Monet meistä suunnittelijoista tietävät jo jotain saavutettavuudesta – saavutettavuus hiipii osaksi työtämme kuin responsiivisuus tai käytettävyys aikanaan. Saavutettavuutta voi kuvata monella tavalla, mutta itselleni se on ennen kaikkea yhdenvertaisuuden edistämistä ja sitä, että kuka tahansa taustastaan tai rajoitteistaan huolimatta pystyy käyttämään digipalveluita. Se jos jokin on digitalisoituvassa yhteiskunnassamme tärkeää – kaikkien pitää pysyä matkassa mukana.
Avaan kirjoituksessani muutamia näkökulmia, joita on hyvä ottaa huomioon suunnittelijan työssä niin ylemmällä tasolla kuin jokapäiväisessä työssä.
Ymmärrys ihmisistä ja heidän erilaisuudestaan
Aluehallintoviraston mukaan yli miljoonalla suomalaisella on vaikeuksia käyttää digipalveluita monista erilaisista syistä johtuen. Syynä voi olla digipalveluiden monimutkaisuus tai se, että digipalveluiden suunnittelussa ei ole esimerkiksi huomioitu erilaisten rajoitteiden vaikutusta: miten esimerkiksi ruudunlukijaa tarvitseva saa tietoa palvelusta?
Mielestäni kaiken a ja o saavutettavuudessa on se, että tuntee ihmiset. Tarkoitan sitä, että suunnittelija tietää, kuinka moninainen joukko ihmiset ovat taustoineen ja rajoitteineen. Jotta voi suunnitella saavutettavasti, on heitettävä omat ennakkoluulot ja oma tausta syrjään: on pystyttävä astumaan toisen saappaisiin ja ymmärtää asioita omasta näkökulmastaan. Itselleni yksi silmiä avaava keskustelu oli sokean yrittäjän kanssa. Hän oli aloittanut 80-luvulla eikä pystynyt esimerkiksi hoitamaan talousasioitaan itse ja joutui esimerkiksi kuittien osalta luottamaan asiakkaisiin. Teknologisen kehityksen edetessä hän sai teknologiasta tukea, mutta nykyään taas digipalvelut ovat niin monimutkaisia, että hänen mukaansa on palattu takaisin 80-luvulle. Liian monimutkaisista ja saavuttamattomista digipalveluista on hyötyä vain rajatulle joukolle. Jos palvelu ei toimi kaikille käyttäjille, on kysyttävä, voidaanko palvelua pitää toimivana tai valmiina.
Suosittelen tutustumaan siihen, mitä erilaisia apuvälineitä digipalveluiden käyttöön on olemassa ja miten niitä yleisimmin käytetään. Esimerkiksi tämä WebAimin materiaali (EN) on hyvä alku. Tässäkään asiassa ei tarvitse heti osata kaikkea vaan riittää, että on olemassa ymmärrys. Monesti suunnittelija pystyy itse käyttämään hiirtä. Mitä tekeekin käyttäjä, joka voi käyttää vain näppäimistöä? Miltä palvelu vaikuttaa käyttäjälle, joka ei näe kunnolla? Miltä palvelu vaikuttaa käyttäjälle, jolla on lukihäiriö tai jolle suomi ei ole äidinkieli?
Ymmärrys suunnitelmien osasten vaikutuksesta
Tietyt asiat toistuvat suunnitelmista toiseen. Valitaan fontit, käytettävät värit, erilaisten komponenttien yleinen tyyli ja mitä navigaatiossa on muutaman mainitakseni. Jo näillä asioilla on merkittävä vaikutus saavutettavuuteen ja ylipäätään sille, kuinka helppo palvelua on käyttää. Esimerkiksi jos fontit eivät ole luettavat tai värien avulla ei saada riittävää kontrastia aikaiseksi, palvelun sisällöstä on vaikea saada selvää. Jos komponenttien tyyli ei tue niiden avulla suoritettavaa toimintoa, palvelun käyttö on epäloogista.
Jokaisen suunnittelijan kannattaakin tutustua siihen, miten omalla suunnitelmallaan voi tukea jokaista käyttäjää eikä keskittyä liikaa visuaalisesti kauniiseen suunnitelmaan. Myöhemmässä blogissa käydään läpi, miksi näköaistiin painottuvasta suunnittelusta pitäisi siirtyä suunnittelemaan kaikkia aisteja painottaen.
Lista työn tueksi ja konkreettiset vinkit
Saavutettavuuden tukeminen on jokaisen suunnittelijan vastuulla. Mielestäni on tärkeää, että jokainen pystyy valvomaan ja tarkastelemaan oman työnsä jälkeä. Alla olevassa listassa on keskeisiä asioita huomioitavaksi suunnitelmissa. Lisäksi myöhemmin tässä kirjoituksessa annan konkreettisia vinkkejä huomioitavaksi suunnitelmissa esimerkiksi Figmassa. Saavutettavuuden huomiointi ei ole vain yksittäisten asiantuntijoiden vastuulla vaan se on enemmänkin yhteistyötä, jossa jokaisella asiantuntijalla on roolinsa ja siksi suunnittelijoiden ja kehittäjien yhteistyö on kriittistä.
Huomioi suunnitelmissasi ainakin seuraavat asiat:
- Varmista, että käytät painikkeita ja linkkejä oikeissa käyttökohteissa. Muuttuuko jotakin käyttöliittymässä (käytä painiketta) vai siirrytäänkö uuteen näkymään (käytä linkkiä)?
- Onko fontti luettava? Tarkista rivivälit ja fontin koko.
- Säilytä loogisuus otsikkojärjestyksessä, koska se rytmittää sisältöä oikein, mutta auttaa myös esimerkiksi ruudunlukijoiden käyttäjiä. Varmista, että näkymässä on vain yksi päätason otsikko, sitten toisen tason otsikoita ja sitten kolmannen ja niin edelleen.
- Varmista, että suunnitelman väriyhdistelmissä on tarpeeksi kontrastia. Kontrastisuhteen pitää olla ainakin 4,5:1 ja isoille teksteille 3:1. Käytä esimerkiksi Figman Stark-työkalua tai Color Contrast Checkeriä selaimessa.
- Älä välitä tietoa vain värin avulla. Varmista, että esimerkiksi linkit erottuvat myös jollain toisella tavalla.
- Miten virheistä kerrotaan käyttäjälle? Varmista, että käyttäjää ohjeistetaan korjaamaan virheet ja että virheen korjaus linkittyy oikeaan käyttöliittymäelementtiin.
- Säilyykö suunnitelmissasi samankaltaisuus vai vaihtuuko ulkoasu usein sivuissa? Suosi samankaltaisuutta ja yksinkertaisuutta, jotta oppimiskynnys on mahdollisimman pieni ja tukee käyttäjiä.
Näillä asioilla ei kateta vielä kaikkea saavutettavuudesta, mutta päästään jo pitkälle. Sopikaa projektissa käytänteet, miten merkitsette asioita suunnitelmiin. Kaikkea ei tarvitse onneksi nyhjäistä tyhjästä, vaan moni on paininut jo näiden asioiden kanssa. Kannatta kurkata esimerkiksi Accessibility Annotation Kit Figmasta, jolla pääsee alkuun.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa: meillä it-alan ammattilaisilla on vastuu siitä, millainen yhteiskunta digitalisoituva yhteiskuntamme on. Pidetään yhdessä huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana ja että palvelumme ovat aidosti toimivia ja saavutettavia kaikille.
Lue lisää aiheesta: Meidän pitää suunnitella kaikille aisteille
