Toimintaympäristömme ja koko turvallisuuden käsite ovat muuttuneet nopeasti. Muutos on niin teknologinen kuin geopoliittinen. Yhteiskunnat panostavat kokonaisturvallisuuteensa enemmän kuin vuosikymmeniin, mutta mikä on yritysten rooli? Voisiko muuttunut turvallisuustilanne toimia myös yrityksille innovaatioiden, uusien kilpailukykyjen ja -ratkaisujen proaktiivisena kasvattajana?
Sain kutsun maailman standardien päivänä 14. lokakuuta SFS Finlandin tapahtuman paneeliin pohtimaan, millainen kilpailutekijä ja kasvun mahdollistaja turvallisuus on.
Suomen turvallisuuden seuraava kehitysvaihe ei ole yksittäisiin uhkiin varautuminen, vaan yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen tilanteessa, jossa fyysinen, digitaalinen, informaatio- ja taloudellinen turvallisuus kietoutuvat yhteen.
Tähän tekstiin on tiivistetty neljä keskeistä muutosta, miten turvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat kasvuun ja yritysten liiketoimintaan.
Muutos 1: Reagoinnista jatkuvaan varautumiseen ja omasuojaukseen
Ei enää jos, vaan milloin. On todennäköistä, että jatkossa yhä useampi puolustus- ja turvallisuusliiketoiminnassa mukana olevista suomalaisyrityksista joutuu pohtimaan uudenlaisia riskejä ja maalitetuksi joutumista. Muita uhkia ovat hybridivaikuttaminen, entistä monimutkaisemmat ja ärhäkät kyberhyökkäykset tai muu vahingonteko.
On selvää, että viranomaiset eivät voi suojata jokaista organisaatiota kaikissa tilanteissa. Yritysten tulisikin panostaa vahvemmin omasuojaukseen. Keskeistä siinä on fyysinen ja digitaalinen suojaus, johdon tilanneymmärrys ja koko organisaation ennakkoon suunniteltu, harjoiteltu kyky palautua ja jatkaa toimintaansa myös poikkeavissa tilanteissa.
Mistä lähteä liikkeelle omasuojan osalta?
Tietoisuus on usein nopein ja kustannustehokkain suojakerros. Omat haavoittuvuudet on tunnistettava. Kun johto ymmärtää uhkamaiseman ja organisaatio harjoittelee toimintaa häiriötilanteita varten, organisaatio on heti paremmin suojattu häirintää ja vahingontekoja vastaan. Yritysten omasuojan ensin rakentamisessa itselle, ja sitten sen opettamisesta muille voisi olla uudenlaista vientipotentiaalia.
Kun johto ymmärtää uhkamaiseman ja organisaatio harjoittelee toimintaa häiriötilanteita varten, organisaatio on heti paremmin suojattu häirintää ja vahingontekoja vastaan.
Muutos 2: Resilienssi on uuden ajan tehokkuutta
Käsityksemme resilienssistä kaipaa päivittämistä. Resilienssi ei tarkoita vain kykyä sietää vastoinkäymisiä tai palautua niistä jälkikäteen. Se tarkoittaa ennen kaikkea kykyä ponnahtaa ylös ja jatkaa toimintaa mahdollisimman normaalisti, myös häiriön aikana ja sen jälkeen.
Tämä vaatii vaihtoehtoisia toimintamalleja, testattuja varajärjestelmiä ja harjoiteltua siirtymistä ratkaisusta toiseen. Kriittinen toiminta ei saa olla yhden järjestelmän, toimittajan tai avainhenkilön varassa.
Organisaatio, joka pystyy jatkamaan toimintaansa epävarmuudesta, häiriöistä, jopa vahingonteosta huolimatta, kykenee myös palvelemaan asiakkaitaan, pitämään lupauksensa ja säilyttämään markkina-asemansa. Teollisuuden tuotanto- tai vaikkapa logistiikkaketjuissa tämä on erityisen keskeinen ominaisuus. Ketjuuntuneessa maailmassa yhdenkin komponentin, varaosan tai raaka-aineen puuttuminen voi väreillä uusia häiriöitä pitkälle ja pitkään. Digitaalisen ajan resilienssi on viime kädessä mallinnettavaa ja toistettavaa toimintaa, jota voitaisiin vielä myös maamme ulkopuolelle.
Resilienssi tarkoittaa ennen kaikkea kykyä ponnahtaa ylös ja jatkaa toimintaa mahdollisimman normaalisti, myös häiriön aikana ja sen jälkeen.
