Tampereen kaupunki

Älykäs analytiikka auttaa luomaan ihmislähtöisiä palveluita

Lapsiperheiden edistynyt analytiikka -hankkeiden avulla Tampereen kaupunki saa kokonaisvaltaisempaa tietoa päätöksenteon tueksi. Goforen rakentaman analyysimallin hyöty näkyy lapsiperheille ihmislähtöisempinä palveluina.

HAASTE

Ihmislähtöiset palvelut tarvitsevat laadukkaampaa dataa

Julkishallinnon palvelut on tyypillisesti toteutettu tuotantolähtöisesti. Palvelua tuottavan organisaation näkökulmasta ratkaisu voi toimia, mutta palveluita käyttävälle kuntalaiselle lopputulos on haastava. Merkittävää elämäntapahtumaa, kuten avioeroa, elävä ihminen voi perheineen joutua asioimaan usean eri viranomaisen kanssa.

Vaihtoehtona on tuottaa palvelut ihmislähtöisesti, jolloin elämäntapahtumat huomioidaan kokonaisuutena jo palveluiden suunnittelussa. Se kuitenkin vaatii kokonaisvaltaista näkemystä kuntalaisten elämästä ja tarpeista. Päätöksenteossa perinteisesti hyödynnetyt tilastodatat eivät tällaista kokonaiskuvaa pysty tuottamaan. Tämän on huomannut myös Suomen kolmanneksi suurimman kunnan Tampereen suunnittelujohtaja Leena Viitasaari.

Käynnistimme vuonna 2020 Tampere Junior -kehitysohjelman, jonka tavoite on vähentää lasten ja nuorten eriarvoistumista. Huomasimme heti, ettei meillä ollut tarpeeksi tietoa lapsiperheistä, jotta olisimme osanneet tehdä eriarvoisuuden vähentämistä parhaiten tukevia toimenpiteitä. Siitä käynnistyi yhä jatkuva yhteistyömme Goforen kanssa.

Leena Viitasaari, Suunnittelujohtaja, Tampereen kaupunki

Illustration showing the more specific characteristics of different kinds of families within our population

MEIDÄN RATKAISUMME

Edistynyt analytiikka näkee perheiden tarpeet

Tampereen kaupunki toteutti vuonna 2021 viiden muun kunnan kanssa Lapsiperheiden edistynyt analytiikka -hankkeen. Hankkeessa rakennettiin useita eri datalähteitä hyödyntävän analytiikan avulla moniulotteinen tilannekuva kuntien lapsiperheistä.

Analyysissä käytettiin Goforen kehittämää menetelmää, joka hyödyntää klusterianalyysiä, asiantuntijaosaamista, tekoälyä ja eettistä arviointia. Sen avulla pystytään tuottamaan kuntien päätöksenteon tueksi tietoa, joka huomioi samaan aikaan kaikki yksittäisen perheen hyvinvointiin liittyvät osa-alueet ja niiden yhteisvaikutukset.

Hyvinvoinnissa on sellainen piirre, että esimerkiksi taloudelliset ja terveydelliset haasteet tuppaavat kumuloitumaan perheissä. Jos silloin tarkastellaan perheen sijaan vain yksilöitä, ei päästä kiinni kokonaisvaikutuksiin. Perheen kokonaisuutena huomioiva analyysimallimme tuo tähän täysin uuden näkökulman, jota ei ole mahdollista toteuttaa perinteisillä tilastollisilla rekisterianalyyseillä.

