Haluatko, että tiimisi etenee ilman turhia esteitä ja asiakasarvo syntyy nopeammin? Joskus vastaus haasteisiiin voi löytyä lähempää kuin alunperin ajateltiinkaan. Ketterän muotoilun keinoin voidaan tuoda loppukäyttäjä, asiakas, osaksi kehitystyötä, mutta myös kehittää yhteistyön tapoja ja poistaa esteitä.
Kaikkien tulisi pelata samaan maaliin
Ketterissä tiimeissä muotoilu on vain yksi osa kokonaisuutta, mutta parhaimmillaan se auttaa ratkaisemaan arjen pullonkauloja. Olemme Goforella tutkineet, miten yhteistyö kehitystiimeissä toimii käytännössä. Tutkimus toteutettiin vuosina 2024 ja 2025, jolloin mukana oli laaja joukko goforelaisia jakamassa tietoa ja innovoimassa. Tutkimuksessa hyödynnettiin haastatteluja, työpajoja ja kyselyitä.
Kun lähdimme syventämään tietämystämme aiheesta, pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
- Mitkä ovat roolit ja vastuut, joita tarvitaan ketterien menetelmien onnistuneeseen implementointiin organisaatiossa ja tiimeissä? Miten muotoilija voi olla tässä mahdollistajana?
- Miten organisaatiot voivat varmistaa tehokkaan yhteistyön monialaisten tiimien välillä?
- Mitkä esteet haittaavat tiimien yhteistyötä ja roolien selkeyttä ketterän kehityksen organisaatioissa?
Emme ole olleet ajatustemme kanssa yksin. Vuonna 2024 tehdyssä John R. Knightin väitöskirjassa “Let it Flow – Making Generative Service Design Work” (2024), todetaan, että muotoilun potentiaalia hyödynnetään organisaatioissa edelleen liian vähän.
Ovatko organisaation omat rakenteet ja kypsymättömyys esteinä?
Tutkimuksen myötä yhteistyön haasteina tunnistettiin erityisesti
- Roolien ja vastuiden epäselvyys
- Psykologisen turvallisuuden puute
- Epäselvä viestintä ja yhteistyön tavat
- Yhteisen tavoitteen puute tiimin sisällä
- Priorisoinnin ja tiekartan epäselvyys
Se, että ketterän viitekehityksen menetelmät on onnistuttu ottamaan tiimitasolla käyttöön, ei useinkaan tarkoittanut sitä, että organisaation muut rakenteet tukevat ketterän tekemisen luonnetta ja mahdollistajia. Tämä aiheuttaa haasteita kokonaisuuksien ja riippuvuuksien hallinnassa, jolloin esimerkiksi käyttäjäkokemusta johdetaan vain yksittäisten palvelun osien kautta.
Tiimin sisäinen, mutta myös organisaatiotasoinen psykologinen turvallisuus luo avoimen ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa tuoda äänensä kuuluviin. Avoin ilmapiiri toimii myös innovoinnin mahdollistajana. Kun roolit ja tavoitteet ovat selkeät, on helpompi rakentaa luottamusta ja varmistaa, että kaikki kokevat työnsä merkitykselliseksi. Muotoilun ihmislähtöisen kehittämisen keinoin näihin ongelmiin voitaisiin tarttua nopeasti ja inhimillisesti.
Tuoteomistajan ei tarvitse kantaa vastuutaan yksin
Erityisesti tutkimustuloksissa nousi pinnalle tuoteomistajan roolin tärkeys, ja siihen liittyvät odotukset. Ketterässä kehittämisessäkin keskiössä on aina arvontuotto, joka on tiivistetty tavoitteeksi: mihin ollaan menossa, mitä tavoitteen saavuttamiseen vaaditaan. Jos yhteistä tavoitetta ei ole, seilataan merellä ilman suuntaa. Tällöin ei pystytä luomaan merkityksellisiä riippuvuussuhteita muihin tiimeihin eikä arvoa.
Tiekartta on kultaakin kalliimpi työkalu ja mahdollistaja tuoteomistajalle, mutta paljon riippuu myös organisaation sisäisestä toiminnasta ja viestinnästä. Miten tuoteomistajaa tuetaan tai ei tueta työssään, minkälaista johtamista hän saa osakseen? Millaisessa ekosysteemissä tiimi työskentelee, millaisia ovat organisaation sisäiset viestit? Onko kaikilla selkeä rooli ja paikka, jossa kokea olevansa tuottava ja arvokas?
Organisaationäkökulma muotoiluun
Vielä löytyy paljon hyödyntämätöntä potentiaalia muotoilun ja muotoilijoiden saralla. Ymmärrys muotoilusta on edelleen liikaa sen tasolla, mikä on nähtävissä ja kosketettavissa, kuten järjestelmien käyttöliittymät tai erilaiset visualisoinnit. Ketterää muotoilua voidaan oikeastaan hyödyntää organisaation joka tasolla: organisaation rakenteissa, ihmislähtöisessä muutosjohtamisessa, muotoilun järjestäytymisessä ja design system -kehittämisessä sekä lopulta tuotteiden innovoinnissa, muotoilijoiden sparrailussa ja tuoteomistajien tukena (ks. kuva).
Mutta tämä oli vasta intro. Blogikirjoitus starttaa sarjan, jossa kerromme tarkemmin tutkimustemme löydöksiä ja pohdimme parhaita menetelmiä kirjoituksessa nostettuihin teemoihin, hyödyntäen muotoilun keinoja.
Erityiskiitokset koko työryhmälle: lähditte tutkimaan tuntematonta ja laitoitte päänne yhteen löytääksenne vastauksia kysymyksiin, joihin ei ole helppoja ratkaisuja. Kiitos Anna Keski-Kohtamäki, Jukka Malkamäki, Tanja Florack, Anna Pyyluoma, Anna-Kaisa Böök, Kati Virtanen, Katja Nikkinen, Piritta Sillanpää, Jenni Niemiaho ja Virve Kuorelahti.
Lue myös vuonna 2022 julkaistu Design for agile -opas, jossa keskityttiin tiimityön kehittämiseen.
