Recoding-podcast: Tunteiden ymmärtäminen on kovimpia digitaitoja

Syksyn podcast-sarjan toisessa jaksossa puhutaan tunteista ja niiden tärkeydestä yritysten menestystekijänä. Vieraakseni sain Camilla Tuomisen, joka aloitti tunteista puhumisen yrityksissä silloin, kun sitä pidettiin vielä ’vaaleanpunaisena höttönä’. Camillan kanssa keskustelimme tunnetaitojen merkityksestä työn tuloksissa ja työtekijäkokemuksessa.

Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:


Innovointikyky tarvitsee tunteita

Camilla on tehnyt viimeiset seitsemän vuotta töitä yrityksissä tunteiden tunnistamisen ja johtamisen parissa. ”Enää tunteista ei puhuta vaaleanpunaisena höttönä. Tunteiden merkitys ja arvostus on jatkuvassa nousussa.”

Johtajat arvostavat työntekijöidensä innovointikykyä ja valmiutta heitellä villejäkin ideoita. ”Psykologisesti turvallisessa ympäristössä syntyy kahjoimmat ideat, joiden seassa voi piillä seuraava menestystarina.”

Troijan hevoseksi tunteiden merkityksen kasvussa Camilla nimeää tekoälyn: Tulevaisuuden tutkijat ja ajattelijat ovat yhtä mieltä siitä, että tekoälyn opettamisessa tarvitaan nyt inhimillistä puolta enemmän kuin koskaan. Sosiaalisen kanssakäymisen säännöt tai hiljaisten signaalien lukeminen ovat sellaista osaamista, johon tarvitaan meitä ihmisiä. Tunteilla on tässä työssä tärkeä rooli.


Sekä-että: rationaalista ja empaattista

Camilla korostaa sitä, että vaikka tunteista puhutaan, ei meidän pitäisi puhua pelkästään niistä. ”Faktojen tuoma rationaalinen informaatio on edelleen tärkeää, ja parhaimmillaan osaamme yhdistää faktan ja tunteet analyyttisesti.”

Johtamisessa on pitkään puhuttu kovista ja pehmeistä osa-alueista, ja tunteet ovat liittyneet näistä kaikkein pehmeimpiin. Tällainen jaottelu käy kuitenkin vanhanaikaiseksi, kun osaava työvoima on monen asiantuntijaorganisaation kovin kilpailuvaltti.


Työn muutos vaatii pääkopasta huolehtimista

Muutos maataloudesta tehtaisiin ja sittemmin toimistoihin on muuttanut sitä, mistä elementeistä työ koostuu. Tietotyössä, joka on täynnä kilpailevia viestejä ja piippaavia keskeytyksiä, meillä on paine pitää huolta omasta hyvinvoinnistamme ja jaksamisesta. ”Jos emme osaa johtaa omaa päätämme ja hallita stressiä, sillä on valtavat vaikutukset kognitiivisiin kykyihin.” Lopulta ne samat kyvyt tai niiden puute heijastuvat yrityksen tuloksellisuuteen ja jokaisen omaan terveyteen.


Tunteita voi oppia lukemaan

Tunteiden kieltä voi oppia lukemaan ja ymmärtämään. Lapset ja nuoret saavat tunnetaitojen opetusta päiväkodeissa ja kouluissa. Myös työelämässä voitaisiin harjoitella näitä taitoja:
”Tiukoissa tilanteissa olisi hyötyä siitä, että tiedän, miten rauhoitan itseni tai ymmärrän, mitä tunteet koittavat minulle kertoa.”

”Jos tunteita turrutetaan, ollaan jatkuvasti sellaisessa seiskan-kasin maailmassa, joka on ’ihan jees’. Mutta kuka meistä sitten haluaa tyytyä sellaiseen?”

Uupumus ja kovat odotukset omasta suoriutumisesta ovat arkipäivää monille. Hallinnan tunne työpäivän aikana on yksi tärkeimmistä taidoista tulevaisuuden työelämässä. Myös tässä tarvitsemme ymmärrystä omista kognitiivisista kyvyistämme.


Tunteet muutosjohtamisen työkaluna?

On tutkittuakin tietoa, että muutos menee meillä helposti tunteisiin. Vaikka me kaikki tiedämme tämän omasta kokemuksestamme, on muutoksen johtaminen ja läpivieminen usein hyvin rationaalista. Johtamisessa maltetaan keskittyä tunteisiin vain harvoin. Camillan mukaan suora puhe tunnereaktioista olisi tervetullutta organisaatioiden muutoshankkeissa. Tunteista puhumisen positiivisista vaikutuksista on myös tieteellistä näyttöä: ”Kun ihmiset pystyvät nimeämään tunteet, niin myllerrystä kokeneet aivoalueet rauhoittuvat ja olo paranee.”

Tunteiden pullottaminen ei ole hyvästä, mutta toisaalta tunteissa vellominen ja niihin jumiin jääminen ei sekään palvele tarkoitusta. ”Tunteiden tarkoitus on, että ne tuovat meille energiaa ja informaatiota. Ne yrittävät kertoa meille jotain käsillä olevasta tilanteesta.” Jos siis jätämme tunteet narikkaan, tärkeää tietoa jää hyödyntämättä.


Tunteissa ei ole exceliä – siksi johtajan on syytä aloittaa itsestään

Sosiaalinen kanssakäyminen, luovuus ja intuitio ovat kaikki tulevaisuuden taitoja mm. World Economic Forumin mukaan. Niitä yhdistää tunteiden tapaan hähmäisyys, joka ei sovi exceliin. Siitä huolimatta kaikkia näitä taitoja voidaan opetella. Luottamusta, pelkojen tunnistamista ja epävarmuuden sietämistä ruokitaan johdon esimerkillä.

Tiedetään myös, että tunteet tarttuvat ja monia tunteita koetaan kollektiivisesti. Tunneilmaisua kaivataan työpaikoille, mutta entä jos joukossa on ’tunnejyrä’ – henkilö, jota muut väistelevät tai myötäilevät? ”Vaikka tunteiden ilmaisu on tärkeää, ei mikä tahansa käytös ole töissä sopivaa. Vihaisuus ja huutaminen on useimmiten merkki pelosta.”


Tunteista jokaisen sisäinen kompassi

Puhutaan paljon intuition kuuntelemisesta ja omien tunteiden tiedostamisesta. Miten jokainen meistä voi hyötyä siitä? Alun perin tunteet ovat auttaneet ihmistä selviytymään. Ne ovat kertoneet esimerkiksi uhista ja vaaroista. ”Mahanpohjassamme on edelleen eräänlainen tietokone, joka kertoo meille tietoa ja ohjeita. Tunteet yrittävät saada meitä kulkemaan jotain kohti ja poispäin jostakin. Jos tietty tilanne kertoo joka kerta meille saman viestin, olisi tunteita syytä kuunnella.”


Tunteiden tunnistamisen ja hyödyntämisen positiiviset vaikutukset?

Kun sallimme työpaikalla tunteet ja rohkenemme puhua niistä, tilan valtaa helpotus. Ilmapiiri muuttuu, kun yksilöt ja heidän erilaiset persoonallisuuden piirteensä ja perspektiivinsä osataan huomioida.


Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *