, mutta tiedolla ohjautuminen ja valmentava johtaminen olivat uusia näkökulmia. Ensimmäiset askeleet otettiin työpajoissa, joissa käytiin läpi tiimien perustehtäviä ja arjen työnkulkuja. Työpajoissa keskityttiin erilaisiin tiedolla ohjautumisen teemoihin, kuten esimerkiksi päätöksentekoon, palveluprosesseihin, työn päivittäisjohtamiseen sekä uudistumiseen ja muutokseen.
Työpajojen rinnalla esihenkilöitä koulutettiin valmentavan johtamisen ja tiedon hyödyntämisen teemoista. Tietoa kehitystyön etenemisestä sekä muutosten vaikutuksesta kerättiin Celkee Insight -työkalun avulla.
“Osallistavissa työpajoissa tiimin laitoshuoltajat tuottivat itse tiedon, joiden kautta eri teemoja käsiteltiin. Työpajojen aikana tiimeiltä saatu tieto oli myös esihenkilötyön kehittämisen näkökulmasta arvokasta.” Sairanen toteaa.
Laitoshuoltajat tarvitsevat työssään päivittäin muuttuvaa tietoa, jotta tiimin työtä voidaan suunnitella ja ohjata itsenäisesti. Tiimit kehittivät toiminnanohjaustaulun, jonka avulla suunnitellaan päivittäistä ja viikoittaista työtä. Taulusta löytyvät mm. varotoimet, kotiutuvat potilaat, poissaolot ja lisätyöt. Lisäksi tiimissä kehitettiin tarpeisiin vastaavat viestinnän käytännöt ja määriteltiin keskeiset viestintäkanavat.
“Onnistumisessa keskeistä oli se, että pystyimme mennä syvälle laitoshuoltajien työhön ja arkeen. Näin pystyimme tunnistamaan ne tilanteet ja tavat toimia, joihin voidaan löytää ratkaisu käytännön tiedolla ohjautumisesta.” Silvennoinen sanoo.
Työpajoissa luotiin myös jatkuvaa kehittymistä tukeva tiekartta, johon määriteltiin seuraavia kehityskohteita ja toimenpiteitä myös pitkälle aikavälille.
Tiekartan tehtävänä oli myös ohjata esihenkilöiden työn priorisointia. Tiekartan mukaisesti itsenäisiä ja tiedolla ohjautuvia toimintatapoja on otettu käyttöön myös laajemmin muissa siivouspalveluiden tiimeissä.
Muutosmatkan keskeisimmät oivallukset
Sairasen ja Silvennoisen mukaan merkittävin muutos oli uusien valmentavan johtamisen ajattelutapojen omaksuminen: esihenkilön ei tarvitse antaa valmiita vastauksia, vaan luottaa tiimin osaamiseen.
Esihenkilötyö on kehittynyt arjen työtehtävien ohjaamisesta kohti yksilöllisempää valmentavaa työtä ja toiminnan kokonaisvaltaisempaa mittaamista ja suunnittelua. Lisäksi yhteistyö sisäisten asiakkaiden, kuten hoitohenkilökunnan kanssa on vahvistunut, ja uusia käytäntöjä kehitetään yksiköiden välisen tiedon välittämiseen ja hallintaan.
”Meillä on enemmän aikaa keskittyä asiakasnäkökulmaan: miten voimme tukea yksikön ydintoimintaa, koska päätehtävämme on juuri omalla palvelullamme edistää sekä yksikön toimintaa että potilaiden hoitoa.” Sairanen kertoo.
Tiedolla ohjautumisen kerrotaan lisänneen työntekijöiden rohkeutta ja itsenäisyyttä. Keskustelukulttuuri kehittyi ja tiimin palavereista on tullut osallistavampia ja ratkaisukeskeisiä. Tiimien työilmapiiri ja yhteistyö ovat parantuneet selvästi, ja avoimien keskustelujen lisääntyminen on auttanut ratkaisemaan ristiriitoja.
Sairasen ja Silvennoisen neuvo tiedolla ohjautumisessa ensiaskeliaan ottaville tiimeille on ottaa koko tiimi mukaan kehittämiseen alusta asti ja luoda yhteiset tavoitteet. Esihenkilöille neuvo on selkeä: uskalla luopua vanhasta ja anna tilaa tiimin ja osaajien omalle asiantuntijuudelle.
Tiedolla ohjautumisen kautta vaikuttavampia palveluita
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat nyt merkittävän uudistumisen äärellä. Tehokkaat ja laadukkaat hyvinvointipalvelut edellyttävät uudenlaista ajattelutapaa.
Goforen sosiaali- ja terveyspalveluiden liiketoimintaa vetävän Tuomo Mujusen mukaan tiedolla ohjautuvat tiimit nousevat tässä kehityksessä keskeiseen rooliin, sillä ne tuovat läpinäkyvyyttä, jatkuvuutta ja tukea arjen päätöksentekoon sekä organisaation toimintatapojen kehittämiseen.
”Tiedolla ohjautuminen muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuuria kokonaisvaltaisesti. Kun tieto on yhteisesti jaettavaa ja siihen on helppo tarttua, työyhteisöissä syntyy uudenlaista luottamusta, toimijuutta ja selkeyttä. Tämä vahvistaa työhyvinvointia ja antaa esihenkilöille paremmat edellytykset tukea tiimejä muuttuvassa arjessa. Tiedolla ohjautuminen on tapa rakentaa vaikuttavampia palveluja ja kestävämpiä toimintamalleja hyvinvointialueille,” Mujunen toteaa.
Valjasta inhimillinen digitalisaatio hyvinvointipalveluiden tueksi