Recoding-podcast: Itseohjautuvuus vaatii ennen kaikkea rakkautta

Sain vieraakseni Filosofian Akatemian toimitusjohtajan Karoliina Jarenkon, ja keskustelimme työelämän muutoksesta ja johtamisesta. Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:

Filosofian Akatemia yhdistää työ- ja tiede-elämää. Karoliinan mukaan tavoitteena on “​puuhata Suomeen parempaa työelämää”​. Akatemialaiset puhuvat aktiivisesti sisäisestä motivaatiosta, tulevaisuuden työelämästä, unelmista ja hyvästä elämästä. Sen lisäksi Akatemia tekee itse tutkimusta, tällä hetkellä esimerkiksi itseohjautuvista organisaatioista.

Itseohjautuvuus on aihe, joka on viimeisen vuoden aikana räjähtänyt suomalaisessa bisnesmaailman keskustelussa. Tällä hetkellä pohditaan paljon, mitä itseohjautuvuus voi tarkoittaa organisaatiolle ja miten sitä voidaan toteuttaa. Me olemme Goforella rakentaneet yrityksemme alun alkaen itseohjautuvaksi, ja onnistuttu siinä hyvin. Karoliina näkee itseohjautuvuudessa jotain hyvin perisuomalaista: matalat valtahierarkiat, hyvä luottamus, valveutuneisuus ja ajatus jokaisen yksilön merkityksestä.

“​Tässä olisi jotain ihan vientituotteeksi saakka! Suomeenhan tarvitaan järjetön määrä osaajia, ja tällä teemalla voisi vähän paukutella henkseleitä. Maailmalla toimivat ohjelmistoyritykset ovat kertoneet, että he voittavat kilpailun parhaista koodareista, ei parempien palkkojen vaan organisaatiokulttuurin ansiosta. Tämä on tarina, jossa on paukkuja vaikka mihin: meillä on maailman paras työelämä.”

Miksi itseohjautuvuus?

Työelämän muutoksesta puhutaan paljon ja kehitys on vauhdikasta. Tietotyö ja asiantuntijuus ovat lisääntyneet suhteessa suorittavaan työhön, ja työn luonne ja organisoituminen on muuttunut. Teknologia mahdollistaa tiedon liikkumisen organisaation sisällä yhä tehokkaammin. Tällaisessa nopeasti muuttuvassa, yhä kompleksisemmassa toimintaympäristössä organisaatioilta vaaditaan parempaa kykyä uudistua jatkuvasti. Itseohjautuva organisaatio on lähtökohtaisesti uudistumiskykyisempi kuin hierarkkinen. Se tunnistaa paremmin heikkoja signaaleja, on innovatiivisempi ja pystyy tehokkaammin kokeilemaan uusia toimintamalleja.

Yhdeksi tärkeäksi keskustelunaiheeksi työelämän saralla on noussut asiantuntijatyön johtaminen; kun arvo syntyy luovasta kohtaamisesta, ei sitä voi johtaa ennalta samoin kuin suorittavaa työtä. Asiantuntijuuden johtamisessa avain voikin olla juuri itseohjautuvuus.

Miten itseohjautuvaa asiantuntijuutta johdetaan?

Itseohjautuvan organisaation johtaminen on suunnan näyttämistä ja yhteisön ohjaamista. Organisaatiolta vaaditaan uudistumiskykyä ja sitä tulee tukea ja kannustaa myös henkilöstössä. Itseohjautuvuus voi näkyä esimerkiksi uusien bisnesmallien luomisena, jota varten kaikkien aivot, silmät ja korvat valjastetaan käyttöön.

Goforella johtaminen perustuu siihen, että päätöksiä tehdessä kaikilla on käytettävissään sama tieto. Ja tämän teknologia onkin mahdollistanut tuomalla välineitä sekä yhteydenpitoon että tiedon läpinäkyvyyteen. Karoliinakin huomauttaa, että esimiehen perinteiselle roolille tiedon välittäjänä ylä- ja alakerran välillä ei ole enää tarvetta, kun tieto on vapaasti saatavilla esimerkiksi Slackissa. Tiedon ollessa kaikkien nähtävissä uudet ideat myös kehittyvät ja jalostuvat vauhdilla.

“Me ei pystytä sanomaan, että ‘stop, älkää ajatelko, meillä on ideointipalaveri ensi keskiviikkona, sitä ennen tätä ei saa ajatella’.”

Karoliinan mukaan työntekijän autonomian kasvaessa tulee johdon ja hallituksen roolin muuttua kumppanimaiseksi. Hän uskoo, että suunnan näyttämisen ja hengenluomisen ohella johtajuus on menossa suuntaan, jossa johtajan tehtävä on luoda toiminnallisia rakenteita, jotka määrittelevät pelisäännöt ideoiden kokeilulle käytännössä. Johtaja johtaa mahdollisimman vähän sisältöä. Sisällön sijaan hän ohjaa muotoa. Myös Goforella ideoiden realisoiminen on identifioitu yhdeksi strategiseksi kysymykseksi.

Miten rakkaus liittyy itseohjautuvan organisaation johtamiseen?

Karoliina ei usko, että johtajuuden tarve tulevaisuudessa katoaa. Hän kuitenkin povaa, että johtajuudesta tulee ​jaettua.​ Jaetussa johtajuudessa tärkeää on, että kaikki saavat äänensä kuuluviin ja kokevat itsensä arvostetuksi. Jotta syntyy uutta ja arvokasta, täytyy tukea mielipiteiden monimuotoisuutta. Johtajuuden jakamista ei voi kuitenkaan käskeä, vaan se vaatii oikeanlaisen ilmapiirin luomista ja kannustamista.

Karoliinan mukaan tunneilmaston luominen on avainasemassa itseohjautuvan organisaation toiminnassa. Jotta henkilöstön osaaminen saadaan todella hyödynnettyä, on tärkeää luoda kulttuuri, jossa ihmiset haluavat ja uskaltavat heittää ideoita.

“Ihmisille on äärettömän epämiellyttävää antaa omat powerpointtinsa keskeneräisenä nähtäväksi, koska meillä on sellainen kulttuuri, että asiantuntijan pitää osata”,  Karoliina toteaa.​ ​Tästä häpeän kulttuurista organisaatioissa on päästävä eroon. Olen Karoliinan kanssa samaa mieltä siinä, että ilmapiirin pitää kannustaa yhdessä tekemistä ja positiivista draivia työtä kohtaan. Tarvitaan rakkautta toisessa olevan timantin hiomiseen ja potentiaalin esiin tuomiseen. Juuri tähän rakkauteen itseohjautuvan organisaation johtamisen tulisikin tähdätä.

 

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *