Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä oli Goforen Intelligent Industry 25 -tapahtuman avauspuhuja. Penttilä toimii eurooppalaisten yritysten verkoston European Business Leaders’ Conventionin vetäjänä. Puheenvuorossaan Penttilä kertoi näkemyksiään Suomen, teollisuustoimijoiden ja vientiyritysten näkymistä geopolitiikan melskeessä.
Penttilän mukaan vallalla on nyt uusi maailmanjako, jossa Trumpin Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia ja Saudi-Arabia ”sopivat kaikesta” keskenään ja muu maailma sopeutuu siihen. Penttilän Trumpin hallinnossa työskentelevien tuttavien mukaan Trumpin prioriteetti on diili Kiinan kanssa – lähes millä hinnalla hyvänsä.
– Trump haluaa suuren diilin Kiinan kanssa. Presidentti Xi puolestaan haluaa Yhdysvaltojen ilmoittavan, että se vastustaa Taiwanin itsenäistymistä. Kompromissia väännetään neljässä tapaamisessa seuraavan 12 kuukauden aikana. Ensin APEC, sitten G20, sitten kahdenvälinen tapaaminen Kiinassa ja lopuksi kahdenvälinen tapaaminen Washingtonissa, Penttilä kertoo.
Tariffeille ei näy loppua
Suomenkin teollisuusyrityksiä piinaavien tariffien tarkoitus on Penttilän näkemyksen mukaan, että amerikkalaiset kuluttaisivat vähemmän ja tuottaisivat enemmän.
– Tariffitulojen tavoite on jopa 500 miljardia dollaria vuodessa ja koska ne ovat tärkeitä Yhdysvaltojen taloudelle, ne pysynevät voimassa muodossa tai toisessa. Vaikka Korkein oikeus toteaisi tariffit laittomiksi, niiden jatkamiselle löydetään todennäköisesti keino, hän toteaa.
– MAGAn mielestä vallankumous Amerikassa etenee juuri kuten pitää. Niin kauan kuin inflaatio pysyy alle 3 % eikä Yhdysvaltojen taloudessa tule kahta peräkkäistä kvartaalia negatiivista kasvua, Trumpin talouspolitiikka ei muutu.
Republikaanien kotimaan politiikassa uskonnon merkitystä korostetaan. Puolue uskoo voittavansa seuraavat merkittävät vaalit mobilisoimalla uskonnollisen oikeiston.
Suomella ulkopoliittinen ankkuri
Kuinka sitten käy Euroopan ja Suomen? Mario Draghin mukaan Eurooppa on nyt kaikissa asioissa katsomossa. Penttilän mielestä Suomi puolestaan ei ole.
– Aina kun on ollut jokin suuri kansainvälinen muutos, Suomi on nokkelasti löytänyt itselleen ulkopoliittisen ankkurin ja siitä taloudellisen mahdollisuuden. Vain kahdesti on käynyt niin, ettei sitä löydetty; itsenäistymisvuotenamme ja 2008 finanssikriisissä, Penttilä sanoo.
Hänen mielestään Suomen olisi pitänyt liittyä NATOon jo finanssikriisin jälkeen, kun Eurooppa meni hajaannuksen tilaan. Tällä hetkellä Penttilä näkee Euroopalle ja Suomelle hyvin tärkeänä sen, että Saksan talous lähtisi nousuun, mistä onkin nähtävissä hyviä merkkejä.
– Suomelle on kuitenkin nyt merkittävintä, että meillä on NATO ja ankkuri Washingtonissa. Meitä kuunnellaan siellä ja sen varaan on hyvä rakentaa. Vaikka eihän ulkopolitiikka elätä ketään, Penttilä jatkaa.
Mitä sitten Suomen teollisuuden pitäisi tehdä? Penttilän mukaan tärkeintä on teknologinen kilpailukyky; että teollisuusyritykset ottavat uutta teknologiaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Valtion tulisi ottaa mallia 1990-luvusta, jolloin tehtiin suuri verouudistus. Se auttoi Suomen suureen nousuun.
Mistä teollisuustoimijoiden kilpailukyky koostuu seuraavalla vuosikymmennellä?
Suomen teollisuuden tulevaisuus on jatkuvien muutospaineiden alla; vaatimukset kasvavat asiakkailta, kilpailijoilta, omistajilta ja yhteiskunnalta. Mitkä tekijät muodostavat suurimmat esteet suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle? Mihin elementteihin tulisi nyt panostaa?
Gofore tutki asiaa haastattelemalla 30 teollisuusyritysten johtajaa. Lue tiivistelmä keskeisimmistä tutkimushavainnosta.