Blogi 8.6.2023

Systeemimallinnus auttaa edistämään ja kehittämään digitalisaatiota 

Digitaalinen yhteiskunta

Digitalisaation edistäminen kokonaisuutena edellyttää systeemistä muutosta yhteiskunnassa. Digikompassin kohdalla systeemimallinnus auttaa edistämään poikkihallinnollista yhteistyötä ja strategisia tavoitteita.

Mitä systeemimallinnus on? 

Systeemitarkastelu mahdollistaa syy-seuraussuhteiden kuvaamisen ja ymmärryksen syventämisen. Alun perin MIT:ssa kehitetyssä systeemidynaamisessa mallinnuksessa kuvataan järjestelmiin liittyviä syy-seurausketjuja ja takaisinkytkentöjä kausaalidiagrammien avulla.

Menetelmää voidaan hyödyntää hyvinkin erityyppisten ilmiöiden ja kokonaisuuksien kuvaamiseen, aina systeemisten innovaatioiden edistämisestä koulujen eriytymisen estämiseen. Mallinnus on hyödyllistä erityisesti tilanteissa, joissa päätösten ja niiden aikaansaamien vaikutusten välillä on merkittäviä aikaviiveitä. Tällöin pelkkä ketterä kokeileminen voi johtaa epätoivottuihin seurauksiin.

Digikompassi viitoittaa digitalisaation suuntaa Suomessa

Digikompassi viittaa Suomen valtionhallinnossa luotuun strategisen tason suunnitelmaan digitalisaation edistämiseksi ja pitää sisällään neljä osa-aluetta:

  1. digitaalinen väestö ja osaaminen
  2. digitaalinen infrastruktuuri
  3. yritysten digitalisaatio
  4. digitaaliset julkiset palvelut

Goforen toteuttaman systeemimallinnuksen avulla havainnollistettiin kuinka nämä osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tämä auttaa poikkihallinnollisen yhteistyön edistämistä ja digikompassissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista (mm. elämäntapahtumiin ja liiketoimintatilanteisiin pohjautuvien palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja saatavuus).

Digikompassissa systeemimallinnuksen avulla pyrittiin tuomaan sisällön ja sen osa-alueiden yhteydet mahdollisimman selkeästi esiin yhdessä kokonaiskuvassa. Malli ja sen kuvaukset ovat nähtävissä tarkemmin Digiohjelman sivustolta.  

Mallin ensimmäinen versio laadittiin perustuen digikompassin selontekoon ja siinä määritettyihin tavoitteisiin. Näiden perusteella hahmotettiin tavoitteita kuvaavia muuttujia ja niihin liittyviä tekijöitä. Mallinnuksessa hyödynnettiin myös aiemmin tehtyä systeemimallia julkisen hallinnon strategiasta. Seuraavassa vaiheessa kokoonnuttiin yhteen sidosryhmien kanssa ns. tulkintatiimin tapaamisiin, joissa oli tarkoitus validoida ja tarkentaa mallinnuksen tietoja ja tehtyjä valintoja. 

”Vuoropuhelu mahdollisti tiedon lisääntymisen ja paransi osallistujien ymmärrystä kokonaisuudesta”, kertoo Goforen vanhempi konsultti Minna Tontti. Projektissa oli suuri merkitys sillä, että eri asiantuntijoita myös haastateltiin ja työn aikana pidettiin yllä vuoropuhelua asiakkaan ja muiden osallistujien kesken.

Systeemimallinnus toteutettiin osana valtiovarainministeriön digitalisaation edistämisen ohjelmaa. 

Kohti systeemistä tavoitteiden mittaamista 

Digikompassin tavoitteet ja avaintulokset ovat ilmiöpohjaisia ja poikkihallinnollisia. Systeemiajattelu tuo näkyväksi hallinnonalarajat ylittävät vaikuttavat tekijät, jotka tulisi huomioida myös mittaamisessa. 

