Recoding-podcastin yhdeksännessä jaksossa tapasin Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtajan Mikko Rusaman. Mikko kertoi, miten Helsingistä rakennetaan sen asukkaille digitaalista ja asiakaslähtöistä kaupunkia.
Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:


Tavoitteena maailman toimivin kaupunki

Helsingin kaupungin tavoite on kaikkea muuta kuin vaatimaton. Helsingistä halutaan rakentaa maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. ”Tämä tavoite on kaupunkistrategian visio. Se on mielestäni hieno ja riittävän kunnianhimoinen – ja olemme sitoutuneita siihen. Digitalisaatio ei koskaan ole tavoite itsessään, vaan se on keino saavuttaa tämä kaupungille asetettu tavoite.”
Tässä on jo onnistuttu vuonna 2019, sillä Helsingin kaupunki sijoittui ykkössijalle julkisten toimijoiden digitaalista kyvykkyyttä mitanneessa tutkimuksessa. Tutkimus kattoi 42 yhteiskunnallisesti merkittävää organisaatiota, joiden digitaalisia kanavia ja palveluja arvioitiin asiakkaan näkökulmasta.

Palvelutarpeita ennakoiva kaupunki

Digitaalisuuden hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että jatkossa kaupunkilaiset saavat palveluja ennakoivasti ja ilman ylimääräistä byrokratiaa. ”Jos kaupunkilainen voi hoitaa asiansa 24/7 kotinsa sohvalta, se on hyvää palvelua. Voidaan myös pohtia, mitä osia tällaisesta prosessista me voisimme automatisoida.”
”Tärkeää on ymmärtää myös kulttuurinmuutos: Meidän on hyvä miettiä sitä, miten kaupunki voisi olla vielä vähän asiakaslähtöisempi.”

Koulupaikka lapsille automaattisesti

Konkreettinen esimerkki proaktiivisesta palvelusta on esiopetuspaikan tai koulupaikan tarjoaminen. Tällaista ennakoivaa palvelua pilotoidaan ensi vuonna Helsingissä muutamalla alueella. ”Meillä on lakisääteinen palvelu, jota tarjoamme kaupunkilaisille, ja toisaalta kaikki palvelua varten tarvittavat tiedot kuten lasten syntymävuodet ja koulualueet. Miksi siis laittaisimme kaupunkilaiset täyttämään lomakkeille samat tiedot uudestaan ja uudestaan?”

Vaikutukset kansantalouteen ja kansanterveyteen

Terveydenhuollon puolella Mikko näkee valtavan potentiaalin. Tiettyjä asiakasryhmiä voitaisiin myös siellä palvella ennakoivasti. ”Tiettyjä sairauksia voitaisiin seuloa ja tunnistaa teknologian avulla datasta. Datan käyttöön liittyy aina vahvasti myös luottamus ja eettiset kysymykset.”
Jotta tiettyjä terveydenhuollon asiakkaita voitaisiin kutsua ennakoivasti hoitoon ja tarkastuksiin, tarvitaan datamassaa ja lupaa käyttää sitä. Helsingissä on käynnissä iso MyData-hanke, joka selvittää, miten kaupunkidataa voidaan jatkossa hyödyntää yhä paremmin.

Kestävä kehitys edistää myös digiä

Helsingin tavoitteena olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Digitaaliset palvelut kirittävät tämän tavoitteen saavuttamisessa. Lämmittäminen ja liikenne tuottavat mittavan määrän hiilidioksidipäästöjä. Lämmityskuluja voidaan optimoida tekoälyn avulla ja liikennettä voidaan ohjata ohi ruuhkien. ”Helsinki on Suomen ainoa metropoli, ja alueen kasvu tulee jatkumaan. Digitalisaatio mahdollistaa sen, että voimme tarjota palveluja kustannustehokkaammin ja skaalautuvammin.” Mikon mukaan tässä on paljon mahdollisuuksia, sillä prosessien digitalisoinnilla saadaan aikaa vapautumaan myös niille ja niihin tilanteisiin, jotka edelleen tarvitsevat henkilökohtaista palvelua.

