Terveydenhuolto on alue, jossa digitalisaation vaikutusten ennustetaan olevan poikkeuksellisen suuria ja uskalletaanpa siitä jopa toivoa ratkaisua, kun yhteiskuntamme ikärakenne muuttuu vauhdilla kalliimpaan suuntaan. Toistaiseksi tulokset näkyvät kuitenkin pääasiassa kulissien takana ja digitaaliset palvelut asiakasrajapinnassa ovat harvinaisia.
Tässä jaksossa studiossa mukanani on Mehiläisen tietohallintojohtaja Kalle Alppi. Hänet on palkittu vuonna 2015 Vuoden CIO:na työstään Roviolla. Keskustelimme Kallen kanssa terveydenhuollon muutoksesta ja erityisesti IT:stä muutoksen eteenpäin viejänä. Löydät jakson SoundCloudista ja Spotifysta.
Kallen kanssa puhuessa vahvistui käsitys, että ongelmana terveydenhuollon asiakaskokemuksen digitalisoinnissa ei ole teknologia. Tämän päivän teknologia tarjoaa monia yksinkertaisiakin ratkaisuja, kuten erilaiset digilääkäripalvelut, joita Mehiläinen on menestyksekkäästi kokeillut. Pikemminkin ongelmana on järjestelmän monimutkaisuus ja systeeminen luonne, jolloin muutosten tekeminen on haastavaa. Asiakkaat kuitenkin selvästi jo odottavat uusia, omaa elämäänsä helpottavia ratkaisuja ja niiden potentiaali palvelujen tehostamisessa on ihan selkeä.
Terveydenhuollon asiakaskokemuksen digitalisoinnissa ongelmana ei ole teknologia vaan järjestelmän monimutkaisuus ja systeeminen luonne, jolloin muutoksen tekeminen on haastavaa.
Johdon kyky nähdä digitaalisten palvelujen tuoma positiivinen muutos ja varsinkin rohkeus hieman keikuttaa olemassa olevia systeemejä on ratkaisevassa asemassa, oli sitten kyse yksityisestä tai julkisesta terveydenhuollon toimijasta. Goforen asiantuntijat ovat tukena tämän muutoksen tekemisessä. Terveydenhuollon IT-osaamisen lisäksi pyrimme erityisesti auttamaan asiakkaitamme omaksumaan hyviä käytäntöjä muilta toimialoilta. Näin syntyy innovatiivisia ja peliä muuttavia uusia toimintamalleja myös terveydenhuoltoon.
Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa tänään
Terveydenhuolto toimialana kiinnostaa suurta osaa meistä, koska kaikki olemme sen kanssa tekemisissä. Digimuutoksista puhuttaessa terveydenhuoltoa käytetään usein esimerkkinä; puhutaan esimerkiksi siitä, kuinka tekoäly tulee tekemään diagnooseja lääkäreiden sijaan. Kallen mukaan terveydenhuolto on kuitenkin toimialana monia muita reippaasti perässä. Alalla perusjärjestelmät sekä Suomessa että muualla maailmassa ovat melko vanhentuneita, ja niin lääkäreiden ja sairaanhoitajien kuin potilaidenkin arki tällä hetkellä on useimmiten taistelua järjestelmien kanssa. Terveydenhuoltoalalla uusien järjestelmien käyttöönottoa hidastaa vanhat tutut tavat, joihin kuuluu perusteellinen valmistelu ja testaaminen. Kalle kuitenkin huomauttaa, että tämän ymmärtää varmasti jokainen meistä, joka on ollut leikkauksessa – harva haluaa olla se, jolla uutta hoitomuotoa testataan.
Terveydenhuoltoalalla uusien järjestelmien käyttöönottoa hidastavat vanhat tutut tavat, joihin kuuluu perusteellinen valmistelu ja testaaminen, mikä on ymmärrettävää.
Mehiläisen palveluihin kuuluu runsaasti eri liiketoimintoja, ja Kallen mukaan näiden välillä on suuria eroja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Yksityisen terveydenhuollon puolella prosessikehitys on kiinni vain yrityksestä ja sen työntekijöistä, se tekee kehityksestä notkeaa. Julkisen terveydenhuollon puolella säätelyä ja asioista päättäviä elimiä on paljon enemmän, mikä tuo mukanaan omat kommunikaatio- ja yhteistyöhaasteensa. Sosiaalipalveluiden puolella digitaalisten palveluiden buumia vielä odotellaan, vaikka esimerkiksi jokapäiväiset työkalut, kuten pikaviestipalvelut, on otettu hyvin innovatiivisesti käyttöön ja niitä hyödynnetään tärkeisiin prosesseihin.
Digilääkäri palveluna
Mehiläinen on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut lääkäripalveluja verkossa yksityisellä puolella sekä osana työterveyshuoltoa. Nyt palvelu on saatu ensimmäistä kertaa kunnolla myös julkiselle puolelle, kun huhtikuun alusta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin asiakkaat saivat käyttöönsä ilmaisen digilääkärin ensimmäisinä Suomessa. Kallen mukaan tämä on tiettävästi ensimmäinen Kelan Kanta-palveluiden ostopalveluvaltuutuksen käyttöönotto Suomessa, ja kokeilusta on oltu innoissaan myös julkisella puolella.