Mittareita tulee testata ja niiden antamia tietoja tulee voida arvioida kriittisesti. Systeemisessä toimintaympäristössä mittareita tulisi arvioida ja hallita jatkuvana kehittämisen kehänä päätöksenteko- ja kehittämisprosessien rinnalla. Sekä systeemimalli, että mittarit pyrkivät kuvaamaan todellisuutta. Niitä on hyvä testata ja kehittää iteratiivisesti yhdessä. Mitä enemmän tätä tapahtuu, sitä paremmin todellisuuden kuvaamisessa ja sen mittaamisessa onnistutaan. 

Mallin hyödyntäminen jatkossa 

Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020–2023 oli yksi pääministeri Marinin hallitusohjelman digitalisaatiohankkeista. Ohjelman roolina on ollut erilaisten yhteistoimenpiteiden kautta ohjata, tukea ja kannustaa viranomaisia viemään kansalaisille ja yrityksille suunnattu palvelutarjontansa digitaaliseen palvelukanavaan. Ohjelmaan sisältyi hallitusohjelmasta myös digitaalisten julkisten palveluiden saavutettavuus ja riittävien palveluiden käytön tukipalveluiden turvaaminen kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. (Linkki ohjelman loppuraporttiin

Digiohjelma kokonaisuudessaan tuli päätökseen 31.3.2023. Päätöstilaisuudessa (linkki tilaisuuden tallenteeseen) todettiin, ettei työtä digitalisaation eteen ole luonnollisestikaan saatu valmiiksi mutta siinä on päästy selkeästi eteenpäin. Digiohjelmassa tehty työ, kuten systeemimallinnuskin, auttaa ihmisiä ja organisaatioita poikkihallinnollisessa yhteistyössä ja se tulee ottaa käyttöön. Nyt toimijoiden tehtäväksi tuleekin miettiä, miten tehtyä työtä voidaan edelleen hyödyntää ja millaisella toimenpiteillä jatketaan. 

Toimeenpannaan Digikompassi!

Jarkko Levasma, ICT-johtaja, Valtiovarainministeriö 

Kaiken kaikkiaan systeemitarkastelu tukee kokonaisuuden hahmottamista ja yhteistä ymmärrystä. Mallinnuksen avulla voidaan edistää poikkihallinnollista yhteistyötä ja tarvittavan osaamisen kehittämistä, koska se auttaa tunnistamaan, mitkä kaikki toimijat tai näkökulmat tiettyyn laajaan ilmiöön liittyvät.​ Valmistunut systeemimalli tukee tavoitteiden ja avaintulosten priorisointia. ​Usein on myös tarpeen tunnistaa toisiaan edellyttäviä ja seuraavia toimenpiteitä: mitä pitää olla ennen kuin jotain muuta voidaan tehdä? 

Goforen asiantuntijat edustavat laaja-alaisesti osaamista, jollaista nykyisellään ja tulevaisuudessa kehitystyössä tarvitaan – kehitämme asiakkaidemme toimintaa niin kulttuurin, toiminnan kuin ratkaisuiden osalla. Meillä on vahva jalansija eettisen digitaalisen yhteiskunnan rakentamisessa ja tuolla tiellä haluamme myös tulevaisuudessa jatkaa. Systeemitarkastelu ja ilmiöpohjainen johtaminen ovat osa hyödyntämiämme menetelmiä sekä ajattelutapaamme. 

digitalisaatio

systeemimallinnus

tiedolla johtaminen

Sampsa Ruutu

Sampsa työskentelee Goforella johdon konsulttina ja datatieteilijänä. Työssään hän soveltaa systeemimallinnuksen ja edistyneen analytiikan menetelmiä organisaatioiden tiedolla johtamisen tarpeisiin. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori, ja hän on väitöskirjassaan tutkinut miten systeemisiin innovaatioihin ja digitaalisiin alustaekosysteemeihin liittyviä syy-seuraussuhteita ja kehityskulkuja voidaan ymmärtää paremmin mallinnusmenetelmien avulla.

Takaisin ylös