Maailman toimivin kaupunki syntyy ekosysteemissä

Asiakaslähtöisyydestä tai asiakaskeskeisyydestä puhutaan kaikkialla. Asiakasryhmiä ja -tarpeita on Helsingin kaupungin kokoisella organisaatiolla valtava määrä. Pelkästään laissa kunnille on määritelty 500 tehtävää, Helsingillä niitä on Mikon arvion mukaan noin 750. ”Myös pormestari Jan Vapaavuori korostaa sitä, että kaupunki on palveluorganisaatio.”
Kun kaupunki toimii alustana innovaatioille: siinä tarvitaan osallistavia ja myös asukkaat huomioivia toimintatapoja. OmaStadi-palvelun avulla kaupunki käyttää vuosittain 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Tämän vuoden päätöksistä uutisoi YLE.
Perinteisesti kaupungit ovat olleet aika organisaatio- ja järjestelmälähtöisiä – tässä on jo nyt iso muutos nähtävissä. ”Eihän kaupunkilaista kiinnosta mikään kaupungin organisaatio tai digijohtaja. He haluavat, että arki sujuu.”
 
Luottamus edesauttaa datan käyttöä
Datan turvallisuus ja yksityisyydensuoja puhuttavat tällä hetkellä paljon. Monet palvelut, kuten kirjaston käyttäminen tai lääkärillä käyminen edellyttävät jo nyt datan luovuttamista ja käsittelyä. ”Jos me voimme tehdä ihmisten arjesta vaivattomampaa, helpompaa ja samalla osoittaa, että toimimme vastuullisesti, niin palvelutarvetta ennakoiva kaupunki tulee toteutumaan.” Sitoutuminen Omadata-periaatteisiin ja niiden toteutumiseen on ensiarvoisen tärkeää. Mahdollisimman suuri läpinäkyvyys datan käsittelyssä lisääkin luottamusta.

Helsinki on kansainvälisesti haluttu kumppani

Älykkäiden kaupunkien ja kaupunkiympäristöjen kehitystä tehdään kansainvälisesti. Suomi sijoittuu häkellyttävän korkealle monessa digitalisaatiovertailussa. Toisaalta pohja sille on hyvä:
”Suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa ja meidän tietoliikenne- ja koulujärjestelmämme ovat maailman huippua.”
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupunkikehitystä tehdään paljon erilaisilla alustoilla ja ekosysteemeissä. Yhteistyöstä monitoimittajaympäristössä hyötyvät kaikki: ”Jotta visio toteutuisi, tarvitaan yhteistyötä julkisten toimijoiden ja yritysten välille.”

Mitä uutta digitaalinen kaupunkikehitys tuo meille tulevaisuudessa?

”Ihmisten elämä muuttuu tulevaisuudessa sujuvammaksi. Olemme jo nähneet, minkälaisia vaikutuksia autonominen liikenne ja kuljettaminen tai kaupan alan digitalisoituminen ovat tuoneet. Muutos on nopeampi kuin osaamme edes ymmärtää.”

Digitaalisen kaupunkikehityksen positiiviset vaikutukset?

”Digitaalisuuden avulla elämästä on tullut paljon helpompaa. Emme ole esimerkiksi sidottuja virka-aikaan palvelujen käyttämisessä ja monet palvelut ovat henkilökohtaisempia.”



Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change
 

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston MBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.


Muutosjohtaminen on monen johtajan tärkein tehtävä. Oppeja ja prosesseja on tarjolla kirjoissa ja kursseilla. Hyvästä suunnittelusta huolimatta useat muutokset jäävät puolitiehen tai niiden toivotut vaikutukset eivät toteudu täysimääräisesti. Miksi näin? Väitän, että on aika tarkastella muutosjohtamisen onnistumisen mittareita uudelleen.

Muutoksen suunnittelu painottaa management-näkökulmasta aikatauluja, budjetteja ja työn uusjakoa. Jälkikäteen onnistumista arvioidaan kuitenkin leadershipin kriteereillä, ihmisten johtamisen näkökulmasta. Uutta kohti suunnataan päättäväisesti excelit edellä, mutta väljähtänyttä lopputulosta selitetään meidän muutosvastarintaisella henkilöstöllä. Tämä näkökulman vaihtaminen prosessin varrella ei tue onnistumista. Muutosta johdetaan rationaalisesti – siitä huolimatta, että jokainen meistä kokee sen emotionaalisesti.

Muutos menee tunteisiin

Muutosvastarinnaksi tulkitaan usein henkilöstön kriittiset kysymykset ja epäröinti muutoksen alkumetreillä. Syyt epäröintiin ovat kuitenkin inhimillisiä. Me ihmiset käymme uuden edessä läpi tunneskaalaa innostuksesta lannistukseen – oli sitten kyse työstä tai siviilielämästä. Työpaikalla epävarmuuteen ei tarvitse jäädä kieriskelemään, mutta tunteiden sanoittamiselle kannattaa organisaatiossa varata aika ja paikka.

Muutos maadoitetaan luottamuksella

Muutostilanne on usein monimutkainen, ja siinä tarvitaan erityisesti luottamusta. Ylimmän johdon tehtävänä on luoda rohkaisua ja luottamusta epävarmaankin tulevaisuuteen. Se ei kuitenkaan tapahdu yksittäisessä työpajassa tai kehittämispäivässä.  Luottamus syntyy organisaation kaikilla tasoilla arjessa, kun puheet lunastetaan teoilla.

Erimielisyydet ruokkivat liikettä

Luottamus vaatii myös rohkeutta. Ajoittain ihmiset voivat olla eri mieltä, mutta tämä sallitaan. Erilaisia näkemyksiä ei ole syytä pelätä, sillä kitka synnyttää myös dialogia. Kun työntekijät osallistuvat keskusteluun ja mielipiteidenvaihtoon, syntyy sellaista osallisuuden kokemusta, jota pelkillä ulkoistetuilla fasilitoinneilla ei saavuteta. Kritiikki on siis sallittua – ja jopa toivottua.

Johtaminen ja hierarkkinen valta irrottautuvat toisistaan

Johtamistyötä muotoillaan parhaillaan uusiksi: manageriaalista työtä automatisoidaan, ulkoistetaan ja siirretään boteille ja palvelukeskuksille. Päätöksenteon valtaa jaetaan työntekijöille itselleen. Tämän kaiken jälkeen johtajuudelle – leadershipille – jää enemmän aikaa ja painoarvoa. Monessa organisaatiossa mietitään, mihin esimiehiä ja johtoa enää tarvitaan. Siiloista ja painavista rakenteista halutaan päästä eroon ja itseohjautuvuutta nostetaan kaiken tekemisen keskelle.

Projektityö nostaa johtajuuden esiin

Samaan aikaan kun asemavaltaa käyttäviä johtajia on vähemmän, on projektien ympärille organisoituneita tiimejä enemmän. Nämä tiimit tarvitsevat johtajuutta, sillä organisoitumisen hierarkiat ovat matalampia ja organisaatioiden väliset rajatkin hämärtyvät. Johdamme ensisijaisesti itseämme, mutta myös projektien ja hankkeiden vetämisessä tarvitsemme johtajuutta. Myös mielipidevaikuttamisessa omissa kumppaniverkostoissamme johtajuuden taidot ovat tarpeen.

