Jokainen tekninen vallankumous on pakottanut yritykset miettimään työn tekemisen tapoja uusiksi. Viides teollinen vallankumous, teollisuus 5.0, nostaa ihmiset takaisin liiketoiminnan keskiöön. Nesteellä digitalisaatio on ennen kaikkea työkalu, jonka avulla sen yli 5 000 työntekijää voivat tehdä työnsä entistä paremmin.
Tässä artikkelissa kerromme:
- Mitä teollisuus 5.0:n ihmiskeskeisyys tarkoittaa.
- Millaista osaamista teollisuusyritykset ja niiden työntekijät tarvitsevat digitaalisessa transformaatiossa.
- Miten ihmiset ja tekoäly tekevät töitä yhdessä.
Kun höyrykone 1700-luvulla ensimmäistä kertaa käynnistettiin tehtaassa, teollinen työ ei enää rajoittunut ihmisten voimaan ja nopeuteen. Ensimmäinen teollinen vallankumous ja kaikki sitä seuranneet vallankumoukset ovat pakottaneet yritykset ja niiden työntekijät tarkastelemaan työn tekemistä uusilla tavoilla.
Vuonna 2024 yritykset miettivät jälleen työtä uusiksi. Teollisuus 5.0:aa ajaa eteenpäin etenkin nopeasti kehittyvä tekoäly.
”Työn fundamentit ovat muuttumassa, erityisesti teollisuudessa”, sanoo Juho Korpela, Nesteen Head of AI.
Viimeisin vallankumous on paljon muutakin kuin vain älykkään teknologian hyödyntämistä tai lisätehon hakemista nostamalla automaatioastetta. Ihmiskeskeisyys erottaa teollisuus 5.0:n edeltäjistään.
”Digitalisaatiossa on kyse ihmisten käyttäytymisen muutoksesta, ei vain tylsien rutiinitehtävien karsimisesta. Teknologia on totta kai iso osa digitalisaatiota, mutta arvo syntyy siitä, että ihmiset toimivat uudella tavalla”, Korpela sanoo.
”Tämän ymmärtäminen on avain digitaaliseen transformaatioon.”
”Digitalisaatiossa on kyse ihmisten käyttäytymisen muutoksesta, ei vain tylsien rutiinitehtävien karsimisesta.”
Työt jaetaan uusiksi ihmisten ja teknologian kesken
Jokainen vallankumous, olipa sen keskiössä höyrykone, tuotantolinjasto, tietokone tai dataa keräävät sensorit, on merkinnyt uudenlaista työnjakoa koneiden ja ihmisten välillä.
Perinteisesti ihmisten toimintatapoja on muokattu tehokkuuden kasvattamiseksi. Teollisuus 5.0:ssa muutokset kumpuavat kuitenkin ihmisten tarpeista ja työntekijäkokemuksesta: siitä miten ihmiset käyttävät dataa ja laitteita tai kuinka ratkaisut räätälöidään erilaisille käyttäjäryhmille.
”Olemme suunnittelemassa uusiksi ihmisen ja teknologian työnjakoa”, tiivistää Sami Vihavainen, Goforen johtava digitaalisten palveluiden muotoilija.
”Tämä tarkoittaa prosessien tarkastelua ja sen arvioimista, millaiset muutokset työnjaossa olisivat hyödyllisimpiä ihmisten ja automaation yhteistyölle. On tärkeää pohtia, milloin tekoäly on optimaalinen tai jopa ainoa vaihtoehto, samoin kuin millä alueilla sillä on omat rajoitteensa.”
Tekoäly päihittää ihmisen usein nopeudessa, tehokkuudessa ja tarkkuudessa, mutta on tärkeää ymmärtää, miten lisääntynyt automaatio muovaa ihmisten kokemusta. Tämä vaikutus voi näkyä esimerkiksi kognitiivisessa kuormituksessa, tilannekuvan muodostamisessa, osaamistasossa, luottamuksessa sekä hallinnan tunteessa.
Teollisuusyritykset investoivat nyt vahvasti automaatioon: automatisoidut järjestelmät voivat muodostaa jopa 25 prosenttia monien yritysten pääomamenoista vuosina 2022–2027, kertoo McKinsey Global Industrial Robotics Survey.
