Kuinka työelämästä tehdään yhdenvertaisempaa suunnittelemalla digitaaliset palvelut ja tuotteet saavutettaviksi? Millaisia ovat työn tekemistä haittaavat digitaaliset esteet ja miten niitä pystyy purkamaan? Yhdenvertainen työelämä on kiinni vain tahtotilasta, sillä digitalisaatio ja teknologinen kehitys mahdollistavat jo nyt erilaisten käyttäjien huomioimisen, kirjoittaa Goforen saavutettavuusasiantuntija Tiina Mikkonen. Hän kertoo blogissaan Goforen sisäisten työkalujen saavutettavuustyöstä ja tuo esiin havaintojaan keskusteluista kollegoiden kanssa.
Miltä tuntuisi, jos työssäsi tarvitsema digitaalinen palvelu olisi pelkkää mustaa tekstiä valkoisella pohjalla. Et tietäisi, mistä linkistä tai painikkeesta pääset eteenpäin. Työskentely olisi hidasta, jopa mahdotonta.
Tällaisia digitaalisia esteitä työelämässä voi kohdata ihminen, jolla on rajoitteita aisteissa tai fyysisessä toimintakyvyssä. Esimerkiksi avustavia teknologioita käyttävien henkilöiden työskentely joko merkittävästi hidastuu tai työtä ei voi tehdä ollenkaan.
Digitalisaatio muuttaa työelämää ja työn tekemisen tapoja. Samalla teknologinen kehitys asettaa saavutettavuuden toteutumisen aivan uuteen valoon. On selvää, että näkövammainen ei voi toimia kaikissa ammateissa, mutta ammatissa, jossa näköä ei vaadita, pitää pystyä ja on mahdollista työskennellä. Ohjelmistokehittäjän tai veroasiantuntijan ei tarvitse nähdä, mutta ilman saavutettavia palveluita he eivät pysty työskentelemään.
Konkretia ja merkityksellisyys tuovat työn iloa
Me Goforella ajattelemme, että saavutettavuus ja käytettävyys ovat keskeinen osa ihmislähtöisten digitaalisen yhteiskunnan palveluiden rakentamista. Tällainen inhimillisen digitalisaation periaate ohjaa myös omien sisäisten työkalujemme saavutettavuuden jatkuvaa parantamista ja kehittämistä.
Kaksi keskeistä palvelua, joita koko 1500 asiantuntijayhteisömme käyttää päivittäin, ovat Hohto ja Timesheet. Ensimmäinen on ikään kuin ansioluettelo, jonne merkitsemme mm. omat projektimme ja jossa esittelemme osaamisemme ja taitomme. Jälkimmäinen on työtuntien kirjausjärjestelmä. Molempia pystyy käyttämään näppäimistöllä ja ruudunlukijalla.
Miten olemme sitten niitä kehittäneet? Sekä Hohdon ja Timesheetin tiimeissä on koodaavat saavutettavuusasiantuntijat, jotka ovat natiiveja ruudunlukijakäyttäjiä. Heidän asiantuntemuksensa ja käyttäjäkokemuksensa ansiosta palveluita kehittävät tiimit ovat pystyneet korjaamaan jo tehtyjä toteutuksia sekä huomioimaan saavutettavuuden uusien ominaisuuksien kehittämisessä alusta asti. Sekä saavutettavuusasiantuntijamme että tiimit ovat todella tyytyväisiä työskentelyyn ja kokevat työnsä merkitykselliseksi.
Koodaava saavutettavuusasiantuntijamme Ronja Pahaoja työskentelee Hohto-tiimissä ja saavutettavuusasiantuntija, ohjelmistokehittäjä Azra Tayyebi Timesheet-tiimissä. Kun keskustelen heidän kanssaan, motivaatio ja into paistaa läpi.
Ronja kertoo, miten työskentely koodin parissa on huippua. Koodaamisen lisäksi hän on päässyt myös katselmoimaan toteutuksia ja ux-suunnitelmia. Niissä on hänen mukaansa helppo nähdä oman työnsä hyöty. Palvelussa kehitettävät asiat auttavat heti Ronjaa ja muita avustavia teknologioita käyttäviä.
Azra korostaa, kuinka mielekästä työskentely on ollut, kun tiimi on kiinnostunut oppimaan uutta ja edistämään saavutettavuutta.
Hohto-tiimissä on esimerkiksi pidetty saavutettavuuskatselmointeja ux-suunnitelmille, sillä saavutettava design on tärkeä osa saavutettavien ominaisuuksien kehittämistä ja tukee kaikkia käyttäjiä. Hohto-tiimin designer Emma Nevala kuvaa, miten oman designin auki selittäminen auttaa huomaamaan epäloogisuuksia. On hyvä huomioida, että myös näkevät käyttäjät saattavat käyttää näppäimistöä.
Saavutettavuus kulkee mukana määrittelystä testaukseen ja julkaisuun
Saavutettavuutta edistetään ohjelmistokehityksen jokaisessa vaiheessa aina määrittelystä testaukseen ja julkaisuun. Olen havainnut, että se kannattaa ottaa osaksi esimerkiksi design systeemiä, jonka avulla palvelun perusta saadaan kuntoon.
Kun saavutettavuutta edistetään rinta rinnan palvelun kehittämisen kanssa, korjauksia ei tarvitse tehdä tuotantoon, toteaa Timesheet-koodari Ossian Rajala. Hänen mielestään työskentely helpottuu valtavasti, kun saavutettavuuden asiantuntija on mukana työssä. On huomattavasti sujuvampaa tehdä ratkaisuja, kun niiden toimivuudesta on mahdollisuutta keskustella asian aidosti hallitsevan ihmisen kanssa. Aikaa säästyy ja lopputulos on parempi. Ossian kokee palkitsevaksi sen, kun pystyy pala palalta korjaamaan Timesheetin ongelmia. Kun korjaus on tuotu peruskomponenttien tasolle, esimerkiksi onnistuttu toteuttamaan oikeanlainen painike, sitä jatkossa käyttämällä ei sama ongelma toistu.
Saavutettavuudessa on useita eri tasoja, kuten saavutettavuusasiantuntijamme Azra kuvaa kokemuksiaan. Jos palvelussa on vaikea edetä, myös palvelun käyttö on hänen mukaansa merkittävän hidasta laajalle käyttäjäkunnalle. Jos taas ruudunlukijakäyttäjä ei saa tietoa, missä linkki tai painike ovat, palvelun käyttö voi estyä kokonaan. Jos puolestaan sisäiset työkalut aiheuttavat esteitä työskentelylle, esimerkiksi näkövammaisten kohdalla tämä tarkoittaa jatkuvaa sopeutumista tilanteisiin. On selvää, ettei tilanne ole yhdenvertainen.
Parempaa työelämää digitaalisten esteiden purkamisella
- Digitalisaatio on muuttanut työelämää valtavasti, ja teknologinen kehitys mahdollistaa saavutettavuuden. Yhdenvertainen työelämä on kiinni tahtotilasta, ei siitä, onko se mahdollista.
- Jos puramme teknologiset esteet, yhä useampi ihminen pystyy työskentelemään rajoitteistaan huolimatta. Sillä on suuri merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
- Kun ihminen saa tehdä töitä ja käyttää omia taitojaan, hän voi paremmin. Digitaalisten palveluiden saavutettavuuden ja käytettävyyden aito huomioiminen hyödyttää lopulta tavalla tai toisella meistä jokaista.
