Kuvassa vasemmalta Matti Anttila (Huld), Ewa Tawaststjerna (Gofore), Anna-Kaisa Ikonen, Karianne Oldernes Tung (Norja), Mikael Nylund (Gofore) ja Kristiina Krause (Viro).
Pohjoismaiden ja Baltian digitalisaatioministerineuvoston kokous pidettiin tänä vuonna Tampereella, ja ministeriryhmä vieraili ennakko-ohjelmana Goforella. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua erityisesti tekoälystä, jossa ministerineuvoston mielestä kannattaisi tehdä rajat ylittävää yhteistyötä.
Pohjoismaiden ja Baltian digitalisaatioministerineuvoston vuotuinen kokoontuminen huipentuu tänään 6.11. kokoukseen, jossa on mm. tarkoitus hyväksyä julkilausuma, jolla edistetään eurooppalaisen digitaalisen identiteettilompakon käyttöönottoa. Myös Gofore on tehnyt yhteistyötä Digi- ja väestötietovirasto DVV:n kanssa sen kehityksessä.
Lisäksi huippukokouksessa keskustellaan muun muassa yhteistyön laajentamisesta sekä pohjoismaiden yhteisestä visiosta tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskauden teemoja ovat olleet yhteiskuntaturvallisuus, lasten ja nuorten hyvinvointi sekä digitaalinen yhdenvertaisuus.
Pohjola jäljessä globaalia AI-kehitystä
Goforen prioriteetteja julkiselle digipäätöksenteolle kertoi tilaisuudessa uusi Digital Government -liiketoimintajohtajamme Ewa Tawaststjerna.
– Sijoitetaan digitaaliseen julkiseen infraan, varmistetaan hyvä digitaalinen hallinto, laitetaan ihminen keskiöön ja suunnitellaan digitaalista resilienssiä ja turvallisuutta strategisesti, Tawaststjerna summasi.
Hän painotti myös tekoälyn mahdollisuuksien käyttöä hyvissä ajoin. Tilastojen mukaan Pohjoismaat ja Baltia ovat siinä jäljessä sekä Eurooppaa että globaalia kehitystä.
– AI on yleishyödyke kuten sähkö, jota ei vieläkään ole kaikkialla maapallolla käytössä. Kuitenkin ne yhteiskunnat, jotka ottivat sähkön varhain käyttöön, ovat hyötyneet eniten siitä teknologisesta vallankumouksesta. Nyt olemme vastaavan murroksen äärellä.
Lainsäädäntö suurin AI-este
Ministeriseurueen mielestä tekoälyn käytön esteinä valtiollisella ja alueellisella tasolla on tietynlainen rohkeuden puute, joka johtuu pääasiassa lainsäädännön kankeudesta ja sen muuttamisen hitaudesta. Muiksi haasteiksi mainittiin julkishallinnon datan heikkoudet sekä samantyyppisen nopean omaksumisen ulottaminen eri julkishallinnon sektoreille yhtäläisesti. Muun muassa Norjan tavoitteena on 100% AI:n käyttö julkisen sektorin toimijoilla vuoteen 2030 mennessä, mutta tärkeää on myös varmistaa, että käyttö on aidosti toimintaa tehostavaa ja rikastavaa.
Ministeriryhmän mielestä kaupungeille ja esimerkiksi hyvinvointialueille voisi antaa enemmän toimivaltaa innovoida omanlaistaan AI-kehitystä. Mm. Veron tekoälykehitystä pidetään esimerkillisenä. Ryhmä oli yhtä mieltä myös siitä, että pienten maiden kannattaisi tehdä tekoälykehityksessä keskenään yhteistyötä ja ratkaista samankaltaisia ongelmia esimerkiksi lainsäädännön kanssa.
Pohjoismaiden ja Baltian ministerineuvoston vierailua isännöivät Ewa Tawaststjernan lisäksi Huldin avaruus- ja puolustustoimialan johtaja Matti Anttila sekä Gofore-konsernin toimitusjohtaja Mikael Nylund. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen emännöimään seurueeseen kuuluivat mm. Norjan digitalisaatio- ja julkishallinnon ministeri Karianne Oldernes Tung sekä Viron oikeus- ja digitalisaatioministeriön EU- ja ulkomaan asioista vastaava johtaja Kristiina Krause.
Lisätietoa muualla:
Aamulehti 6.11.2025: Tampere isännöi huippukokousta: Pohjoismaiden ja Baltian ministerit vierailivat jo ennen kokousta kaupungin teknologiafirmoissa