Syksyllä 2026 on tullut esille turhan useita vähittäiskauppojen kylmäketjuihin kohdistuneita kyberhyökkäyksiä ympäri Eurooppaa. On vaikeaa olla välttymättä ajatukselta, onko näillä tapahtumilla myös geopoliittisia kytköksiä. Selvää lienee kuitenkin se, että puhtaita vahinkoja tai ketjuuntuneita sattumia ne eivät ole.
Oli tapahtumien takana kuka hyvänsä, toiminta on ollut tarkoituksellista. Digitaalisuuden varaan rakentuneen yhteiskuntamme arjen pyöriminen arvoketjujen varassa konkretisoituu tilanteissa, jossa ketjuja onnistutaan häiritsemään. Hybridiuhkien aika muuttaa kokonaisturvallisuuden periaatteita. Olemme digitaalisen kokonaisturvallisuuden ydinkysymysten äärellä.
Elintarvikehuolto on keskeinen osa huoltovarmuutta – tämä on ilmeistä. Ihmisen ja ravinnon symbioosin tärkeyden tiivisti jo Alfred Henry Lewis toteamalla, miten ”Ihmiskunnan ja anarkian välillä on lopulta vain yhdeksän ateriaa.”
Lewisin ajatusmalli aterioiden ja anarkian keskinäisestä riippuvuudesta korostaa, miten eurooppalaisten kauppojen sulavissa pakastimissa tuskin on kyse vain hakkereiden puuhastelusta. Digitaalisen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta olemme suurempien asioiden äärellä.
Häiriöt ja haasteet kertautuvat arvoketjuissa
Huoltovarmuuskeskus toteaa tuoreessa ja kattavassa raportissaan Ukrainan opeista:
”… yhteiskunnan toimintakyky vakavassa ja pitkittyvässä kriisissä rakentuu kyvystä säilyttää arjen perustoiminnot ja kohdata kriisi yhtenäisesti toimivana kansakuntana. Varautumisen onnistumista ei ratkaise vain yksittäisen järjestelmän suojaus, vaan energian, digitaalisten yhteyksien, logistiikan, fyysisen suojauksen, rahoituksen, informaatioturvallisuuden ja materiaalien muodostama kokonaisuus.”
Kokonaisuudessa on kyse arvoketjuista. Arvoketjussa jokaisen osa-alueen on toimittava, myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Nyt on isketty elintarvikealan arvoketjun loppupäähän ja vaikutukset kohdistuvat tuotteisiin, jotka ovat pitkälle prosessoituja ja kulkeneet logistisesti ja tuotannollisesti pitkän matkan. Taloudellisesti katsottuna kyberhyökkäyksen negatiiviset vaikutukset on saatu optimoitua.
Näyttävissä kuluttajakohteisiin kohdistuvissa kyberiskuissa onnistutaan usein luomaan turhia kustannuksia, vaivaa ja sotkujen selvittelyä, mutta vahinkoketju ei rajaudu niihin.
Näyttävissä kuluttajakohteisiin kohdistuvissa kyberiskuissa onnistutaan usein luomaan turhia kustannuksia, vaivaa ja sotkujen selvittelyä, mutta digitaalisten arvoketjujen varaan rakentuvassa maailmassa vahinkojen ketju ei rajaudu niihin.
Taloudellisten vaikutusten lisäksi digitaalisen yhteiskunnan kriittiseen infraan vaikuttamisessa vaikutetaan myös ihmisten luottamukseen, jopa ajatteluun; mikä onkaan tehokkaampi tapa vaikuttaa ihmisten arkeen ja turvallisuuden tunteeseen kuin luoda mielikuvaa siitä, ettei ruoan saaminen ehkä olekaan varmaa tai helppoa. Pelkkä ajatus ruoan saamisen epävarmuudesta haastaa niin yhteiskunnan kuin yksilöiden resilienssiä.