Pasi Lehtimäki, Johtava tekoälykonsultti, Gofore

Johtamishaasteet ihmisten mielissä ovat: Strategiset painopisteet, lakimuutokset, tietotarve, havainnot palvelutuotannossa ja toimintaympäristön muutokset. Vaikuttavan tilannekuvan muodostaminen ottaa huomioon: 1) Datalähteet, tutkitun tiedon ja asiantuntemuksen 2) Monialaisen hyvinvoinnin alueelliset analyysit 3) Dialogi, eli Ihmisten tulkinnat. Tilannekuvaa hyödynnetään: Strategisella tasolla organisoitumiseen. Taktisella tasolla asiakkuuksien ja kyvykkyyksien hallintaan, kehitykseen ja kapasiteettiin. Operatiivisella tasolla kohtaamisten hallintaan asiakasryhmittäin tavoitteiden mukaisesti

Tilannekuvapohjainen tietojohtaminen

LOPPUTULOS

Faktoilla perusteltuja päätöksiä ja parempia palveluja

Kokonaisvaltainen tieto lapsiperheiden tarpeista auttaa Tamperetta kehittämään ihmislähtöisempiä palveluita, suunnittelemaan palvelujärjestelmää sekä kohdentamaan henkilöstöresursseja palvelutarpeiden ja alueiden mukaan.

”Olemme tehneet kolme analyysikierrosta Goforen kanssa ja neljäs on suunnitelmissa. Joka kerran jälkeen kehittämistyömme on noussut uudelle tasolle, ja kiinnostus organisaatiomme sisällä on kasvanut. Tämä ei ole vain perhepalveluiden juttu, vaan yhteistyötä tehdään yli sektorirajojen, kuten kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun kanssa”, Viitasaari sanoo.

Viitasaari korostaa, että tärkeintä yhteistyön antia on ollut lisääntynyt ymmärrys lapsiperheiden moninaisuudesta. Analysoitu tieto auttaa aiempaa paremmin ja nopeammin tunnistamaan erilaisia palvelutarpeita ja niiden muutoksia. Palveluiden suunnittelua ja päätöksentekoa voidaan tehdä mututuntuman sijaan faktoilla. Viitasaari kertoo esimerkin:

”Järjestämme kesäisin puistoruokailuja, joilla haluamme tavoittaa tuen tarpeessa olevat perheet. Goforen tuottamaa analytiikkaa hyödyntäen osaamme järjestää ruokailut siellä, missä tuen tarvitsijoita on aidosti eniten. Ja jos kaupungilta myöhemmin kysytään, miksi ruokailuja ei järjestetty jossain muualla, on meidän helppo perustella päätöksemme datalla.”

Projektin kohokohdat

Tavoite

Tampereen kaupunki tarvitsi aiempaa laadukkaampaa dataa, jonka avulla lapsiperheille pystytään tuottamaan ihmislähtöisiä ja paremmin kohdennettuja palveluita.

Lähestymistapa ja työ

Goforen kehittämä edistynyt analyysimalli hyödyntää useita eri datalähteitä ja tuottaa lapsiperheistä tietoa, joka huomioi hyvinvointiin liittyvät eri osa-alueet ja niiden yhteisvaikutukset.

Lopputulema

Tampereen kaupungilla on aiempaa moniulotteisempi ja tarkempi kuva lapsiperheiden tilanteista ja tarpeista. Palvelusuunnittelua tehdään nyt ihmislähtöisesti ja faktoihin perustuen. Samaa mallintamisen tapaa voidaan käyttää myös muiden väestöryhmien kohdalla.

Tärkeät luvut

  • 27,5 Tuhatta lapsiperhettä asuu Tampereella
  • 11 Eri rekisterilähdettä yhdistettiin analyysissä
  • 3 Toteutettua LEA-analyysikierrosta Tampereen kaupungille
  • 6 Suomalaista kuntaa osallistui alkuperäiseen LEA-hankkeeseen
  • 80 Tuhannesta lapsiperheestä rakennettiin hyvinvoinnin tilannekuva alkiperäisessä hankkeessa

OSAAMINEN

Hankkeessa hyödynnetyt taidot ja osaaminen

  • Data ja tekoäly
  • Projektijohtaminen

Ota yhteyttä!

Ville Suvanto

Digitaalinen yhteiskunta

ville.suvanto@gofore.com

040 765 6158

Takaisin ylös