Dialogisuus edistää myös IT-hankkeita

Mittavissa IT-hankkeissa on ketterien projektimenetelmien lisäksi käyttöä paljon muullekin. Tarvitaan samaan suuntaan katsovia ja kulkevia ihmisiä – silloinkin, kun marssiväsymys painaa jaloissa. Digitalisaation aikana johtaminen on vuorovaikutustyötä. Kyse on siitä, miten ihmiset toimivat yhdessä ja määrittävät keskinäisiä suhteitaan. Muutosjohtajuutta löytyy meistä kaikista, mutta osaammeko ruokkia sitä riittävästi?
Kun organisaation rakenne ja prosessit eivät muodosta päätöksenteon ympärille hallintohimmeliä, voi yksilö tehdä päätöksiä itsenäisesti. Siitä syntyy toimintaa, jossa päätöksiä tehdään tietoon perustuen ja läpinäkyvästi – ja joka lopulta saa aikaan mitattavia tuloksia.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston MBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tässä Recoding-podcastin jaksossa keskustelimme Nina Nissilän kanssa. Ninalla on viimeiseltä muutamalta vuodelta huikea kokemus varsinkin julkishallinnon digitalisaatiokehitykseen liittyen, ensin Valtiokonttorin D9-tiimin vetäjänä ja nyt Kelan johtajana. Tätä kokemusta vasten puhuimme siitä, miten muutosta pitää johtaa, kun maailma ympärillä muuttuu jatkuvasti.
Ninan ajatus on, että parhaimmillaan digitalisaatio ja teknologia eivät käyttäjän kannalta näytä yhtään miltään. Minusta tässä on hieno ja arvokas ajatus. Samalla ei pidä unohtaa, että tällaisen asiakaskokemuksen takana on paljon muutosta, osaamista ja töitä.
Tällä hetkellä tapahtuva muutos on ennen kaikkea ICT:n ja muun teknologian kehityksen draivaamaa. Kehitys on ennennäkemättömän nopeaa ja sen piiristä nousee jatkuvasti uusia asioita, joita organisaatiossa tulee hallita. ”Näkymätön teknologia”, joka ratkaisee asiakkaiden ongelmia, syntyy vain riittävän osaamisen myötä. Nina kertoi, että Kelassa tämä on ratkaistu suurelta osin oman in-house IT-palvelukeskuksen avulla.
Paraskaan teknologiaosaaminen ei kuitenkaan riitä. Huipputason asiakaskokemus ei synny vahingossa, vaan vaatii, että ymmärrämme aidosti asiakkaiden tarpeita ja osaamme suunnitella näitä tarpeita palvelevia ratkaisuja. Muotoilun keinoin syntyy helppokäyttöisiä ja tarkoituksenmukaisia digitaalisia palveluja. Samoilla osallistavilla ja yhteiskehittämistä korostavilla menetelmillä pitää myös miettiä koko palveluketju uudestaan ja muotoilla sen taustalla oleva organisaatio. Kelassa jopa strategiaprosessikin toteutetaan muotoilun keinon.
Kenties kaikkein tärkeintä on kuitenkin johtaminen. Innovaatiot ja organisaation kyky uudistua saavat polttoaineensa modernista organisaatiokulttuurista, jossa innostuneet ihmiset työskentelevät yhteisen päämäärän puolesta. Nina kertoi Kelan uudesta innovaatiokeskuksesta, jossa tehdään erilaisia kevyitä kokeiluja uuden oppimiseksi. Uuden oppiminen voi oikeanlaisessa kokeiluja ruokkivassa ympäristössä usein tarkoittaa myös sitä, että opitaan mikä ei toimi.
Kelan kaltaisen suuren ja perinteikkään organisaation muuttaminen ei ole helppoa. Se on kuitenkin välttämätöntä, kun maailma ympärillämme muuttuu. On erinomaisen hienoa kuulla, että myös Kelassa on otettu jo askeleita muutoksen tiellä.
Kuuntele jakso SoundCloudista tai lue artikkeli alta:

Digitalisaation tuoma jatkuva muutos vaatii innovointia ja uudistumista
Kelan yksi keskeinen kehityskohde tällä hetkellä on parantaa tiedon liikkuvuutta digitaalisessa muodossa eri toimijoiden välillä. Ninan mukaan monet pelkäävät, että automatisaatio poistaa ihmiskontaktin kokonaan, mutta tähän hän ei usko. Digitalisaatio auttaa tehostamaan toimintaa ja palvelua, mutta ihmistä tarvitaan yhä. Hän huomauttaa, että parhaimmillaan digitalisaatio ei itseasiassa näytä miltään. Esimerkiksi veroilmoituksista 70 % hoituu jo niin, että ihmiseltä vaaditaan vain verottajan kirjeen tarkastaminen. Tämän Nina näkee tavoiteltavana mallina: ihmisiä kaduilla kävelyttävien robottien sijaan teknologian tehtävä on vapauttaa ihmisille aikaa. Tällaisten palveluiden kehittämisessä myös Gofore toimii neuvonantajana, esimerkiksi juuri Kelalle.
Jatkuvassa muutoksessa olevassa maailmassa uusien innovaatioiden tärkeyttä korostetaan, ja niihin on myös Kelassa panostettu. Vaikka innovaatioita kehitetään, uudistuminen Kelan kokoisessa organisaatiossa tapahtuu kuitenkin hitaammalla tahdilla. Tällä hetkellä keskitytään IT-palvelujen uudistamiseen, jota varten 1.4. alkaen aloitti toimintansa uusi innovaatioyksikkö. Uuden yksikön tehtävänä on kokeilla nopealla syklillä uusia teknologioita ja niiden soveltuvuutta julkisiin palveluihin. Vaikka uusia innovaatioita kehitetään, vaatii teknologioiden ja toimintamallien käyttöönotto aina suurta määrää työtä ja suunnittelua julkishallinnon palveluiden asiakaskunnan laajuuden vuoksi. Nina myös korostaa, että vaikka uusien innovaatioiden kehittämisen tulee olla kiinteä osa toimintaa, ei olemassa olevien perusjärjestelmien kehittämistä saa unohtaa.
Palvelumuotoiltua strategiaa ja johtamista
Kelassa on paraikaa käynnissä myös strategian uudistus. Nina näkee strategian palveluna, joka tarjoaa suuntaviivat sinne, mihin organisaation on tarkoitus mennä. Strategian näkeminen palveluna antaa käyttöön palvelumuotoilun työkalut, joiden avulla strategiaa on nyt lähdetty Kelassa kehittämään. Palvelumuotoilua tullaan Ninan mukaan hyödyntämään strategian ohella myös toimintatapojen ja prosessien uudistamiseen.
Vaikka Kelan strategiaa uudistetaan, tulee erinomainen asiakaskokemus olemaan edelleen sen keskeisissä tavoitteissa. Ninan mukaan onnistuneen asiakaskokemuksen ytimessä on tyytyväiset työntekijät ja siksi hän nostaa myös erinomaisen työntekijäkokemuksen varmistamisen esiin strategisena tavoitteena.
Innovaatioita ja asiakaskokemusta tukeva johtamistapa eroaa perinteisestä johtamisesta julkisella sektorilla. Nina kertoo, että hänen on sanottu olevan epätyypillinen virkamies ja hän näkee omana vahvuutenaan sen, että hän on innostunut siitä mitä tekee ja hän laittaa itseään likoon. Omalla esimerkillään hän osoittaa kiinnostusta työhönsä ja uskoo sen motivoivan myös muita. Johtajana hän pyrkii tarjoamaan alaisilleen tavoitteita, suuntaviivoja ja rajoja, mutta jättää vapauden toteutuksesta työntekijöilleen.
Ninan mukaan työhön tulee suhtautua vakavasti, mutta uskoo rennon meiningin ruokkivan tuloksentekokykyä. Ninan mukaan organisaatio, jossa ihmisten on hauska tehdä töitä, olisi hänelle suurin ylpeyden aihe. Tällaisen organisaatiokulttuurin luomisessa Kelan etu on se, että ihmiset kokevat yleensä työnsä merkitykselliseksi: he vaikuttavat työllään suoraan ihmisten arkeen ja toimeentuloon.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Mikael Nylund

Mikael Nylund

Mikael on Goforen johdon konsultoinnin palveluista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tässä jaksossa studiossa mukanani on Mehiläisen tietohallintojohtaja Kalle Alppi. Hänet on palkittu vuonna 2015 Vuoden CIO:na työstään Roviolla. Keskustelimme Kallen kanssa terveydenhuollon muutoksesta ja erityisesti IT:stä muutoksen eteenpäin viejänä. Terveydenhuolto on alue, jossa digitalisaation vaikutusten ennustetaan olevan poikkeuksellisen suuria ja uskalletaanpa siitä jopa toivoa ratkaisua, kun yhteiskuntamme ikärakenne muuttuu vauhdilla kalliimpaan suuntaan. Toistaiseksi tulokset näkyvät kuitenkin pääasiassa kulissien takana ja digitaaliset palvelut asiakasrajapinnassa ovat harvinaisia.
Kallen kanssa puhuessa vahvistui käsitys, että ongelmana terveydenhuollon asiakaskokemuksen digitalisoinnissa ei ole teknologia. Tämän päivän teknologia tarjoaa monia yksinkertaisiakin ratkaisuja, kuten erilaiset digilääkäripalvelut, joita Mehiläinen on menestyksekkäästi kokeillut. Pikemminkin ongelmana on järjestelmän monimutkaisuus ja systeeminen luonne, jolloin muutosten tekeminen on haastavaa. Asiakkaat kuitenkin selvästi jo odottavat uusia, omaa elämäänsä helpottavia ratkaisuja ja niiden potentiaali palvelujen tehostamisessa on ihan selkeä. Johdon kyky nähdä digitaalisten palvelujen tuoma positiivinen muutos ja varsinkin rohkeus hieman keikuttaa olemassa olevia systeemejä on ratkaisevassa asemassa, oli sitten kyse yksityisestä tai julkisesta terveydenhuollon toimijasta. Goforen asiantuntijat ovat tukena tämän muutoksen tekemisessä. Terveydenhuollon IT-osaamisen lisäksi pyrimme erityisesti auttamaan asiakkaitamme omaksumaan hyviä käytäntöjä muilta toimialoilta. Näin syntyy innovatiivisia ja peliä muuttavia uusia toimintamalleja myös terveydenhuoltoon.
Kuuntele jakso:
– SoundCloudista
Spotifysta
tai lue artikkeli alta:


Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa tänään 

Terveydenhuolto toimialana kiinnostaa suurta osaa meistä, koska kaikki olemme sen kanssa tekemisissä. Digimuutoksista puhuttaessa terveydenhuoltoa käytetään usein esimerkkinä; puhutaan esimerkiksi siitä, kuinka tekoäly tulee tekemään diagnooseja lääkäreiden sijaan. Kallen mukaan terveydenhuolto on kuitenkin toimialana monia muita reippaasti perässä. Alalla perusjärjestelmät sekä Suomessa että muualla maailmassa ovat melko vanhentuneita, ja niin lääkäreiden ja sairaanhoitajien kuin potilaidenkin arki tällä hetkellä on useimmiten taistelua järjestelmien kanssa. Terveydenhuoltoalalla uusien järjestelmien käyttöönottoa hidastaa vanhat tutut tavat, joihin kuuluu perusteellinen valmistelu ja testaaminen. Kalle kuitenkin huomauttaa, että tämän ymmärtää varmasti jokainen meistä, joka on ollut leikkauksessa – harva haluaa olla se, jolla uutta hoitomuotoa testataan.
Mehiläisen palveluihin kuuluu runsaasti eri liiketoimintoja, ja Kallen mukaan näiden välillä on suuria eroja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Yksityisen terveydenhuollon puolella prosessikehitys on kiinni vain yrityksestä ja sen työntekijöistä, se tekee kehityksestä notkeaa. Julkisen terveydenhuollon puolella säätelyä ja asioista päättäviä elimiä on paljon enemmän, mikä tuo mukanaan omat kommunikaatio- ja yhteistyöhaasteensa. Sosiaalipalveluiden puolella digitaalisten palveluiden buumia vielä odotellaan, vaikka esimerkiksi jokapäiväiset työkalut, kuten pikaviestipalvelut, on otettu hyvin innovatiivisesti käyttöön ja niitä hyödynnetään tärkeisiin prosesseihin.

Digilääkäri

Mehiläinen on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut lääkäripalveluja verkossa yksityisellä puolella sekä osana työterveyshuoltoa. Nyt palvelu on saatu ensimmäistä kertaa kunnolla myös julkiselle puolelle, kun huhtikuun alusta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin asiakkaat saivat käyttöönsä ilmaisen digilääkärin ensimmäisinä Suomessa. Kallen mukaan tämä on tiettävästi ensimmäinen Kelan Kanta-palveluiden ostopalveluvaltuutuksen käyttöönotto Suomessa, ja kokeilusta on oltu innoissaan myös julkisella puolella.
Asiakkaiden näkökulmasta digitaalisten lääkäripalveluiden käyttöönotossa tärkeää on kynnyksen madaltaminen; ensimmäisen kokeilun tulee olla helppo ja toimiva. Digilääkärikäynnillä pystytään kuvan ja chatin avulla diagnosoimaan sairauksia, joiden diagnosointi on muutenkin lääkärissä suoraviivaista kuten silmätulehdus tai hengitystieinfektiot. Fyysistä lääkärikäyntiä tarvitaan digikäynneillä aloitettuihin tapauksiin yleensä vain, kun vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä kuten kuvantamista tai laboratoriotestejä. Kallen mukaan 70-80 % digikäynneistä pystytään hoitamaan loppuun saakka verkossa.
Digilääkäri-palvelussa tekoälyä hyödynnetään jo esimerkiksi esitietojen keruuseen. Tekoäly tarjoaa lääkäreille tukea diagnosoinnissa, mutta Kallen mukaan olemme todella kaukana tilanteesta, jossa tekoäly korvaisi lääkärit kokonaan. Hän näkeekin, että keskustelu lääkärit korvaavasta tekoälystä tulisi siirtää siihen, kuinka lääkärin aika käytetään mahdollisimman fiksusti potilaan hyväksi. Esimerkiksi juuri fyysisiä lääkärikäyntejä vähentävällä digilääkäri-palvelulla voidaan vaikuttaa dramaattisesti sairaanhoidon resurssointiin Suomessa. Pienillä askelilla voidaan saada suuria vaikutuksia aikaan ja helpottaa monien ihmisten elämää.

