Kansalaistaito on taito, jonka mahdollisimman monen kansalaisen tulee hallita. Esimerkiksi uimataito voidaan nähdä kansalaistaitona maassa, jossa on tuhansia järviä. Mutta millaisia uusia taitoja kansalaisilta vaaditaan nykyään?
Digitaalinen yhteiskunta ja sen sähköiset palvelut edellyttävät kansalaisilta hyviä digitaitoja, ja vuonna 2023 julkaistun Digitaitoraportin mukaan 73 % suomalaisista omaa digitaaliset perustaidot. Myös datan merkitys kasvaa jatkuvasti, joten seuraavaksi meidän pitää kehittää datalukutaidosta uusi kansalaistaito.
Datademokratisoituminen arkipäiväistää dataa
Olemme murrospisteessä saatavilla ja käytettävissä olevan tiedon osalta: aikaisemmin datavarannot ovat olleet yritysten omia, suljettuja ympäristöjä, mutta nyt yhä useampi yritys jakaa dataa myös ulospäin. Dataa palautetaan kiertokulkuun ja vastaavasti sitä voidaan rikastaa uusilla tiedonlähteillä ja luoda uutta.
Tähän asti datatyöskentelyyn on hyödynnetty siihen erikoistuneita tiimejä, mutta teknologioiden kehittyessä yhä useampi voi hyödyntää dataa – jos datalukutaitomme siihen riittävät. Tekoälyratkaisut, kuten ChatGPT ja Copilot, demokratisoivat datatekemistä. Datademokratisoitumisen tarkoituksena on mahdollistaa datan käyttö kaikille, tukea päätöksenteossa, auttaa ongelmien ratkaisussa ja edistää innovointia. Siihen myös Euroopan Unionin uusi Data Act -säädös tähtää. Datademokratisoitumisen onnistumisen kannalta seuraava askel on datalukutaitojen kehittäminen.
Hyvät datalukutaidot tarkoittavat valistuneempia päätöksiä
90-luvulla käsitteeksi noussut datalukutaito (data literacy) on kyvykkyyttä lukea dataa, työskennellä sen kanssa, analysoida sitä ja lopuksi viestiä siihen pohjautuvista löydöksistä.1 Datalukutaito sisältää erilaisia taitoja ja kyvykkyyksiä, jotka ovat tarpeellisia eri tilanteissa ja rooleissa. Eettinen ymmärrys datan käytöstä on myös noussut yhdeksi datalukutaidon osa-alueeksi.
Päätöksenteossa korostuvat erityisesti datan analysointitaidot: Data on usein jalostettu tiedoksi jonkun muun toimesta, joten on tärkeää ymmärtää, miten dataa on muutettu, mitkä asiat ovat vaikuttaneet datan käsittelyyn ja kuka dataa on käsitellyt. Hyvät datalukutaidot omaava henkilö osaa kyseenalaistaa dataa ja esittää kriittisiä kysymyksiä.2 Kriittisyyteen liittyy myös tietoisuus kontekstista, tyypillisistä päätöksentekoharhoista ja siitä, miten ihmiset voivat tulkita informaatiota eri lailla.
Datalukutaidot ovat yritysten mittareiden ulottumattomissa
Datalukutaitoja kartoitetaan hyvin vähän eri työpaikoilla, vaikka nykyään dataa käytetään jokaisessa ammatissa. Esimerkiksi opettajat käyttävät ylätasolla yli 30 erilaista datalukutaidon muotoa työssään, joko tietoisesti tai tiedostamattaan.3
Moni työtehtävä sisältää esimerkiksi tiedonhakua yrityksen omista järjestelmistä ja ymmärrystä siitä, onko data oikein, relevanttia ja ajan tasalla. Datalukutaidot ovat sidottu saumattomasti eri työtehtävien sisään, mutta niistä ei kuitenkaan ole tarkkoja vaatimuksia, ellei työ nimenomaan painotu datatehtäviin. Datalukutaidot ovat toistaiseksi yritysten mittareiden ulkopuolella.
Datalukutaitoihin liittyen tarvitaan koulutusta, ja erityisesti eri työtehtävien kannalta olennaisista aihealueista. Muutamat suomalaiset yritykset ovat jo luoneet omia dataopintopolkuja työntekijöille.4 Iso-Britannia on päättänyt kouluttaa valtion työntekijöitä syvällisemmin dataan liittyvissä aiheissa. Samalla he nostavat kansallista datakyvykkyyttä.5
Pidetään kaikki pinnalla – myös datassa
Meistä kaikista on tullut datankäsittelijöitä, mikä lisää osaltaan kuormitusta aiheuttavaa metatyötä. Hyvät datalukutaidot helpottavat arkipäiväämme, stressinhallintaa ja päätöksentekoa, ja ne antavat meille kypsyyttä kohdata uusia asioita uteliaasti, kyseenalaistaen ja pohdiskellen. Ne antavat meille itsevarmuutta ja uusia mahdollisuuksia elämässä, kuten lukutaito antoi 200 vuotta sitten.
Kansallisen datalukutaidon vertailuarvon asettaminen tulee olemaan haastavaa, mutta tarkoituksena olisi, että kaikki hallitsisivat perustaidot ja pysyisivät pinnalla digitaalisessa yhteiskunnassa. Nyt vertailuarvo pitäisi enää asettaa.
Lähteet:
1. Jordan Morrow: Be Data Literate: The Data Literacy Skills Everyone Needs To Succeed & Jordan Morrow (LinkedIn)
2. Gartner Webinar: Alan Duncan: Advice to Get Started With Data Literacy & Alan D Duncan (LinkedIn)
4. Supla: Accenturen Tekoäly Nyt 5 -podcast
5. Report: Data literacy and the UK government
Kukoistavan hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä ovat ihmiset ja organisaatiot. Digitalisaatio palvelee ikääntyvässä, työvoimaa tarvitsevassa ja ilmastonmuutosta torjuvassa maailmassa.