Asiakkaiden näkökulmasta digitaalisten lääkäripalveluiden käyttöönotossa tärkeää on kynnyksen madaltaminen; ensimmäisen kokeilun tulee olla helppo ja toimiva.
Asiakkaiden näkökulmasta digitaalisten lääkäripalveluiden käyttöönotossa tärkeää on kynnyksen madaltaminen; ensimmäisen kokeilun tulee olla helppo ja toimiva. Digilääkärikäynnillä pystytään kuvan ja chatin avulla diagnosoimaan sairauksia, joiden diagnosointi on muutenkin lääkärissä suoraviivaista kuten silmätulehdus tai hengitystieinfektiot. Fyysistä lääkärikäyntiä tarvitaan digikäynneillä aloitettuihin tapauksiin yleensä vain, kun vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä kuten kuvantamista tai laboratoriotestejä. Kallen mukaan 70-80 % digikäynneistä pystytään hoitamaan loppuun saakka verkossa.
Digilääkäri-palvelussa tekoälyä hyödynnetään jo esimerkiksi esitietojen keruuseen. Tekoäly tarjoaa lääkäreille tukea diagnosoinnissa, mutta Kallen mukaan olemme todella kaukana tilanteesta, jossa tekoäly korvaisi lääkärit kokonaan. Hän näkeekin, että keskustelu lääkärit korvaavasta tekoälystä tulisi siirtää siihen, kuinka lääkärin aika käytetään mahdollisimman fiksusti potilaan hyväksi. Esimerkiksi juuri fyysisiä lääkärikäyntejä vähentävällä digilääkäri-palvelulla voidaan vaikuttaa dramaattisesti sairaanhoidon resurssointiin Suomessa. Pienillä askelilla voidaan saada suuria vaikutuksia aikaan ja helpottaa monien ihmisten elämää.
IT-ammattilaisten rooli terveydenhoitoalan kehityksessä
Mehiläisessä digitaalisia palveluita kehitetään vahvasti itse. Kalle kertoo, että hänellä on tällä hetkellä tiimissään enemmän koodaajia kuin koskaan ennen: 70 hengen digitaalisten palveluiden organisaatiossa on n. 30 hengen tiimi koodaajia. Samalla kuitenkin perinteisen teknologian ratkaisuihin etsitään keinoja nykyaikaan päivittämiseksi. Huippudigipalveluiden kehittäminen ja samanaikainen järjestelmien modernisoiminen tekee toimialan kehittämisestä äärimmäisen mielenkiintoisen ja haastavan – jo ilman sote-keskusteluja ja muita muutokseen painavia tekijöitä. Vaikka Mehiläisellä on onnistuttu yhdistämään ennakkoluuloton digikehitys järjestelmien päivittämisen kanssa äärimmäisen hyvin, on se Kallen mukaan ollut haastavampaa kuin hän alun perin luuli.
Terveydenhuoltoalalla lainsäädäntö ja hierarkia hidastaa toimintaa, ja Kalle myöntää prosessin olleen pitkä. Teknologisen kehityksen osalta hän kuitenkin huomauttaa, että tilannetta voi tarkastella myös toisesta perspektiivistä: ”Jos miettii asiaa toisinpäin, meillä on maksimiloppukäyttäjämäärä vain viisi miljoonaa. Verrataan esimerkiksi täysin skaalautuvaan peliekosysteemiin: sen täytyy olla reaaliaikainen alhaisella viiveellä ja pelaajien pitää pystyä kommunikoimaan eri mantereiden välillä. Tässä jo pelkästään verkon latenssit tulee haasteeksi. Ja sitten otetaan viisi miljoonaa suomalaista, jotka ei koko aikaa kuitenkaan käytä omia terveystietojaan. Mittakaavassa tätä pidetään jättimäisenä haasteena, mutta jos mietitään, että täytyy tehdä kelvollinen, nykyaikainen perusjärjestelmä ja siihen muutama asiakaskäyttöliittymä viisimiljoonaiselle kansalle, niin ei sen teknisesti pitäisi olla mahdotonta”
Terveydenhuollossa, kuten muillakin toimialoilla, toiminnan kehitys on aina liiketoimintalähtöistä. Jos liiketoiminnan johto ja avainhenkilöt eivät halua prosessikehitystä digitaalisten palveluiden avulla, se ei tule tapahtumaan. Koodaajien ja IT-ammattilaisten vastuulla on tuottaa kestävä ja käyttäjien luottamuksen ansaitseva toteutus, mikä vaatii vahvaa vuorovaikutusta loppukäyttäjien eli sekä asiakkaiden että terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Johdolta kuitenkin vaaditaan ymmärrystä ja halua kehittää, ja Kalle näkee, että digitaaliset terveydenhoitopalvelut kehittyvät yksityisellä puolella siksi, että liiketoimintajohto ymmärtää digitalisaatiota. Mehiläinen on tästä hyvä esimerkki: yrityksen ylimmässä johdossa on saman verran lääkäreitä ja hakkereita. Ehkä sama kehitys nähdään tulevaisuudessa myös vahvemmin julkisella puolella.
Uskotko sinä muutokseen?
Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin.
