Ydinjärjestelmäuudistukset epäonnistuvat harvoin siksi, että teknologia ei toimisi. Ne epäonnistuvat siksi, että haluttua muutosta liiketoiminnassa ei saada koskaan aikaan. Goforen 21.5.2026 järjestetyssä Leading Change -tapahtumassa toistui yksi viesti yli muiden: ERP ei ole IT-projekti. Se on liiketoiminnan muutos – ja sellaisena sitä pitää myös johtaa.
Aamun aikana SOK:n Anne Silvennoinen sekä Goforen Laura Sipiläinen, Saara Lehmuskoski ja Riikka Halonen jakoivat kokemuksia ERP-uudistusten maailmasta. Tässä viisi keskeistä oppia, jotka jokaisen ydinjärjestelmähankkeen pitäisi ottaa huomioon.
1. Pidä liiketoimintatavoitteet näkyvissä – älä anna hankkeen ajautua pelkäksi IT-toteutukseksi
Monessa organisaatiossa hanke alkaa strategisena muutoksena, mutta päätyy nopeasti tekniseksi toteutukseksi. Fokus siirtyy tavoitteista järjestelmään, arvosta määrittelyihin ja ihmisistä ominaisuuksiin. Tätä kuvattiin tapahtumassakin osuvasti: “Liiketoiminnan omistama projekti muuttuu yhdessä yössä IT-projektiksi.” Kun näin käy, katoaa vastaus kaikkein tärkeimpään kysymykseen: mitä tällä muutoksella oikeasti haetaan?
Gartnerin mukaan noin 70 % ERP-hankkeista ei saavuta niille asetettuja liiketoimintatavoitteita. Yksi keskeinen syy on se, että tavoitteet määritetään alussa, mutta niitä ei päivitetä matkan varrella, vaikka ymmärrys syvenee. Siksi tavoitteita pitää käsitellä kuten projektisuunnitelmaa: tarkistaa, päivittää ja tarkentaa jatkuvasti, ei lukita alkuvaiheessa.
Liiketoimintatavoitteiden rinnalla on varmistettava, että erityisesti hankkeen alkuvaiheessa ymmärrämme aidosti, mistä olemme tekemässä päätöksiä. Liian usein edetään oletusten varassa: päätetään ratkaisuista ennen kuin ongelma tai vaihtoehdot on riittävästi ymmärretty. Kypsä päätöksenteko tarkoittaa myös sitä, että uskalletaan sanoa ääneen, jos ymmärrys ei vielä riitä. Epävarmuuden tunnistaminen ei hidasta hanketta, se ehkäisee virheellisiä päätöksiä.
2. Varmista liiketoiminnan aito omistajuus – omistajuus näkyy päätöksissä, priorisoinnissa ja resursoinnissa
ERP-muutoksessa omistajuus ei ole rooli vaan käytännön tekoja. Usein ydinjärjestelmien kehittämisen vastuu päätyy IT:lle, vaikka IT ei voi eikä saa omistaa muutosta yksin. Jos omistajuus jää IT:lle, priorisointi painottuu helposti teknisiin tarpeisiin, päätöksenteko hidastuu, ja liiketoiminnan sitoutuminen jää ohueksi.
SOK:n Anne Silvennoinen tiivisti asiaa näin: “ERP-muutos ei ole IT-projekti – liiketoiminnan on oltava aito ja aktiivinen muutoksen omistaja.” Onnistuneissa hankkeissa johto tekee valintoja, sitoutuu niihin ja varmistaa, että resurssit tukevat liiketoiminnan muutosta. Omistajuus näkyy arjen johtamisessa – ei organisaatiokaaviossa.
Ydinjärjestelmien ja -prosessien uudistus, joka vie liiketoimintaa eteenpäin. Tutustu tapaamme viedä uudistuksia läpi!
3. Kuvaa muutos arjen tasolla – mitä jokaisen pitää tehdä huomenna eri tavalla
“Prosessit tehostuvat” ei riitä muutoskuvaukseksi. Se on abstrakti lupaus, ei ohje toimintaan. Ihmisille muutos konkretisoituu paljon yksinkertaisemmin:
- Mitä teen huomenna eri tavalla?
- Mikä muuttuu roolissani?
- Mistä minun pitää luopua?
Ilman tätä konkretiaa ihmiset eivät ymmärrä muutosta ja silloin he todennäköisesti palaavat vanhoihin toimintatapoihin. Järjestelmäkoulutus antaa ihmisille taidon käyttää järjestelmää, mutta se ei sisällä kuvausta työn arjen muutoksista. Ennen järjestelmäkoulutusta ihmisten olisi hyvä ymmärtää mikä päivittäisen työn virrassa muuttuu. Tämän muutoksen sanoittaminen voi olla hankalalta tuntuva harjoitus, joka vaatii usein iteratiivista tiimityöskentelyä. Siihen investoiminen kannattaa kuitenkin aina. Muutos ei tapahdu käyttöönotossa, vaan vasta silloin, kun ihmiset alkavat oikeasti toimia toisin arjessaan.
4. Johda muutosta kuin liiketoimintaa – aseta tavoite, mittaa ja reagoi
Muutosjohtaminen ei ole viestintäsuunnitelma tai yksittäinen kampanja, vaan jatkuvaa muutoksen läpiviennin suunnittelua ja hallintaa. Keskeisiä kysymyksiä hankkeen aikana ovat:
Ymmärtävätkö ihmiset, miksi muutos tehdään?
Tietävätkö he, mitä heidän pitää tehdä toisin?
Saavatko he riittävästi tukea?
Muutosjohtamisen tehtävä on tunnistaa ja hallita erityisesti ihmisiin liittyviä riskejä. Parhaissa hankkeissa kuunnellaan aktiivisesti, mitataan kokemusta, analysoidaan mittauksista saatavaa dataa, ja kohdennetaan tukea tarpeen mukaan. Pitkässä ERP-hankkeessa suurin riski ei usein ole tekninen – vaan se, että ihmiset eivät muuta toimintaansa.
5. Varmista, että uudet toimintatavat oikeasti toteutuvat – vasta silloin syntyy arvo
Ydinjärjestelmä voi olla teknisesti täysin onnistunut ja silti epäonnistua liiketoiminnallisesti. Syy on yksinkertainen: arvo syntyy vasta, kun ihmiset alkavat toteuttaa uusia prosesseja ja elää niitä arjessa. “Muutosprojektin hyödyt eivät toteudu ennen kuin ihmiset alkavat työskennellä uudella tavalla.” Siksi onnistunut ERP ei ole pelkkä projekti tai käyttöönotto, se on organisaation kyky toimia uudella tavalla myös käyttöönoton jälkeen.
Jos yksi ajatus pitäisi viedä mukana seuraavaan hankkeeseen, sen on syytä olla tämä: ERP ei ole IT-investointi vaan liiketoiminnan muutos – ja sen onnistuminen ratkaistaan arjen tekemisessä, ei go-live-päivänä.
Kokemuksia ERP-uudistuksista
GoforeTalk-podcastin uusimmalla kaudella keskustelemme suoraan ja kaunistelematta uudenlaisista tavoista tehdä ERP-uudistuksia. Podcastissa vieraana ovat mm. Normetin toimitusjohtaja Ed Santamaria, LähiTapiola Henkiyhtiöiden johtaja Veera Lammi sekä kokenut hallitusammattilainen Antti Koskelin.
Podcast on tarkoitettu hallituksien ja johtoryhmien jäsenille, liiketoimintajohdolle ja kaikille niille avainhenkilöille, jotka ovat mukana liiketoiminnan transformaatioissa.
