Työelämä on jatkuvan muutoksen kourissa. Se vaikuttaa työn tekemiseen, työvälineisiin ja työn luonteeseen. Työelämään kohdistuu valtavia odotuksia ja haasteita – digitalisaatio, globalisaatio, innovaatiot, monimuotoisuus, epävarmuus – tämä kaikki asettaa suuria paineita organisaatioille, niin yritysmaailmassa kuin julkishallinnon toimijoiden keskuudessa.
Moderni organisaatio käsittelee muutosmaailmaa strategisesti ja ennakoivasti, panostaa joustavuuteen ja mukauttaa toimintaansa jatkuvasti ottaen huomioon liiketoiminnan tavoitteet, toimintaympäristöt ja kehittyvät teknologiat. Jotta kehitykseen käytetyistä investoinneista saadaan hyödyt irti, tulee varmistaa, että muutokset realisoituvat. Tämä tapahtuu ainoastaan panostamalla henkilöstöön. Kun ihmiset alkavat toimia ja ajatella uudella tavalla, muutoksista tulee totta.
Mitä on moderni työ?
Moderni työ on monelle yhtä kuin digitaalisuus. On totta, että modernissa työssä kivijalkana toimii digitaalinen työympäristö, jonka avulla voidaan tehdä työtä paikasta ja laitteesta riippumatta. Silti käsite moderni työ on teknologiaa suurempi kokonaisuus: siinä korostuu työn joustavuus, itsenäisyys, monimuotoisuus ja jatkuva kehittyminen.
Moderni työ ei ole välttämättä helppoa tai yksinkertaista. Se voi olla stressaavaa, monimutkaista ja epävarmaa. Työ on luonteeltaan yhä enemmän itseohjautuvaa ja vaatii tekijältään jatkuvaa oppimista ja mukautumista. Käsittelemme suuria määriä tietoa ja hyödynnämme monipuolisesti erilaisia sovelluksia ja järjestelmiä. Mahdollisuutemme valjastaa ihmisen ja teknologian välisiä synergioita kasvavat kaiken aikaa. Työtehtäviä pyritään jatkuvasti automatisoimaan, tietokoneohjelmat voivat hoitaa etenkin rutiininomaisia, toistuvia tehtäviä, jolloin ihmiset voivat keskittyä luovempaan ja vaativampaan työhön. Olemassa olevat työntekijäroolit kehittyvät, uusia rooleja ja tehtäviä syntyy, vanhoja tehtäviä voi poistua kokonaan. Työntekijän tulee jatkuvasti omaksua uutta, ei ainoastaan varsinaisen työnsä osalta, vaan myös työvälineisiin ja järjestelmiin liittyen sekä yhteistyön tekemisen osalta.
Amerikkalainen tutkija Jane McConnell on pitkään tutkinut organisaatioita digitaalisella aikakaudella ja sitä, miten ne muuttuvat ja kehittyvät. McConnellin tutkimukseen digitaalisista organisaatioista osallistui vuosina 2006–2016 yli 300 organisaatiota kansainvälisesti, ja sen johtopäätöksiin kuului oleellisena ajatuksena se, että painopiste tulee siirtää teknologioista ihmisten käyttäytymiseen ja asenteisiin. Tämän vuoksi moderni organisaatio keskittyy kehityksessään ajattelutapoihin, mahdollistajiin ja kykyihin: inhimillisiin kyvykkyyksiin.
Työntekijä on modernin työn keskiössä. McConnellin tuoreemmassa tutkimuksessa keskitytään uudenlaiseen, rohkeaan työntekijätyyppiin, joka on suuri pääoma organisaatioille epävakaassa, muuttuvassa maailmassa. Vuonna 2021 ilmestyneessä kirjassaan ’The Gig Mindset Advantage’ McConnell kuvaa joustavuutta, yrittäjähenkisyyttä ja oppimiskulttuuria modernin organisaation tärkeinä mahdollistajina. Keskiössä on kokopäiväinen työntekijä, joka omaa freelancerin aloitteellisuuden ja itsensä johtamisen taidot. Hän asettaa etusijalle taitojensa kehittämisen, hän haastaa normeja ja jakaa tietoa.
Onnistuneeseen muutokseen päästään vain systemaattisella tekemisellä ja ihmisiä monipuolisesti tukemalla. Sitä kutsutaan ihmislähtöiseksi muutosjohtamiseksi.
Modernin organisaation kehittyminen
Niin teollisuuden kuin julkishallinnon puolella asiakkaamme ovat digitaalisen transformaation uuden aallon keskellä (tarkemmin sanottuna aallokon, sillä kehittyminen on jatkuvaa). Jatkuvan kehittämisen myötä merkitykselliseksi muodostuu kyky viedä muutokset läpi. Onnistuneet muutokset vaativat systemaattista tekemistä ja ihmisten monipuolista tukemista. Ihmiset ovat hyvin erilaisia, he myös omaksuvat uutta eri tavoin. On tärkeää tarkastella muutoksia eri näkökulmista ja tarjota työkaluja niiden omaksumiseen. Muutoksista tulee totta vasta, kun ihmiset alkavat ajatella ja toimia uudella tavalla.
Ihmislähtöinen muutosjohtaminen on avain muutosten hyötyjen realisoitumiseen
Miten alkuun?
Organisaation kulttuurin ja inhimillisten kyvykkyyksien kehittäminen on aikaa vievää ja panostusta vaativaa työtä ja se tarvitsee strategisia päätöksiä, omistajuutta ja sitoutumista. Ihmislähtöinen muutosjohtaminen voi auttaa organisaatioita pitämään kiinni uusista toiminnoista, käytännöistä ja järjestelmistä. Muutosjohtamisen malleilla ja työkaluilla voidaan varmistaa, että tavoitellut muutokset ovat linjassa organisaation vision ja strategian kanssa, ja niistä saadaan halutut hyödyt irti.
Esimerkkejä muutosjohtamisen tehostamiseksi omassa organisaatiossa:
- Tarkastele organisaatiosi koulutustarjontaa muutosjohtamisen näkökulmasta
- Tarjotaanko henkilöstölle tukea ja koulutusta muutosjohtamiseen? Pohdi, miten etenkin esihenkilöille sekä kehitys- ja projektitehtävissä toimiville henkilöille mahdollistetaan osallistuminen muutosjohtamisen koulutuksiin ja valmennuksiin.
- Tarkastele organisaatiosi projektimalleja muutosjohtamisen näkökulmasta
- Tehdäänkö teillä tyypillisessä projektissa muutosvaikutus- ja sidosryhmäanalyysit? Projekteissa on hyvä panostaa sidosryhmäymmärryksen perusteella strategiseen, ihmislähtöiseen muutossuunnitelmaan, joka kirkastaa muutoksen tavoitteet henkilöstölle ja auttaa eri rooleja sitoutumaan muutokseen käytännössä. Suunnitelman avulla pystytään varmistamaan, että muutosjohtamisen toimenpiteiden suunnittelulle ja toteuttamiselle on riittävät resurssit.
Muutosjohtamiseen lisävoimaa tekoälyn avulla
Viime aikoina generatiivinen tekoäly on nostattanut paljon keskustelua. Siitä ollaan montaa mieltä, joku kokee sen mahdollisuutena, joku uhkana. Ajattelen, että tämä teknologia pystyy tukemaan meitä ihmisiä, jotta voimme työntekijöinä sopeutua paremmin jatkuvasti muuttuvaan työelämään ja pysyä mukana sen ilmiöissä. Tekoälyn avulla työtä viedään jatkuvasti modernimpaan suuntaan, parannetaan digitaalista työympäristöä, kehitetään teollisuutta älykkäämpiin ratkaisuihin, digitalisoidaan yhteiskunnan toimijoiden prosesseja. Näiden lisäksi tekoälyä voidaan hyvin hyödyntää myös muutosjohtamisen tukemiseen, sujuvoittamaan ihmisten arkea ja jättämään tilaa inhimillisille taidoille.
Tekoälyn avulla voidaan vapauttaa aikaa ihmisen luovuudelle antamalla tekoälyn hoidettavaksi ne tehtävät, jotka ovat helposti ihmiselle aikaa vieviä, mutta joissa ei varsinaisesti tarvita inhimillisiä ominaisuuksia. Muutama esimerkki käyttötapauksista muutosjohtamisen yhteydessä:
- Isojen tietomäärien, kuten haastattelu- tai kyselytuloksien järjestely ja luokittelu
- Virtuaalisten työpajojen muistiinpanojen ja tehtävälistojen luominen
- Muutosviestinnän materiaalien luonnostelu
Ihanteellisesti teknologia voi tukea ihmisiä sopeutumisessa jatkuvasti muuttuvaan työelämään ja sen ilmiöihin
Me muutosjohtamisen, teknologian, liiketoiminnan ja muotoilun asiantuntijat Goforella autamme organisaatioita menestymään modernissa työssä. Ajatuksemme on, että teknologia mahdollistaa kehityksen ja skaalautumisen tulevaisuuden vaatimuksiin, mutta investoinnit realisoituvat vasta ihmisten kautta.
