Hyvinvointia asiakaslähtöisesti

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä Suomen sote-kenttään syntyy uudenlainen rakenne erottaen selkeästi järjestäjän ja tuottajan roolit. Järjestäjän vastuulle on ladattu paljon odotuksia liittyen mm. kustannuksien vähenemiseen ja asiakkaiden parempaan palveluiden koordinointiin ja saatavuuteen. Mielestäni mahdolliset hyödyt tulevaisuudessa on kuitenkin saatavissa tiedonhallinnan avulla, ei niinkään rakenteita uudistaen.

Jaetut asiakastiedot mahdollistavat yhdessä tekemisen

Teknologian kehitys mahdollistaa yksittäisen ihmisen hyvinvoinnin monipuolisen ja jatkuvan seurannan. Sen myötä palvelutuotanto muodostuukin verkostomaisesti asiakkaan elämäntapahtumien ympärille. Verkostomainen palvelutuotanto ei kuitenkaan ole mahdollista ilman jaettua tilannekuvaa asiakkaan hyvinvoinnista. Perinteisesti asiakkaan tilannekuva on muodostunut yksittäisten palvelutapahtumien pistemäisistä tiedoista, joita ei ole jaettu kaikkien asiakaspalveluun osallistuvien kesken. Jatkossa verkostomaisen palvelutuotannon edellytys on jaettu, jatkuva tilannekuva. Sen avulla asiakkaalle voidaan tuottaa palvelua oikea-aikaisesti eri tuottajien toimesta. Jatkuva tilannekuva vaatii kuitenkin asiakaskeskeisen tietomallin ja verkostomainen palvelutuotanto sitä tukevan toimintamallin.

Palveluiden järjestäjät ja tuottajat tarvitsevat samat asiakastiedot

Tulevan järjestäjän pitää pystyä ratkaisemaan miten maakunnan asukkaiden hyvinvointi otetaan haltuun, miten asiakkaiden tarpeet ja palvelutuotanto saadaan kohtaamaan, miten varmistetaan tuotantoverkon läpinäkyvyys sekä kustannusten, laadun ja ennen kaikkea vaikuttavuuden seuranta. Ilmassa on paljon kysymyksiä, mutta aika vähän työkaluja ja ratkaisuja. Näkisin, että ratkaisun keskiössä ovat jälleen asiakkaiden tiedot ja niiden hyödyntäminen. Myös järjestäjä tarvitsee jatkuvan tilannekuvan. Tällä kertaa abstraktiotaso on kuitenkin eri kuin varsinaisen palvelutuotannon tasolla. Järjestäjän tulee pystyä seuraamaan väestötason tilannekuvaa, joka kuitenkin perustuu yksittäisten asiakkaiden tietoihin. Yksittäisistä asiakkaista pitää pystyä siis tekemään dynaamisia väestötason koosteita, joiden avulla järjestäjä voi ohjata ja seurata palvelutuotantoaan.

Asiakastiedot mahdollistavat yksittäisen asiakkaan palvelukokonaisuuden toimivuuden ja koko maakunnan asiakaslähtöisen palvelutarjonnan johtamisen

Lähtötilanne ei ole helpoin mahdollinen maakunnille. Oman haasteensa muodostaa, että rooli on uusi ja tulevilla toimijoilla ei ole vielä kokemuksia tehtävän hoidosta. Toimintaympäristö on pirstaloitunut ja siiloutunut, asiakkaiden tiedot ovat hajaantuneet eri tietojärjestelmiin ja kaiken lisäksi ne useimmiten ovat ns. tekemisen dataa kuvaten tiettyyn tapahtumaan liittyvää tietoa. Tähän mennessä yhteentoimivuutta on mietitty lähinnä standardien ja avoimien rajapintojen tasolla. Tuleva järjestäjän rooli vaatii kuitenkin abstraktiotason nostoa ns. metatietotasolle, eli miten tekemisen datasta voidaan johtaa tietämystä maakunnan väestön hyvinvoinnista yli sektorirajojen.

* Käsittelen näitä asioita Digisote 2017 -tapahtumassa 9.11. ja myös seuraavassa blogissani. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme Digisote-tapahtumassa tai sen jälkeen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *