Blogi • 06.02.2020

Jaksaminen on pääasia

Jaksaminen on pääasia

THL:n mukaan joka neljäs suomalainen työikäinen on kokenut työuupumusta. Tilastokeskuksen mukaan työ ajaa entistä useampia loppuun. Burn out -blogisarjassa Goforen asiantuntijat paitsi pohtivat jaksamista, itseohjautuvuutta ja elämänhallintaa myös taklaavat uupumiseen liittyviä käsityksiä. 

Illalla utelias mieli kaivoi taas esiin töissä kesken jääneet pohdinnat. Roppakaupalla innostavia asioita menossa. Monta rautaa tulessa. Aamuyöllä pää kävi kierroksilla. Yhden asian kun siirsi sivuun, tuli toinen tilalle. Sydän hakkasi rinnassa.

Sumuinen aamu. Olo oli vähän kipeä, mutta ei riittävästi, jotta olisi malttanut jäädä kotiin. Paljon kiinnostavia asioita odottamassa. Iltapäivällä odotti aika työterveyteen. Hengittäminen tuntui raskaalta ja sydän pamppaili edelleen omia tahtejaan. Istuin vastaanottohuoneen tuolille ja aloin kertoa flunssaisesta olosta. Yhtäkkiä itkin tuntemattoman ihmisen edessä. Tuntuipa hyvältä.

THL:n Terveys-tutkimuksen (2011) mukaan  joka neljäs suomalainen työikäinen on kokenut työuupumusta. Tilastokeskuksen tuoreen julkaisun Digiajan työelämä mukaan työt ajavat entistä useampia loppuun. Omakohtainen kosketus uupumukseen sai viimeistään ymmärtämään, kuinka tärkeää jaksaminen ja aktiviinen palautumisesta huolehtiminen on.

Syksyllä 2019 Tampereen yliopiston yrittäjyyden opintoihin liittyvälle kurssille haettiin innovaatiohaasteita. Koin, että tässä voisi olla sekä kiinnostava, haastava että hyödyllinen aihe kurssilaisille pureskeltavaksi. Goforen haaste ei ollut helpoimmasta päästä. Sen otsikko ja aihe olivat seuraavat:

Tietotyöläisen Parempi Arki – Miten selviytyä innostuksesta ja muutoksesta kuormittumatta?

”Gofore on kasvanut voimakkaasti ja palkannut asiastaan innostuvia ja tekemisen meiningillä varustettuja ihmisiä. Goforella merkittävä osa päätöksenteosta ja valinnoista tapahtuu yksittäisten työntekijöiden tasolla. Vapautta mutta myös vastuuta on paljon. Samaan aikaan työn sisältö, työskentelytavat ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat entistä nopeammin. Miten Gofore voi olla tukemassa työntekijöidensä hyvinvointia ja työssä suoriutumista tässä ympäristössä? Miten tukea voidaan tarjota eri tavoin ja eri kanavissa?”

Ryhmän tehtävänä oli siis etsiä keinoja 1) parempaan työssä jaksamiseen ja 2) vahingollisen ylikuormituksen ehkäisyyn. Erittäin innostuneesti aiheeseen suhtautunut opiskelijaryhmä haastatteli viime syksyn aikana noin 15 goforelaista. Goforen työntekijät näkivät aiheen tärkeäksi ja halusivat auttaa ryhmää tietotäyteisen työnsä kuvaamisessa. Alla on avattu tarkemmin tutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä. Löydösten pohjalta suunniteltuja muutoksia esittelemme blogisarjan seuraavassa osiossa.

Yksin ei ole kaksista

Epäonnistuminen tuntuu puolta pienemmältä yhdessä koettuna. Onnistumisen ilo kertautuu kertomalla toisille. Tämä pätee niin projekteissa työskenteleviin, myyjiin kuin yrityksen johtoonkin. Vauhdilla kasvavassa yrityksessä on tärkeää varmistaa, että jokaiselle löytyy olkapäätä ja yläfemman vastaanottajaa roolista riippumatta.

Opiskelijaryhmän haastattelut korostivat yhteisen tekemisen ja sosiaalisten siteiden merkitystä Goforen organisaatiossa, josta puuttuvat perinteiset organisaatiokaavioissa kuvatut käskylinjat ja tarkat esimiesroolit. Kasvavaa organisaatiota ei voi johtaa pelkästään keskiarvojen kautta. On tärkeää miettiä meitä jokaista kuudesta sadasta yksilötasolla.

Onhan jokaisella yksi tai useampia työelämän luottokavereita?

Väsytystekniikka

On helppoa luoda itse itselleen krooninen väsytystekniikka. Pinttyneet tottumukset organisoida omaa työtä, aikatauluttaa tekemistä, hallita tietoa ja olla saavutettavissa ovat työuran muinaishistoriasta. Maileista on siirrytty välittömiin viesteihin. Tietoa kaadetaan tynnyristä. Vain offline-tilassa vessassa voit kokea rauhan. Valitettavasti moni työtaparemonttia kaipaava on niin kiireinen, ettei ehdi enää varata aikaa kiireensä hallintaan.

Myös monia moderneja organisaatioita yhdistävä työn tekemiseen liittyvä vapaus lymyää väsymyskeskustelun taustalla. Vapaus olla kaikessa kiinnostavassa mukana. Vapaus ahnehtia itselleen sata ja yksi projektia. Vapaus tehdä töitä vähän joka hetkessä ja tilanteessa. Olemme kuin lapsia karkkikaupassa ilman karkkipäivän ja viikkorahan rajoitteita. Kontrolli pettää, kun kukaan ei ole asettamassa rajoja, arvioimassa työmääriä ja kysymässä työtehtävien priorisoinnin perään. Ehkä lasten kasvatukseen liitetty resepti sopivin määrin annosteltavasta rakkaudesta ja rajoista sopii myös työntekijän kasvutarinaan.

Sairaan hyvästä hyvin sairaaksi

Haastatteluissa pohdittiin, miten tärkeää on luoda luottamuksen ilmapiiri, jotta jokainen saa olla myös epätehokas, väsynyt ja kilpailukyvytön. Jaksamisen kulissia pidetään herkästi yllä, kunnes koittaa dramaattinen loppukohtaus. Projektin sankari joutuu siirtymään sivuosaan.

Aliisa Pietilän vastikään valmistunut lopputyö aiheesta ”Työstä palautuminen itseohjautuvissa organisaatioissa” on tutkinut samoja teemoja Goforen kaltaisissa yrityksissä. Kysyin Aliisalta, mitä omasta mielestään yllättävää hän löysi lopputyötä tehdessään. Hän nosti esiin väsymyksestä kertomisen vaikeuden, mutta myös väsymyksen huomaamisen vaikeuden työkavereissa. Itsensä johtamisen taidoksi hän nostaa kyvyn huolehtia itsestään ja pyytää apua.

Työ seuraa tekijäänsä

Kotiavaimet on helppoa unohtaa toimiston pöydälle, mutta moni muu asia seuraa pyytämättä kotiovelle asti. Kuormittavasta ajatustyöstä ei siirrytä nappia painamalla vapaa-ajan vaihteelle tai lomatunnelmaan. On opittava aivan uusia taitoja ja tekniikoita, jotta työminän saa suostuteltua tauolle.

Moni unohtaa, että sama pätee myös toisinpäin. Murheet ja ongelmat työn ulkopuolisessa maailmassa eivät jää toimiston oven ulkopuolelle. Aliisa Pietilä nostaa yhdeksi sudenkuopaksi sen, että omaa tilannetta ei osata miettiä kokonaisuutena. Ei tiedosteta, että raskaassa elämäntilanteessa ei pysty tekemään töitä samalla tavalla kuin normaalisti.

Yhteenveto

  • Käytä kollegan, esimiehen tai valmentajan tukea. Kun onnistut,  jaa onnistumisen ilo. Kun epäonnistut, jaa kompastumisen suru. Puhu mieltä vaivaavista ongelmista. Usein asian ääneen sanominen jo ratkaisee sen. Vastavuoroisesti tue, kehu ja auta työkavereitasi. Myös auttaminen tukee omaa jaksamistasi.
  • Ole itsellesi äidillisen tiukka. Ei töitä illalla. Ei töitä viikonloppuna. Älä ota uutta tehtävää, jos vanhat ovat kesken. ”Ei, ei ja ei”. Käytä aikaa aktiivisesti myös palautumiseen, eli asioihin, jotka vievät työasiat mielestä ja tuovat hyvää fiilistä.
  • Uskalla olla oma itsesi. Sano ääneen, kun väsyttää tai harmittaa. Kun sanot asian ääneen, niin lähdet myös ratkaisemaan sitä. Mielen kovuutta ja omien tarpeiden painamista taka-alalle tarvitaan toisinaan elämän suurissa kriiseissä, mutta arki ei ole kriisiä.

Mikko Nurmi
Johdon neuvonantaja

Goforen tavoitteena on olla tunnustettu työkulttuurin uudistaja ja paras mahdollinen työyhteisö. Missiomme on muuttaa maailmaa entistä paremmaksi. Voimme parantaa työelämää kehittämällä muun muassa työskentelyn tapoja, työkaluja ja työn yhteisöllisyyttä. Blogisarjan seuraavissa teksteissä pohdimme käytännön keinoja tietotyöläisen jaksamisen tukemiseen.

Lähteet:

Aliisa Pietilän lopputyö: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/40915

Tietotyöläisen Parempi Arki – Case Gofore tutkimuksen tekijät: Ida Pajupuro, Mirjam Schwitter, Riitta Pernu, Sriram Kumar ja Ville Henttonen

Mikko Nurmi

Mikko Nurmi

Mikko haluaa ratkoa yritysten ja yhteiskunnan ongelmia hyödyntäen käyttäjäymmärrystä, liiketoimintaosaamista ja uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Osoituksena idearikkaudesta ovat yli sata myönnettyä patenttia käyttöliittymien ja digitaalisten palveluiden alueilta.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.