Arkkitehtuurin visiota ei voi toteuttaa kertarysäyksellä. Visiota kohti edetään askel kerrallaan, varmentaen, oppien, ja jatkuvasti tarkentaen. Arkkitehtuurin visio on monesti vaikeasti varmennettavissa suhteessa projektien suunnitelmiin ja toteutuksiin. Toisaalta visio pitäisi sitoa tiukasti organisaation abstrakteihin strategisiin tavoitteisiin. Sote-arkkitehtuurin visiota muodostettaessa pohjaksi kannattaa ottaa sote-uudistuksen tavoitteet, tuodaan mukaan ymmärrys nykytilasta sekä sidoshankkeista. Visio myös elää ja tarkentuu jatkuvan oppimisen seurauksena. Kirjoitin aiemmassa blogissani arkkitehtuurin evoluutiosta – eilisen suunnitelmat eivät välttämättä enää toimi optimaalisesti tämän päivän muutoksissa.
Visio viedään käytäntöön mitattavilla tavoitteilla
Minulta kysyttiin aiempaan blogikirjoitukseni liittyen, miten strategia tuodaan operatiiviselle tasolle. Arkkitehtuurin visio viedään käytäntöön mitattavien tavoitteiden kautta, jatkuvalla operatiivisella arkkitehtuurien hallinnalla sekä poikkeamien käsittelyllä. Mitattavat tavoitteet voi olla monenlaisia, mutta yhteistä niille on se, että niiden toteutuminen voidaan todentaa projektien arkkitehtuurin suunnitelmista ja toteutuksista. Lisäksi kukin tavoite linkitetään strategisiin tavoitteisiin – tieto strategisista perusteluista auttaa myöhemmin, kun ollaan päivittämässä arkkitehtuuria tai törmätään poikkeamiin. Poikkeamien tunnistaminen kyseenalaistaa strategiassa tehdyt päätökset ja lopputuloksena voi olla arkkitehtuurin korjaus tai vaihtoehtoisesti strategian päivitys kasvaneen ymmärryksen perusteella. Myös strategia voi muuttua ajan myötä, minkä myötä arkkitehtuuritavoitteet pitää katselmoida suhteessa uuteen strategiaan.
Käytännössä mitattavat arkkitehtuuritavoitteet voisivat käsitellä esimerkiksi toiminnallisuuksien jakoa arkkitehtuurin eri osiin, tärkeitä rajapintoja (niiden tunnistaminen ja kuvaus abstraktilla tasolla), tiedon hallinnan periaatteita, modulaarisuusvaatimuksia, laajennettavuutta sekä muokattavuutta. Miten tämän kaltaisista vaatimuksista saadaan mitattavia? Partioinnin osalta voidaan määritellä tärkeiden toiminnallisuuksien jako arkkitehtuurin osien välillä sillä tarkkuudella, että jako voidaan myöhemmin todentaa suunnitelmista ja toteutuksista. Tärkeiden rajapintojen osalta voitaisiin määritellä käytettävät standardit (esimerkiksi HL7 FHIR), rajapintojen periaatteet (esimerkiksi REST tai viestijono) tai abstrakti rajapintakuvaus. Laajennettavuuden osalta voitaisiin määritellä laajennettavuuden arviointikriteerit (miten voidaan laajentaa, mitä laajentaminen vaatii, minkälaista laajentamista voidaan tai mitä ei voida tehdä). Modulaarisuuden ja muokattavuuden osalta voidaan toimia samankaltaisesti kuin laajennettavuuden osalta.
Sote-uudistusten arkkitehtuuritavoitteet
Arkkitehtuuritavoitteet kuvataan osana arkkitehtuurikuvauksia. Arkkitehtuurin mitattavat tavoitteet ovat erittäin tärkeitä, mutta niiden muotoilu on kokemukseni perusteella vaikeaa. Tavoitteet ovat tyypillisesti joukko keskenään hyvinkin erilaisia, esim ”rajapinta X toteutetaan viestijonolla”, ”lokitys hoidetaan keskitetysti”, ”kaikki palvelupyynnöt vastaanotetaan yhden rajapinnan kautta kautta” tai ”palvelun on oltava saatavilla 24/7”.
Sote-uudistuksen kannalta tärkeät asiat kuten modulaarisuus, laajennettavuus, muokattavuus, ja tiedon integrointi kannattaa kuvata arkkitehtuuritavoitteina. Tavoitteet määritellään niin, että ne voidaan todentaa projektien elinkaaren eri vaiheissa: alussa projektin suunnitelmista, sitten arkkitehtuurikuvauksista ja lopulta toteutuksista. Nostan tässä esille muutaman esimerkin mahdollisista arkkitehtuuritavoitteista sote-arkkitehtuurille:
- Laajennettavuus: Voidaanko arkkitehtuuriin lisätä tuki uudelle tunnistautumismekanismille? Estääkö jokin arkkitehtuurissa sen?
- Modulaarisuus: Voidaanko kansalaisen käyttöliittymä vaihtaa toisella teknologialla toteutettuun toteutukseen?
- Muokattavuus: Voidaanko sama arkkitehtuuri muokata tukemaan pilotoinnin perusteella opittua parempaa asiakaspolkua?
- Tiedon integrointi: Saadaanko toiminnan ohjauksen kannalta oleellinen tieto reaaliaikaisesti käytettäväksi toisiin sovelluksiin?
Tiedon integrointiin ja monitoimittajaympäristössä liittyy paljon asioita, joilla voidaan mahdollistaa innovaatiot ja tehokas toiminta. Näihin asioihin minun on tarkoitus palata myöhemmissä kirjoituksissa.
Palauteympyrä sulkeutuu
Arkkitehtuuritavoitteita ja niiden toteutumista pitää seurata säännöllisesti projektien alusta loppuun asti. Näin varmistutaan siitä, että ollaan matkalla kohti tavoitteita ja mahdolliset poikkeamat tavoitteista (strategiasta) nostetaan arvioitavaksi samalla operatiiviselle tasolla kuin millä strategiasta päätettiin aiemmin. Tämä sulkee palauteympyrän ja samalla tulee varmistettua se, että strategia ja arkkitehtuurin visio eivät jää pelkäksi dokumentointiharjoitukseksi.
Kirjoitin aiemmassa blogissani evoluution tärkeydestä. Evoluutiolla pitää olla suunta ja se kuvataan arkkitehtuurin visiossa. Visio viedään arkeen arkkitehtuuritavoitteiden kautta ja niiden toteutuminen arkkitehtuurissa varmennetaan jatkuvalla operatiivisella arkkitehtuurin hallinnalla. Saamani palautteen perusteella seuraavien kirjoitusten teemoiksi ovat nousemassa monitoimittajaympäristö, tiedon integrointi sekä arkkitehtuurityön ohjaus. Mitkä muut asiat askarruttavat sinua soten-digiarkkitehtuurissa?