Digitaalinen kokonaisturvallisuus vaatii vahvaa tilanneymmärrystä
Hybridiuhkien aika muuttaa kokonaisturvallisuuden periaatteita. Keskeistä on varmistaa digitaalisuuteen rakentuneen yhteiskuntamme toimivuus, rakenteet ja kriittisen datan virtaus kaikissa olosuhteissa.
Käytännössä tämä tarkoittaa reaaliaikaista tilannekuvaa sekä toimintakriittisten järjestelmien, datan, varmenteiden ja identiteettien yhteen toimivuuden varmistamista tavoilla, joka huomioi muun muassa niin kyberturvan kysymykset, monipuolistuvat häirintäpyrkimykset kuin teknologiset riippuvuudet.
On tärkeää ymmärtää, että osa tilannekuvaratkaisuista, jotka palvelivat hyvin ennen, eivät enää riitä suojaamaan ja vastaamaan modernin, digitaalisen ajan kokonaisturvallisuuden kysymyksiin.
Osa aiemmin riittävästi palvelleista tilannekuvaratkaisuista eivät enää riitä vastaamaan modernin, digitaalisen ajan kokonaisturvallisuuden kysymyksiin.
Ketjuuntuvien häiriöiden tilanteessa viranomaiset eivät välttämättä ehdi auttaa kaikkia heti. Siksi suomalaisyritysten ja kriittisten toimijoiden on tärkeää myös huolehtia riittävästä omasuojasta – eli kyvystä suojata omaa toimintaa omin toimenpitein.
Konkreettisia keinoja ovat muun muassa digitaalinen omavaraisuus ja suvereniteetti, ICT-ympäristöjen tekninen eristäminen sekä varautumis- ja jatkuvuussuunnittelu. Yllättäviä ja jopa utopistiselta tuntuvia skenaarioita tulee mallintaa etukäteen ja miettiä sekä harjoitella vaihtoehtoiset toimintamallit haastavien tilanteiden varalle.
Pää kylmänä kylmien faktojen äärellä
Suomalaisille on ominaista, että tuleen ei jäädä makaamaan. Nyt todennetuista kyberpoikkeamista on tärkeää ottaa opit nopeasti talteen ja siirtää digitaalisissa ketjuissa tapahtuvan vaikuttamisen anatomian tunnistaminen myös muille toimialoille.
Miten vastata ja varautua digitaalisissa maailmassa tapahtuvaan vaikuttamiseen?
Havainnot kytkeytyvät digitaalisten arvoketjujen ajatukseen:
- Entistä parempaa arvoketjujen tunnistamista yli toimialarajojen
- Oman organisaation tilannekuvan ja -ymmärryksen riittävyys ja mahdolliset päivitystarpeet
- Potentiaalisten iskukohteiden löytämistä ennakkoon, joihin vaikuttamalla saadaan suurin negatiivinen vaikutus aikaiseksi arvoketjussa.
- Ymmärtää entistä paremmin fyysisen ja digitaalisen maailman rajapinnat: Parempi hahmotus, mihin asti digitaalisten ratkaisujen kautta voidaan vaikuttaa ja miten turvataan toiminta tilanteessa, kun ”digi lähti just alta”.
Millaisiin kyberuhkiin pitäisi varautua seuraavaksi?
Turvallisuuden integroiminen arkkitehtuureihin, alustoihin ja suunnitteluprosesseihin mahdollistaa, että organisaatiot voivat rakentaa luotettavia järjestelmiä, joissa on vahva tietosuoja, vikasietoisuus ja turvalliset operatiiviset toimintamallit.
Autamme eri järjestelmien kyberturvallisuuden vaatimustenmukaisuuden kehittämisessä ja turvallisuusratkaisuiden suunnittelussa. Samalla huomioimme ihmisen roolin osana turvallisuutta ja autamme kehittämään toimintatapoja sekä turvallisuuskulttuuria.