IT-ammattilaisten rooli terveydenhoitoalan kehityksessä

Mehiläisessä digitaalisia palveluita kehitetään vahvasti itse. Kalle kertoo, että hänellä on tällä hetkellä tiimissään enemmän koodaajia kuin koskaan ennen: 70 hengen digitaalisten palveluiden organisaatiossa on n. 30 hengen tiimi koodaajia. Samalla kuitenkin perinteisen teknologian ratkaisuihin etsitään keinoja nykyaikaan päivittämiseksi. Huippudigipalveluiden kehittäminen ja samanaikainen järjestelmien modernisoiminen tekee toimialan kehittämisestä äärimmäisen mielenkiintoisen ja haastavan – jo ilman sote-keskusteluja ja muita muutokseen painavia tekijöitä. Vaikka Mehiläisellä on onnistuttu yhdistämään ennakkoluuloton digikehitys järjestelmien päivittämisen kanssa äärimmäisen hyvin, on se Kallen mukaan ollut haastavampaa kuin hän alun perin luuli.
Terveydenhuoltoalalla lainsäädäntö ja hierarkia hidastaa toimintaa, ja Kalle myöntää prosessin olleen pitkä. Teknologisen kehityksen osalta hän kuitenkin huomauttaa, että tilannetta voi tarkastella myös toisesta perspektiivistä:
”Jos miettii asiaa toisinpäin, meillä on maksimiloppukäyttäjämäärä vain viisi miljoonaa. Verrataan esimerkiksi täysin skaalautuvaan peliekosysteemiin: sen täytyy olla reaaliaikainen alhaisella viiveellä ja pelaajien pitää pystyä kommunikoimaan eri mantereiden välillä. Tässä jo pelkästään verkon latenssit tulee haasteeksi. Ja sitten otetaan viisi miljoonaa suomalaista, jotka ei koko aikaa kuitenkaan käytä omia terveystietojaan. Mittakaavassa tätä pidetään jättimäisenä haasteena, mutta jos mietitään, että täytyy tehdä kelvollinen, nykyaikainen perusjärjestelmä ja siihen muutama asiakaskäyttöliittymä viisimiljoonaiselle kansalle, niin ei sen teknisesti pitäisi olla mahdotonta”
Terveydenhuollossa, kuten muillakin toimialoilla, toiminnan kehitys on aina liiketoimintalähtöistä. Jos liiketoiminnan johto ja avainhenkilöt eivät halua prosessikehitystä digitaalisten palveluiden avulla, se ei tule tapahtumaan. Koodaajien ja IT-ammattilaisten vastuulla on tuottaa kestävä ja käyttäjien luottamuksen ansaitseva toteutus, mikä vaatii vahvaa vuorovaikutusta loppukäyttäjien eli sekä asiakkaiden että terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Johdolta kuitenkin vaaditaan ymmärrystä ja halua kehittää, ja Kalle näkee, että digitaaliset terveydenhoitopalvelut kehittyvät yksityisellä puolella siksi, että liiketoimintajohto ymmärtää digitalisaatiota. Mehiläinen on tästä hyvä esimerkki: yrityksen ylimmässä johdossa on saman verran lääkäreitä ja hakkereita. Ehkä sama kehitys nähdään tulevaisuudessa myös vahvemmin julkisella puolella.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Mikael Nylund

Mikael Nylund

Mikael on Goforen johdon konsultoinnin palveluista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.