Täysautomaation ei tulisi kuitenkaan olla digitaalisen transformaation ainoa tavoite. Vihavainen kannustaa yrityksiä keskittymään myös siihen, miten ihmiset ja teknologia tekevät töitä yhdessä.
”Näemmekö ihmiset korvattavina, vai tekevätkö he yhteistyötä teknologian kanssa ja ehkä tarvitsevat lisää koulutusta sen käyttämiseen?”
Nesteellä digitalisaatio on ensisijaisesti keino auttaa yrityksen yli viittätuhatta työntekijää olemaan entistä parempia työssään, Juho Korpela kertoo. Jalostamoissa tehtävä ennakoiva huolto on erinomainen esimerkki siitä, miten digitalisaatio muuttaa sekä ihmisten käytöstä että työn sisältöä.
”Seuraamme kaikkia jalostamoita jatkuvasti ja yritämme pienemmillä korjauksilla ja huoltotoimenpiteillä välttää suuria ja kalliita ongelmia, kuten pitkiä huoltokatkoja. Kun ennalta määritellyn huoltokalenterin sijaan tehdään ennakoivaa, dataan perustuvaa huoltoa, muuttuu tapa, jolla työtä suunnitellaan ja miten sitä tehdään. Digitalisaatio ei poista ihmisten työtä vaan muuttaa sen, mitä tehdään ja miten.”
”Näemmekö ihmiset korvattavina, vai tekevätkö he yhteistyötä teknologian kanssa?
Työparina tekoäly
Jos ensimmäisen teollisen vallankumouksen tähti oli suuritehoinen ja kustannustehokas Wattin höyrykone, viidennessä vallankumouksessa valokeilassa on tekoäly. Teollisuus voi hyötyä tekoälyn käyttöönotosta monia muita aloja enemmän, koska siellä syntyy runsaammin dataa kuin esimerkiksi viestinnän, rahoituksen tai kuluttajakaupan aloilla, raportoi Deloitte.
Datan hyödyntäminen on myös kannattavaa. McKinseyn raportin mukaan tekoäly voi tuoda teollisuuteen biljoonan dollarin edestä lisää taloudellista toimeliaisuutta. Joissakin jalostuslaitoksissa tekoälyn käyttöönotto on lisännyt tuotantoa jopa kymmenestä viiteentoista prosenttia.
Teollisuusyritysten ei pitäisi tekoälyn käyttöönotossa kuitenkaan keskittyä liikaa operatiivisen tehokkuuden kasvattamiseen, Vihavainen sanoo. Yritysten kannattaa myös tutkia, millaisia mahdollisuuksia syntyy tekoälyn ja ihmisten yhteistyöstä, olipa kyseessä uudenlainen toimintatapa tai kokonaan uusi palvelu.
Generatiivinen tekoäly eli suurten datamassojen pohjalta uutta luovat järjestelmät ovat myös tulossa teollisuuteen. Tavoite on saada robotit ymmärtämään maailmaa ja ennakoimattomia tilanteita entistä paremmin – sekä auttaa ihmisiä viestimään koneiden kanssa luonnollisella kielellä. Työntekijä voisi esimerkiksi muuttaa robotin tehtävää kirjoittamalla uuden komennon äidinkielellään.
Työntekijöiden osallistaminen on keskeistä tekoälyn käyttöönoton onnistumisessa. Vihavainen kertoo tuoreesta Goforen vetämästä muutosjohtamisen projektista, jossa asiakasyrityksen työntekijät olivat aktiivisesti mukana pohtimassa, miten tekoälyä voitaisiin työssä hyödyntää.
Keskeinen osa projektia oli suunnitella, miten tekoäly vaikuttaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tekoäly voi tuottaa uudenlaisia skenaarioita tai ehdottaa parannuksia, ja ihmisten tehtävä on arvioida niitä yhdessä.
”Käytännössä muotoilimme organisaatiota ja tekoälyä samaan aikaan, osallistaen kaikkia osapuolia niin paljon kuin mahdollista.”
Nesteellä tekoälyä hyödynnetään lähestulkoon kaikilla liiketoiminta-alueilla jalostamoprosesseista hinnoitteluun, logistiikkaan ja markkinointiin. Ennusteiden laatimisessa hyödynnetään koneoppimista, ja tekoäly on osa monia päivittäisiä prosesseja, kuten suunnittelua ja raportointia. Tekoälyn tärkein tehtävä on luoda uusia datasettejä ihmisille, jotka voivat tehdä datan avulla työnsä paremmin, Korpela kertoo.
