Blogi • 27.10.2021

Ylimmän johdon muutososaaminen, TOP 5

Ylimmän johdon muutososaaminen, TOP 5

Kun muutos on jatkuvaa, myös ylimmän johdon on syytä päivittää osaamistaan, jotta organisaatio pystyy samaan aikaan sekä pyörittämään nykyliiketoimintaa että uudistumaan menestyksekkäästi.

Mitkä ovat viisi kaikkein tärkeintä ylimmän johdon muutososaamisen elementtiä ajassa, jossa muutos on aina päällä? Mitkä ovat ne lamput, jotka näen syttyvän kirkkaimmin, kun valmennan ja sparraan organisaatioiden johtoryhmiä?

Recoding-podcastin toisessa jaksossa vieraanamme on SOK:n muutosjohtaja ja johtoryhmän jäsen Sebastian Nyström. Sebastianin kanssa keskustelemme siitä, millaisia taitoja ylimmältä johdolta vaaditaan muutoksen onnistumisessa.

1. Muutoksen ihmispuolen ymmärtäminen ja johtaminen

Muutokset nähdään usein ylintä johtoa myöten mekanistisina harjoituksina, joissa syntyy uusi prosessi, järjestelmä tai tuote ja jonka päätteeksi tämä uutukainen otetaan käyttöön.

Harmillisen moni business case jää toteutumatta, ja kehitykseen panostettu aika, raha ja energia valuvat hukkaan, kun ihmiset eivät tiedä tai ymmärrä, mitä omassa päivittäisessä työssä pitäisi muuttaa, saatikka osaisivat tehdä tarvittavat muutokset käytännössä. Kun muutoksessa ihmiset sivuutetaan, mikään ei oikeasti muutu. Viime kädessä jokainen yksilö valitsee, muuttaako hän päivittäistä käyttäytymistään, rutiinejaan ja tapojaan vaiko ei.

On aina yhtä hieno tunne, kun jälleen yksi johtaja hoksaa tämän – ja haluaa lähteä kollegoineen johtamaan muutoksia ihmislähtöisesti ja samalla vaikuttavasti.

2. Osallistuminen muutosjohtamisen tärkeimpänä keinona

Kuulostaako tutulta: Tunnistatte organisaatiossanne muutostarpeen, ja annatte kehitystiimille tai projektille tehtävän kehittää jotain, jolla tarpeeseen voidaan vastata. Kun tuo ”jokin” – yleensä palvelu, prosessi tai sen osa, organisaatio, toimintamalli, järjestelmä tai sovellus – on valmis, se lanseerataan ja oletetaan ihmisten omaksuvan sen ilomielin, vaikka he eivät ole osallistuneet millään tavalla sen määrittelyyn, suunnitteluun tai jalostamiseen.

Jatkuvan muutoksen ajassa onnistunutta muutosta ei saa aikaan ilman osallistumista ja osallistavaa johtamista, josta puhuimme SOK:n Sebastian Nyströmin kanssa Recoding-podcastissa. Osallistaminen on itse asiassa kaikkein vahvin yksittäinen muutosjohtamisen keino, mutta turvallisesta kehityslaboratoriosta pois tuleminen vaatii rohkeutta hyväksyä, että muutaman ihmisen joukolla ei voi olla kaikkia vastauksia hyvän lopputuloksen aikaansaamiseen.

3. Muutosten kuormituksen ja kapasiteetin tasapainottaminen

Ylimmällä johdolla on päävastuu siitä, että ihmisten kuormitus ja kapasiteetti sekä ajankäyttö nykybisneksen ja uudistumista tukevien muutosten välillä ovat tasapainossa. Tämä on mahdollista vain, kun johdolla on käytettävissään ajan tasalla oleva kuva muutoskokonaisuudesta: eri ohjelmien ja projektien vaikutuksista eri ryhmiin sekä niiden ajoittumisesta.

Kokonaiskuva ei ilmesty nappia painamalla. Se edellyttää riittävän syvällistä ymmärrystä vaikutuksista ja odotuksista, joita portfoliossa olevilla projekteilla on ihmisiin.

4. Projektien priorisointi ja jaksotus (myös) muutosvaikutusten pohjalta

Kun kokonaiskuva muutosvaikutuksista ja niiden ajoittumisesta on olemassa, ylimmän johdon tulee osata hyödyntää sen tarjoamaa tietoa päätöksenteossaan.

Mitä siis pitäisi tehdä? Opetella kunnioittamaan sitä tosiasiaa, että, ihmisillä on kerrallaan käytettävissä rajallinen määrä aikaa ja energiaa kehittämiseen ja uudistamiseen. 10 tai 20 muutoksen ajaminen samaan aikaan ei onnistu. Yksi, kaksi tai ehkä kolmekin muutosta voi olla tehtävissä. Ketterässä kehittämisessä puhutaan selkokielisesti samanaikaisen työn rajoittamisesta, jotta on ylipäätään mahdollista saada mitään arvoa tuottavaa aikaan. Viisaat priorisointi- ja jaksotuspäätökset lisäävät merkittävästi onnistuneiden muutosten todennäköisyyttä.

5. Suunnan pitäminen ja selkeyden tuominen viestimällä

Viides johtajan avainkompetenssi on oikeastaan neljän ensimmäisen soveltamista käytäntöön. Kun osataan johtaa, suunnitella ja viedä läpi muutoksia ihmislähtöisesti ja rajoitetaan samanaikaisesti tapahtuvien muutosten määrää, on lisäksi pystyttävä kommunikoimaan selkeästi, mikä on kussakin hetkessä tärkeää ja miksi. Näin ilmapiiri rauhoittuu ja keskittyminen pysyy olennaisessa.

Miten johdon muutososaamisen saa ajan tasalle?

Oma missioni on johdon muutosymmärryksen ja -osaamisen lisääminen, jotta organisaatiot uudistuvat menestyksekkäästi ja ihmiset niissä voivat paremmin. Siksi olen iloinen joka kerta, kun uusi johtoryhmä päättää investoida jäsentensä muutososaamiseen. On aina yhtä palkitsevaa, kun näkee oivallusten syntyvän ja siirtyvän käytäntöön.

Helppo ratkaisu johdon muutososaamisen kasvattamisen ja päivittämiseen ovat muutosjohtamisen sparraus- ja kehittämispolut, joista keskustelen mielelläni lisää!

Recoding-podcastin 6. tuotantokaudella pureudumme siihen, mitä johtajan, esihenkilön ja ihan jokaisen meistä tulee osata, kun muutos on jatkuvaa. Kuuntele Spotifyssa, SoundCloudissa, tai voit katsella jakson YouTubesta!

Auli Packalén

Auli Packalén

Auli työskentelee CCEA Oy:ssä johtavana konsulttina sekä brändistä ja palveluista vastaavana johtajana. Hän on muutosten asiantuntija, jonka erityisosaamista ovat kompleksisten muutosten läpivienti, muutoskyvykkyyden kehittäminen, ylimmän johdon muutosvalmennukset ja muutosportfolion johtaminen.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.