Muutos 3: Suomi tarvitsee vahvempaa digitaalisen kokonaisturvallisuuden johtamista
Hybridiuhkien aika muuttaa kokonaisturvallisuuden periaatteita. Kokonaisturvallisuutta tulee jatkossa johtaa vahvemmin sen digitaalisesta tulokulmasta ja muotoilla ratkaisut vastaamaan ennakoivasti tekoälyajan vaatimuksiin.
Suomella on vahvaa teknologista, tietoliikenne- ja kyberturvallisuusosaamista. Sen hyödyntämistä vaikeuttavat kuitenkin organisaatioiden ja hallinnonalojen väliset siilot. Kriittistä tietoa ei pystytä kaikissa tilanteissa välittämään riittävän turvallisesti eri toimijoiden välillä. Tämä on asia, johon Suomessa tulisi tarttua vahvemmin.
Keskeistä on varmistaa digitaalisuuteen rakentuneen yhteiskuntamme toimivuus kaikissa olosuhteissa. Suomeen tarvitaankin entistä vahvempaa, modernin ajan uhkiin vastaavaa, korkean turvallisuuden, varautumisen ja jatkuvuuden johtamista, joka yhdistää viranomaiset, yritykset ja kriittisen infrastruktuurin toimijat turvalliseksi kokonaisuudeksi.
Monet tarvittavista teknisistä valmiuksista ovat jo olemassa. Keskeistä on pysähtyä tunnistamaan, millaista digitaalisen kokonaisturvallisuuden rakenteita, ratkaisuja, datavirtaa ja johtamista Suomi tulevaisuudessa tarvitsee. Seuraava askel vaatii yhteisen tavoitetilan, selkeän omistajuuden ja kykyä yhdistää olemassa olevat ratkaisut toimivaksi kokonaisturvallisuuden digitaaliseksi selkärangaksi. Tämä on puolestaan koko Eurooppaa koskevaa osaamista, johon tarve on vasta heräämässä.
Suomeen tarvitaan vahvempaa, modernin ajan uhkiin vastaavaa, korkean turvallisuuden, varautumisen ja jatkuvuuden johtamista, joka yhdistää viranomaiset, yritykset ja kriittisen infrastruktuurin toimijat turvalliseksi kokonaisuudeksi.
Lopuksi: Turvallisuus voi olla Suomelle kasvun moottori
Kriisitilanteet sysäävät monesti liikkeelle myös pitkässä juoksussa positiivisia muutoksia, sillä kriisit vauhdittavat innovaatiosyklejä ja madaltavat esteitä. Voidaankin väittää, että muuttunut turvallisuusympäristö voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaksoiskäyttöratkaisujen rohkean mallintamisen ja innovoinnin aika on juuri nyt, tähän erityisesti teollisuus- ja teknologiayritysten tulisi tarttua napakasti.
Turvallisuudesta on tulossa yrityksille enemmän kuin pelkkää riskienhallintaa. Se on asiakkaalle annettava lupaus toimintakyvystä, luotettavuudesta ja jatkuvuudesta. Tässä standardien olemassaolo, noudattaminen ja päivitys on keskiössä: Standardit luovat ennakoitavuutta, luottamusta ja erittäin tarpeellista hallintaa muutoin ailahtelevaisessa maailmassa.
Tulevaisuuden menestyjiä eivät välttämättä ole ne yritykset, jotka onnistuvat välttämään kaikki häiriöt. Menestyjiä ovat ne, jotka pystyvät jatkamaan toimintaansa, mukautumaan nopeasti ja rakentamaan luottamusta myös silloin, kun ympäröivä maailma muuttuu.
Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka pystyvät jatkamaan toimintaansa, mukautumaan nopeasti ja rakentamaan luottamusta myös silloin, kun maailma ympärillä muuttuu.
Sukella syvemmälle! Tutustu avaruuden merkitykseen osana puolustuksen tilannekuvan rakentumista.
Avaruus on muuttanut puolustuksen tilannekuvaa perustavanlaatuisesti.
Satelliittien tuottama data tekee toimintaympäristöstä läpinäkyvämpää kuin koskaan. Samalla se luo uuden haasteen: Miten valtavasta tietomäärästä tunnistetaan oikeat havainnot oikeassa paikassa ja riittävän nopeasti päätöksenteon tueksi?