Hän huomauttaa, että digitalisaation hyödyt ovat usein epäsuorat ja tulevat näkyväksi entistä paremmissa prosesseissa. Kun logistiikkasuunnittelijoilla on käytössä oikeat työkalut ja data, he voivat esimerkiksi optimoida alusten nopeutta, mikä puolestaan johtaa lyhyempiin odotusaikoihin satamassa, pienempään polttoainekulutukseen ja pienempiin hiilidioksidipäästöihin.
”Jos ihmisemme voivat tehdä työnsä paremmin ja ovat tyytyväisiä, ja samalla onnistumme madaltamaan kustannuksia ja päästöjä, näiden asioiden välillä täytyy olla yhteys. Kaikki alkaa ihmisistä: työkalut, datasetit ja tekoälymallit on rakennettu heille. Ihmiset tekevät tuloksen, ei tekoäly.”
”Ihmiset tekevät tuloksen, ei tekoäly.”
Vähemmän työpaikkoja – vai entistä merkityksellisempää työtä?
Jokainen teollinen vallankumous on vuorollaan herättänyt pelkoa työpaikkojen katoamisesta. 1800-luvun alussa englantilaiset tekstiilityöntekijät jopa tuhosivat koneita pelätessään työpaikkojensa puolesta.
Viimeisin vallankumous on sekin herättänyt huolta. OECD:n vuonna 2023 julkaiseman raportin mukaan 57 prosenttia valmistavan teollisuuden työntekijöistä pelkää, että työpaikkojen määrä vähenee tekoälyn takia seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Jos ihmiset eivät ole uuden teknologian keskiössä, työolot voivat rapautua ja työtyytyväisyys laskea, kirjoittaa Anna Thomas, yksi Institute for the Future of Workin perustajista, The Guardianissa. Yritysten täytyykin panostaa työntekijöiden osaamiseen: ”Tässä kontekstissa kyse ei ole ohjelmistoihin tai järjestelmien käyttökoulutukseen käytetyistä summista, vaan keskittymisestä ihmisten toimijuuteen ja tunteeseen siitä, että heihin satsataan.”
Jotta huolia voidaan lievittää ja kasvattaa ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista, tarvitaan huolellista muutosjohtamista, sanoo Jaana Vuori, Goforen johtava konsultti.
”Sitten kun ihmiset ymmärtävät, miksi jokin on tärkeää yritykselle, aihe täytyy tuoda tiimeihin ja henkilökohtaisiin keskusteluihin, jotta he aidosti ymmärtävät, mitä uudet teknologiat tarkoittavat eri rooleissa.”
Vuoren mukaan yksi vahva indikaattori muutoksen onnistumisesta on se, että työntekijä on sitoutunut prosessiin. Siksi muutosprojekteissa on tärkeää seurata paitsi rahaa ja muita kovia mittareita myös organisaation tunnelmia. Ihmisten sitouttaminen, riittävä kouluttaminen ja halukkuus työtapojen muuttamiseen ovat avainasemassa.
”Muutos ei koskaan synny pelosta. Meidän täytyy saada ihmiset innostumaan.”
On tärkeää seurata paitsi rahaa ja muita kovia mittareita myös organisaation tunnelmia.
Ihmiskeskeisyys voi olla etu myös kilpailussa osaavista työntekijöistä. Ihmiskeskeisyyteen kuuluvat niin ihmisten ja teknologian välinen yhteistyö, järjestelmien ja työtapojen inklusiivisuuden varmistaminen kuin vammaisten ja neuroepätyypillisten työntekijöiden tarpeiden huomioiminen.
”Työmarkkinoille tulevat uudet sukupolvet odottavat työltä uudenlaista merkityksellisyyttä.”
Vuori uskoo, että olemme murroskohdassa. Edelliset teolliset vallankumoukset keskittyivät lähes yksinomaan teknologian edistysaskeliin, mutta nyt on aika keskustella siitä, millaisia vaikutuksia teknologialla on ihmisiin ja maailmaan. ”Olemme olleet pitkälti teknologian lumoissa. Nyt ihmiset haluavat pysähtyä ja pohtia, miten teknologia vaikuttaa meihin ja ympäristöön.”